Kovaa peliä Jyväskylässä

 

Jääkautta odotellessa: Jyväskylä maanantaina

 

TELAmiehen uskollinen Auris on kaikkiruokainen. Uusi E10-pohjainen ruokavalio ei vaikuttanut menoon. Eläketiedotuksen kutsuhuuto tuli viikon alussa Jyväskylästä, jossa Suomen Senioripuoleen järjestämässä yleisötilaisuudessa taitettiin peistä – tosin hyvässä hengessä – taitetusta indeksistä.

Perille tultaessa japanilaisen insinöörityön opinnäyte oli muuttunut jäätävän sateen piiskaamana mustanpuhuvaksi pakasteeksi. Jyväskylä pysyy TELAmiehen mielessä aina ensisijaisesti opiskelijakaupunkina. Kortepohjan ylioppilaskylässä 60- ja 70-lukujen itäsaksalaisen rakennustaiteen perintöhelmet on nyt huomioitu. Korttelikapakki Rentukan taloa on haettu suojelun kohteeksi. Opiskelijoilta siis löytyy estetiikan ymmärrystä – ja huumorintajua myös. 

Indeksiasiaa ja vähän muutakin

Paikan päällä opiskelijoita ei näkynyt. Monet kysyivät neuvoa omissa eläkeasioissaan, kuten esimerkiksi perhe-eläkkeen määrästä. Kaikkein eniten keskustelua kuitenkin käytiin – ei aivan yllättäen – työeläkeindeksin painottamisesta nykyistä enemmän palkkojen suuntaan. Eläkkeiden indeksointi nostattaa paljon tunteita. Joskus tuntuu, että moni poistaa varmistimen retoriikastaan kuullessaan sanan: indeksi. 

"Väliaikaista kaikki on vaan?"

Vuosittain tammikuussa kaikkia työeläkkeitä tarkistetaan pääasiassa hintojen kehityksen mukaan: työeläkeindeksi huomioi kuluttajahintojen kehitystä 80 %:n  ja palkkojen 20 %:n painolla. Nykyinen indeksi on ollut voimassa vuodesta 1996 lähtien. Tätä aiemmin käytettiin 50/50 painotusta ja ennen vuotta 1977 eläkkeiden tarkistuksessa käytetty indeksi pohjautui kokonaan palkkaindeksiin. Nykyistä lainsäädäntöä ei ole tehty väliaikaiseksi, kuten usein kuulee väitettävän. Väliaikaisille laeille asetetaan voimassaoloaika, jonka jälkeen palataan entiseen tai keksitään jotain uutta. Vuoden 1996 lakimuutokselle ei tuolloin asetettu määräaikaa. 

Pienet ikäluokat maksumiehinä?

TELAmiehen muistin laidallla sijaitsevan taloustieteen lyhyen oppimäärän mukaan palkat nousevat (tai ovat nousseet) pitkällä aikavälillä hintoja nopeammin. Nykyinen työeläkeindeksi on siis hillinnyt eläkemenojen kasvua. Eläkkeiden ostovoima kuitenkin on pysynyt hintojen nousun yläpuolella, joskin hieman jälkijättöisesti.

Jos työeläkeindeksiä muutettaisiin, kustannukset kohdistuisivat tällä hetkellä ja hamassa tulevaisuudessa työssäkäyville eli "pienille ikäluokille". Indeksikorotukset maksetaan kerätystä työeläkevakuutusmaksusta. TyEL-maksu on nyt vuonna 2011 hieman alle 23 prosenttia palkasta, kun TEL-maksu vuonna 1962 oli 5 prosenttia. Rahastoista huolimatta nousupainetta on yhä, koska eläkeläisten määrä lähitulevaisuudessa kasvaa räjähdysmäisesti. 

Indeksikaappaus söisi rahastot jo ennen kuin niitä todella tarvitaan

Työeläkkeet maksetaan meillä pääasiassa vuosittain kerättävillä maksuilla. Pieni osa kerätystä maksusta kuitenkin säästetään ja sijoitetaan – ja hyvä näin. Syyskuun lopussa (Q3) eläkevarallisuutta oli kasautunut 133,8 miljardia euroa.  

Ilman niitä nykyisiä eläkkeitä ei pystyttäisi maksamaan, kun Suomen väestö vanhenee maailman nopeinta vauhtia. Monet muut Euroopan maat eivät ole rahastoineet latiakaan ja joutuvat vielä leikkaamaan eläkkeitä. Meillä rahastot purkautuvat, kun sovittu eläkemaksu ei enää riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. Ja näin tulee "saletisti" käymään! 

Ai niin, "viikon vikatikissä" on käyty em. aiheesta keskustelua jo jonkin aikaa...

                             

TELAmies Simo pitkänmatkalaisena Saksassa

Myyttisen TELAmiehen kollega TELAmies Simo kertoo reissustaan hansakaupunki Lyypekkiin:

”Mä oon rekkamies, keikalla alas, tonneja takana, rautaa alla. Jo poikana päätin, mä oon rekkamies, vaikka moni saa puuronsa helpommalla”. Näin laulaa Matti Esko vuonna 1986 levyttämässään uransa tunnetuimmassa laulussa Rekkamies. Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet parivaljakko Esa Nieminen ja Juha Tapaninen.

Matka Lyypekkiin alkoi lauantaina 27.11.2010 Helsinki-Vantaan Lentoasemalta, mistä allekirjoittanut TELAn tiedottaja Simo Hynninen ja AKT:n aluetoimitsija Ari Lehtola Lahden aluetoimistosta suuntasivat matkansa Hampurin kautta kohti Lyypekkiä. Tarkoituksenani oli tiedottaa eläkeasioista cemt-kuskeille ja muille rekkamiehille kansalaisuuteen katsomatta. Kun puhutaan cemt-kuljettajista, ei kyse ole aivan tavallisesta porukasta. Kuljettajat asuvat pohjoisessa Saksassa, mutta ajavat pääasiassa suomalaisten työnantajien kuljettajina EU:n alueella eli ovat cemt-kuljettajia. Nimitys on peruja EU:n liikenneministereiden kokouksesta, jossa aikoinaan sovittiin, että kolmannessa maassa rekisteröity auto voi hoitaa kahden maan välisen kuljetuksen.

Ne kuljettajat, joita tulisimme kohtaamaan, hakevat kuormansa lähinnä Lyypekin ja Travemünden satamista ja ajavat sen johonkin määränpäähän EU:n alueella. Paluumatkalla tuodaan pohjoiseen päin huolintaliikkeen toinen kuorma. Suomalaisia cemt-kuljettajia on arviolta noin 60.

                                                 Ei muuta kuin työn ääreen!

  

Eläketiedotuksen kokoontumisajot Autohoffilla

Suomen eläkejärjestelmä ei ole kaikista helpoimpia. Lyypekissä tunsi olevansa hyvin tarpeellinen, kun selvitti innokkaalle kuulijakunnalle. miten eläkettä kertyy ja milloin sen saa maksuun. Postissa monelle tullut työeläkeote kaipasi tuekseen myös selittämistä. 

Pekka Virtanen ihmetteli, miksi julkisella sektorilla tehty työ ei näy otteella. Kerroin, että vuonna 2012 tulee ote, missä on mukana myös julkisen sektorin työsuhteet ja niistä kertyneet eläkkeet.

                                                   

Suomi-kodilla CEMT -mohikaaneja tapaamassa.

Jatkoin illalla eläketiedottamista Suomi-kodilla, mikä on suomalainen rekkamiesten keidas Lyypekin vanhassa kaupungissa sataman läheisyydessä. Se on levähdys- ja kokoontumispaikka raskaanliikenteen kuljettajille, Lyypekin alueen suomalaisille ja muille matkalla oleville.

Suomi-koti tarjoaa saunan, suomalaista ruokaa ja suomalaisia tuotteita ja myös monenlaista apua käytännön asioissa. Suomi-koti on Hampurin Merimieskirkon ja Suomen Kansainvälisen Rekkakirkko r.y.:n yhteistyöprojekti. Rekkakirkon jäseninä on useampia yhteisöjä, kuten Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT), Ulkomaan- ja sopimusliikenteen harjoittajat (USL Kuljetusyrittäjät ry), Rahtarit, Suomen Kuljetus ja Logistiikka (SKAL), Suomen Merimieskirkko, Kirkkohallitus jne. Suomi-kodin toimintaa johtaa Lyypekissä sosiaalikuraattori Mia Nordström

Rekan nuppi toimii monelle kuskille asuntona ja keittiönä

Suomalaisilla liikennöitsijöillä. joilla on rekkoja CEMT'issä. on palveluksessaan virolaisia, unkarilaisia ja venäläisiä kuljettajia. Allekirjoittanut kahden virolaisen kuljettajan seurassa. Suomalaisen työeläkejärjestelmän piirissä ansaitut eläkkeet maksetaan mihin maahan tahansa.

Matkakumppania Ari Lehtolaa kiittäen Simo Hynninen

Pukki – kuitilla vai ilman?

Joulunajan herkut ja uuden vuoden lupaukset on syöty viimeistään nyt loppiaisviikolla. TELAmies ei tosin lupaile turhia, vaan tekee. Armon eläketiedotusvuosi 2011 nytkähti liikkeelle luottonokialaisen tauottomassa soitannassa. Sähköposti tulvi niin ikään yli äyräiden –  ja hyvä näin. Tänäkään vuonna TELAmiehen ei siis tarvitse möllöttää toimettomana toimistolla Nastolan Matka -projektin työpajasta viime syksynä lahjaksi saatu nimikoitu mölkky kädessä, vain muistot seuranaan.

Ai niin, TELAn toimisto Kampissa (6:s ja 7:s kerros) ei ollut, kaikkia ennusmerkkejä uhmaten hukkunut joululoman aikana lumeen, kuten edellisessä blogimerkinnässä epäilin – ainakaan vielä. 

"Kun joulupukki työeläkkeen sai"

Tuttavani tilasivat kotiinsa aatoksi joulupukin, kuten lapsiperheissä usein on tapana. Vaikka TELAmies oli ns. siviilissä joulunpyhät, niin neuvoin heitä leikkimielisesti tässä asiassa. Periaatteessa pukin tilaaminen ei poikkea mistään muusta kotitalouden ostopalvelusta, joten esimerkiksi viime vuonna Työntekijän eläkemaksu (TyEL) oli maksettava jos palkat ylittivät 51,57 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna tuo raja menee 52,49 eurossa.

Jos pukki ei ole Rare exports -tyyppinen yrittäjäpukki, kotitalous huolehtii TyEL-maksun pidättämisen ja tilittämisen eteenpäin työeläkevakuutusyhtiölle (esim. palkka.fi). Toisaalta riskinä on aina se, että kun pukkikokelaan kanssa ennakkoon sovitusta palkasta vasta aattoiltana höylätään osa verokiilaan, voi pukille tulla mieleen kiittää velvoitteiden säntillisestä noudattamisesta perhettä ja erityisesti sen joulun taiasta huumaantunutta pikkuväkeä tekoparta väärällä puolen päätä.

Eläketiedotuksen saaga 2010

TELAmies nostetaan taas telakalle odottamaan ensi vuoden koitoksia. Pitkiä siivuja läpi maakuntien, joissa kuulijat odottavat jo kuumeisesti eläkeasiain ilosanomaa – Meidän asiaa.

Hän on hukassa joululoman ensimmäiset päivät. Kaasujalka taputtaa lattiaa hermostuneesti aattoiltaan saakka – keikalle pitäisi päästä. Toimeton peukaloiden pyöritys vaihtuu hiljalleen kuitenkin olennaiseen: rauhaisaan joulunajan viettoon perheen ja ystävien kanssa. 

Vuosi 2010 numeroina

TELAnaiset ja TELAmiehet ovat jälleen ahkeroineet vuoden edunvalvonnan ja tiedotuksen parissa. Kuluva vuosi on ollut historiallisen vilkkaan eläkekeskustelun vuosi. Joskus on tuntunut siltä, että päivääkään ei uutisrintamalla ole kulunut ilman eläkeaiheita. Ensi vuosi huhtivaaleineen tuskin on tältä osin yhtään erilaisempi vuosi.

Tiedottajat olivat mukana yli 1000 tilaisuudessa, joihin osallistui noin 49 000 henkilöä. Siihen joukkoon mahtuu paljon kysyttyjä kysymyksiä ja onnellisia vastauksen saaneita, mutta myös karuja kertomuksia viimeisimmästä lamasta vasta nousemaisilllaan olevasta Suomesta. Yt-neuvottelujen keskellä suoritettu tiedotustoiminta näkyy toivottavasti myös työssäjatkamisluvuissa tulevina vuosina.

Nettimaailmassa työeläkestudio sai uuden kodin – ja hienoa sisältöä myös. Viikon vikatikki -blogi puolestaan alkoi ruotimaan vilkkaana käyneessä eläkekeskustelussa esiintyneitä virheitä.

Tulee se joulu TELAmiehellekin

Joulun odotus vaihtuu kuitenkin jo kohta aattoillan kliimaksiin ja lopulta vuoden taitteeseen. Talven selkä tuskin vielä taittuu, ainakaan sääennusteiden mukaan. Toivotaan, että TELAn toimisto (6 ja 7 krs.) Kampissa ei ole lomilta palatessa hukkunut lumeen.

TELAmies palaa sorvin ääreen jälleen tammikuun alussa. Alkuvuoden aikana Blogiin ilmestyy näillä näkymin myös radiojuttuja kentältä... 

Toivotan yhteistyökumppaneille, kuulijoille, blogin lukijoille ja itse asiassa kaikille vuoden aikana työssä sekä työn ulkopuolella tapaamilleni ihmisille virkistävää joulunaikaa.

Toivottavasti näemme taas ensi vuonna! 

Pikavisiitti valkoisen leivän maahan

Varsinais-Suomen alueen Metallin risteilyn seminaariosuudessa oli viikonloppuna väkeä kuin pipoa, vaikka vuonna 1986 kölinlaskunsa kokeneella lounaissaariston lauttaveteraanilla M/S Amorellalla tunnelma oli näin pikkujoulujen alla kokonaisuudessaan yllättävän väljän oloinen. Tyylipuhdas "kasarikauden" viikinkivene navigoi tuttuja vesireittejä Ruotsiin.

TELAmies oli katsonut parhaaksi jättää oman rakkaansa kotiin – sen verran kovia tanssittajia on joukossa joskus aikaisemmin ollut  mukana. Seiskakannen kujanjuoksusta jäi kuitenkin haaviin geneerisiä tuliaisia kotiintuomisiksi.   

Elinaikakerroin pienten ikäluokkien tietoisuuteen?

Eräs yleisön edustaja ilmaisi huolensa nuorten vähäisestä tietotasosta elinaikertoimeen liittyen. Mieleltään nuoria kommentoija tuskin tarkoitti. TELAmies on jo pidemmän aikaa – koko työeläkejärjestelmän ohella – viestinyt elinaikakertoimen luonteesta ja ideasta niin sanotuille pienille ikäluokille, joihin elinaikakerroin alkaa ennusteiden mukaan vasta todella vaikuttaa (katso lisää aiemmasta blogikirjoituksesta).

Tietävätkö nuoret sitten mikä elinaikakerroin on ja miten se toimii? Tämä eläkelaskentaan vaikuttava automaattinen mekanismi on TELAmiehen nuorisotilaisuuksissa ainakin käsitteenä joillekin tuttu. Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä harvemmille se kuitenkaan on tuttu edes käsitteenä. Monille 18-vuotiaille oma tuleva eläke ei ole se ensimmäinen asia mielessä – eikä taida olla vielä toinenkaan. 

Tällä hetkellä kotiin vuosittain lähetettävässä työeläkeotteessa on ainakin muistutus elinaikakertoimesta. Voi olla, että monen kannattaisi paneutua siihen vähän tarkemmin. Kerroin on myös vielä varsin uusi keksintö: vuonna 2005 voimaantullut ja vuonna 2010 ensimmäisen kerran käyttöön otettu. Vaikka elinaikakertoimesta on hyvä olla tietoinen, sen vaikutukset erityisesti nyt nuoriin ovat pelkkiä ennusteita. Toisaalta menneinä vuosina eliniänodotetta koskevissa ennusteissa on rankasti aliarvioitu eliniän pidentymisen nopeus.

Eläkkeen kertyminen kuntoutustuesta?

Myös eläkkeen kertymisestä esitettiin kysymys: kuulija halusi tietää miksei hänen saamastaan kuntoutustuesta kertynyt eläkettä, vaikka ammatillisen kuntouksen ajalta kuntoutusrahasta sitä kyllä kertyy (katso tarkemmin linkistä)?

Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Tästä eläke-etuudesta itsessään ei kerry enää lisää eläkettä. Työeläkejärjestelmästä maksettavat eläkettä kartuttavat kuntoutusetuudet ovat kuntoutusraha, kuntoutusavustus, osakuntoutusraha ja osakuntoutusavustus.

Normirakkautta työeläkekoulun penkillä

Ensi vuosi on vaalivuosi. Huhtivaaleissa 2011 valitaan maallemme uusi eduskunta. Työeläkevakuuttajat TELA järjesti tänä syksynä tuleville eduskuntavaaliehdokkaille työeläkekoulun. Tilaisuuksiin kutsuttiin puolueiden ehdotusten perusteella edustakuntavaalien ensikertalaisia päivittämään tietojaan eläketurvasta. 

Yhden illan aikana käytiin läpi eläkejärjestelmän menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kun tämä tiivistettiin kahteen tuntiin, itse TELAmieskin tunsi välillä joutuneensa aikapyörteeseen, jonka lakipisteessä sijaitsee ehtoja asettelematon normirakkaus työeläkejärjestelmää kohtaan – miten kaunista!

TELAmiehet ja TELAnaiset jalkautuivat kahdeksaan paikkakuntaan ympäri maata: Jyväskylään, Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Turkuun, Kouvolaan, Vaasaan ja pohjoisimpana Ouluun. Vaasassa eläkeasioihin paneuduttiin kahdella kielellä. Tapahtumiin ilmoittautuneiden kohdalla näkyi ajan henki: Perussuomalaisten osallistumisaktiivisuus oli huippuluokkaa.

Kättä pidempää turuille ja toreille

Tarkoitus ei ollut käännyttää tai ujuttaa herätyksen hengessä "meidän asiaa" ehdokkaille, vaan tarjota relevanttia ja konkreettista tietoa työeläkkeistä. Asioista, joista puhumista moni pitää, niiden väitetyn monimutkaisuuden vuoksi, muinaisheprean kuuloiselta bamlaukselta.

Medialla ja kaupallisilla toimijoilla on valtava merkitys siihen, mistä puhutaan, kun puhutaan eläketurvasta ja erityisesti työeläkkeistä. Luotuja mielikuvia on hankala muuttaa, vaikka faktat olisivat joskus toimittajillakin hakusessa (katso joulukuun viikon vikatikki). Pienessä maassa tuntuu myös mahtuvan vain yksi asia kerrallaan agendalle.  

Yleisesti ottaen, tilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa eivät nousseet esiin työeläkkeiden indeksointia, eläkevakuutusyhtiöiden kokouspalkkioita tai eläkekattoa koskevat teemat. Sen sijaan perustiedolle työeläkkeiden kertymisestä ja eläke-etuuksista oli selkeästi tarvetta. Kiihkotonta faktaa, jonka pohjalle voi perustaa omat ajatuksensa esimerkiksi siitä, miten suomalaisten työuria saadaan pidennettyä.

 

Tänä jouluna jokainen uskoo joulupukkiin

Jostain kohtalon oikusta, aina johonkin tiettyyn kaupunkiin keskittyy paljon tiedotuskeikkoja lyhyellä aikavälillä. Tänä syksynä erityisesti Turku ja Oulu ovat olleet paikkakuntia, joissa TELAmies on vieraillut – ja viihtynytkin – varsin usein.

Maanantaina taakse jäivät Lehmihaka, Karnainen, Orasmäki, Pitkämäki, Tervakorpi,
Lakiamäki ja Hepomäki, kun matka Turkuun lyhentyi. Kyseessähän ovat E18-moottoritien tunnelit, joista Karnainen on toistaiseksi Suomen pisin tietunneli (2,2 km). 

Kaupunginhallitus julisti vuonna 1996 Turun Suomen viralliseksi  ja ehkä "torelliseksikin" joulukaupungiksi. Eipä siinä mitään, vanhan suurtorin joulumarkkinoissa on taikaa ja tunnelmaa, vaan olisiko ensi viikonloppuna odotetun ensi-iltansa saavan Rare Exports -elokuvan joulupukkibisneksessä hyvä lisä kaupungin elinkeinorakenteeseen? 

Talvi on tullut myös Turun torille

Hyviä käytäntöjä osa-aikaeläkkeessä

Olin puhumassa erään pankin sijoitusillassa lakisääteisestä työeläketurvasta ja aina niin ajankohtaisesta työurien pidentämisestä. Yleisöstä esitettiin monia hyviä ja teräviä kysymyksiä illan aikana. Työnantajan edustajanakin toimineen miehen kommentit osa-aikaeläkkeestä jäivät erityisesti mieleen.

Osa-aikaeläkkeestä ja sen tarpeellisuudesta on käyty viime vuosina käyty keskustelua lähinnä kahden ääripään välillä. Eläkemuotoa vastustavat pitävät sitä kalliina ja turhana: se ei esimerkiksi pidennä työuria, kun vähentynyt työpanos otetaan huomioon. Puolustajien mielestä osa-aikaeläke taas auttaa aidosti ihmisiä jatkamaan työssä pidempään ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. 

Raskaan teollisuuden alalla työskennelleen miehen pitkäaikaiset kokemukset osa-aikaeläkkeestä olivat positiivisia. Hänen näkemyksensä mukaan työnantajan tukeva ja neuvonnallinen asenne osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen oli vähentänyt työkyvyttömyyseläke- sekä kuntoutushakemuksia yrityksessä. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen yleistyminen työuran loppupäässä oli nimenomaan samanaikaisesti vähentänyt varhaista eläkkeelle siirtymistä.

Yksi päivä viikossa osa-aikaeläkkeellä mahdolliseksi?
 
Kommentoijan kokemusten mukaan työpanoksen vähentämiseen olisi kuitenkin pitänyt olla vielä nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Tällä hetkellä työansioita voidaan vähentää 35-70 % vakiintuneesta ansiotasosta (katso tarkemmin työeläkestudiosta). Hän kaipasi vielä enemmän joustoa, niin että henkilö voisi vähentää työpanostaan vain 20 % eli käytännössä tämä tarkoittaa 1 päivän poissaoloa viikossa.

Muistoja Pohjolasta, osa III

TELAmiehen uskollinen ja vastentahtoisesti viikonlopuksi kotiin jäänyt Auris vaihtui lumisella Oulun lentokentällä saksalaisen insinöörityön taidon-näytteeseen eli C-luokan (kokoluokitus) vuokra-autoon. En voinut vahvistaa vanhaa legendaa siitä, että kaikista autoista tulee vanhetessaan Opeleita. Alle saatu Astra oli nimittäin tuliterä. 

Tornio-Haparanda all night long

Suuntima otettiin kohti Torniota Nokian kännykän ja voimanlähteen – jota Opeliksi kutsutaan – välisen kohtalonyhteyden varassa.  Reissu kuitenkin osoittautui ns. idioottivarmaksi suunnistuksen osalta. Tosin parkkipaikan etsinnässä muutama metri Kaupunginhotellista länteen oli viedä TELAmiehen vieraan maan puolelle.

                        Tornionjoen vettä ei käytetä enää Lapin kullan raaka-aineena


Haaparannasta on joskus "entisinä hyvivä aikoina" kuulemma raahattu Kansanterveyslaitoksen suosituksista huolimatta voita kotiintuomisiksi. X-sukupolven edustajana TELAmies ei tiedä tästä mitään, mutta muistaa 90-luvun alkupuolella roudanneensa lavallisia Dr Pepperiä tälle puolelle rajaa. Mieleen ei tule äkkiseltään enää mitään, mitä Haaparannasta löytyisi ja jota Torniossa ei olisi. Nykyisin voidaan luontevasti puhua kaksoiskaupungista, kun rajamuodollisuuksiakaan ei ole. Lapin kullan valmistus muuten loppui Torniossa tänä syksynä, joten tunturipurojen raikkaus syntyy nykyisin Lahdessa.


Osa-aikaeläke kiinnosti kuntatyöntekijöitä

Illan yleisö Kaupunginhotellissa koostui STTK-laisten liittojen jäsenistöstä, joista suurin osa työskenteli naisvaltaisissa hoitotyöammateissa kunta-alalla. Illan aikana kysymyksiä esitettiin monistakin eri aihealueista, mutta yksi tuntui kiinnostavan erityisesti: osa-aikaeläke. Yksi kysyjä halusi tietää, miten eläkettä kertyy osa-aikaeläkkeellä?

Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen vaikuttaa aina tulevan eläkkeen tasoon alentavasti kokoaikatyöhön verrattuna. Pitkän työuran tehneillä vaikutukset kokonaiseläkkkeeseen eivät kuitenkaan yleensä ole merkittäviä. Toisaalta viime vuonna työmarkkinaosapuolten sopimassa sosiaalitupossa eläkekertymään tehtiin heikennys vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneille: Osa-aikaeläkeläiselle kertyy eläkettä vain työstä, kun ansion aleneman karttuma on poistettu (katso tarkemmin työeläkestudiosta). 

Kuntatyöntekijöille TELAmies suosittelee myös lämpimästi KEVAn nettisivuilla olevaa loistavaa eläkelaskuria, millä voi vanhuuseläkearvioiden lisäksi haarukoida osa-aikaeläkkeen suuruutta (katso tarkemmin linkistä).

TELAmiehen tipsi #1

Ravintolamaailmassa Michelin-ukon seuraajilla on tähtensä, mutta TELAmiehen tähtiluokitus tuntee vain yhden tähden - erityisesti jaloissa juomissa. Tähtien sijaan blogi alkaa jakamaan tipsejä matkatyötä tekeville (Urbaanin Sanakirjan mukaan vinkki/vihje). 

Maakunnista kerätty kulttuurillinen pääoma kiteytyy TELAmiehen tipseinä, jotka ovat suodatettua tietoa siitä, missä kannattaa tien päällä ollessa poiketa. Standardi bensa-asemalla auton tankkauksen kylkiäisenä kiireessä kitaan ahdettu vitriiniin unohtunut pakasteviineriherkku saattaa hetkeksi sammuttaa näläntunteen,  mutta herättää rutiinitoimenpiteenä lähinnä ärsytystä.

Kaikkea ei ole vielä menetetty: Tertin Kartano

Kuopiontiellä noin 9 kilometriä Mikkelin keskustasta sijaitsee keidas maanteiden näivettyneessä taukopaikkojen tarjonnassa. Aina 1500-luvulle juurensa ulottava Tertin kartano on kuulunut jo pitkään TELAmiehen vakiopysähdyspaikkoihin matkalla Kuopioon. Kartanon herkut valmistetaan lähiruuasta, mikä on tässä teollisen ruokailun ajassa harvinaista. Joulupöytä on ilmestys, kakkupöytä hieno keksintö.

Kahvila, ravintola ja herkkukauppa ovat pitäneet pitkänmatkalaisen ruumiin ravittuna ja mielen virkeänä. Joskus on ollut niin kiire seuraavalle keikalle, että tauko on jäänyt pitämättä, mutta ohitse ajo on aina tehnyt kipeää.

                                              Syksyistä kahvilatunnelmaa Tertissä

Käteviä emäntiä ja yksi kädetön TELAmies

Turku juhli feminiinistä puoltaan viime viikonloppuna Turun messuhallin pirteässä ja karnevalistisessa Osaava Nainen -tapahtumassa. Liikekannalla ollut työeläkejärjestelmän tiedotuspatteristo vastasi jokapäiväisen eläketietopakettimme annostelusta messuvieraille.

Myös huuhaa-osasto oli hyvin edustettuna. TELAn ständin takana herkkiä vaistojaan viritteli useampi tunnetusti vaikeaan ennustajan ammattiin perehtynyt selvännäkijä. Itsestään selvää oli kuitenkin vain toiminnan synnyttämä kassavirta. Sen verran rahakasta hommaa povaus näytti olevan, että ammatinvaihtokin kävi ohikiitävän – jopa valaistuksenomaisen hetken – TELAmiehen mielessä. Taustamelun virkaa toimittanut zumbaus ilmeisesti sekoitti pasmat. 

Osaavat TELAnaiset

Jottei tämän blogin lukijoille tulisi sellaista käsitystä, että TELA eläketiedotuksen henkilöstö koostuisi pelkästään raavaista miehistä, niin väärinymmärrysten välttämiseksi sanottakoon nyt: eläketiedotuksen laumaan kuuluu myös TELAnaisia.

                                          Osaavat TELAnaiset messuosastolla

Kovat ajat kuuluivat puheissa

Messuvieraat esittivät runsaasti kysymyksiä viikonlopun aikana sekä kommentoivat ahkerasti julkisuudessa esillä olleita työurien pidentämisehdotuksia. Vaikeat ajat näkyivät keskusteluissa. Turun seudulla Viking Linen tilaus STX:n telakalta on viime viikkoina nostanut toiveita synkkien työttömyyslukujen paranemisesta.

Mieleen nousee ensimmäisenä matkailualalla työskennellyt noin 60-vuotias nainen, jonka osa-aikaeläkkeelle siirtyminen ei onnistunut, koska hän ei ollut viimeisten 12 kuukauden aikana tehnyt kokoaikatyötä. Jatkuvat lomautukset eivät sallineet hänelle lain vaatimaa kokoaikatyön jaksoa ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. 

Toisessa muistijäljen tehneessä kohtaamisessa yrittäjäpariskunta tiedusteli niin sanotusta kassaputkesta eli työttömyysturvan lisäpäivistä. Valitettavasti TELAmiehen vastaus ei tuonut lohdutusta heille, sillä yrittäjillä ei ole lainkaan oikeutta lisäpäiviin.