Akava Camp och TELAmannen i Åbo Akademi: Lars orkar att fråga!

TELAmiehen toinen kotimainen taipuu yleisesti ymmärrettävään muotoon hieman jähmeästi, joten vastaus oheisessa videoklipissä esitettyyn kysymykseen työeläkeotteesta tulee nyt tällä kertaa suomeksi: Larsin pitää ehdottomasti ottaa yhteyttä työeläkeotteen lähettäjään. Mitä nopeammin, sen parempi. Virheet otteella kannattaa ilmoittaa, muuten menetykset tulevassa eläkkeessä voivat olla satoja tai jopa tuhansia euroja (katso tarkemmin linkki). 

Lars ei ole ensimmäinen tapaamani baarimikko, jonka otteesta puuttuu työsuhdetietoja. Rovaniemen leveysasteilla vastaan on tänä syksynä tullut vastaavanlainen tapaus. Tämän opiskelijan kohdalla työpaikkana ollut vastuun väistelijöiden ylläpitämä ravitsemusliike tosin sijaitsi Helsingin Kalliossa. Muistan tämän faktan joka päivä kävellessäni kotikulmilla sijaitsevan pubin ohitse. Vaikkei TELAmies M. A. Nummisen sosiologista klassikkoa mukaillen "baarien mies" olekaan, bar-hopping suoritetaan jossain muualla.

Jos muuten ihmettelette kysyjän habitusta, niin se johtuu ständillä tarjolla olleista naamioitumisvälineistä. Lisää kysymyksiä sekä Akava Camp karavaanin kulkua voi seurata aiheelle pyhitetystä Facebook-ryhmästä.

"Nyt kutsuu mua Kuusamo"

Vaikka TELAmies ei helsinkiläistyneenä sekä toipuvana turkulaisena (recovering åboriginal) allekirjoitakaan Ison D:n legendaarisen aluepoliittisen valitusvirren paatosta vieraantuneesta Helsingin seudusta, matka Kuusamoon innostaa aina.

Uskollisen Auriksen alle vaihdetut talvirenkaat auttoivat väistelemään poroja ja ruskaretkeläisiä matkalla, vaikka lunta ei maassa ollutkaan. Kuuluisille Rukan lumille ei siis ollut mitään asiaa  - tälläkään kertaa. Seurasin huolestuneena paikallisten keskustelua siitä, miten vasahävikki luultavasti vaikeuttaa poron lihan saatavuutta tulevana joulusesonkina.

Pari viikkoa sitten Jyväskylässä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin jäsenistöstä nousi esiin kysymys siitä, minkä ikäisille eläkeasioista kannattaa alkaa puhumaan? Kohdusta hautaan on TELAmiehen mielestä ihan hyvä kohderyhmä. Nuortenkin on hyvä tietää muutama perusasia (katso aiempi juttu). Kuusamossa tiedotusta vailla oli tällä kertaa kuitenkin eläkeläisistä koostuva yleisö.

Eläkeläiset nuortuvat silmissä

Eläkeläisyleisössä pulssia ei tällä kertaa nostanut indeksikysymys, vaan tilaisuuden jälkeen suoritettava UKK-kävelytesti. Metallin eläkeläiset näyttivät nuorekkailta ja elinvoimaisilta. Esittelyjen jälkeen kävikin ilmi, että monet olivat vielä lisäpäivillä niin sanotussa kassaputkessa ansiosidonnaisen lisäpäivillä ja vasta odottivat vanhuuseläkettä tai olivat siirtyneet työttömyyden kautta eläkkeelle. Kysymys yleisölle vahvisti ensivaikutelman: yli puolet 50 henkilöstä oli tässä tilanteessa!

Kassaputki vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneille sekä työttömyyseläke vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneille turvaavat tietyin ehdoin ikääntyneen työttömäksi jääneen toimeentulon eläkkeelle siirtymiseen asti (katso tarkemmin linkistä).

Työllistymismahdollisuudet työuran loppupäässä, erityisesti teollisuudessa sekä kasvukeskusten ulkopuolella, ovat tunnetusti heikot. Lisäpäivien kannustinvaikutukset toimivat moneen suuntaan. Ne vaikeuttavat ikääntyneiden irtisanomista, toisaalta ne voivat vaikeuttaa ”putkeen” päässeiden tulevaa työllistymistä. Jos putkeen pääsyn ehdot eivät täyty eikä työtä löydy, on edessä tippuminen työmarkkinatuelle, jolla toimeentulo on todellista selviytymistä. Tämän on TELAmies kuullut monilta kansalaisilta reissuillaan nykyisen laman aikana.

TELAmiehen lauantai

Kahdeksalta Aurikseen ja yhdeksältä huoltikseen. Se on sellainen TELAmiehen lauantai. Räntäsateessa tai poutasäässä, arkena tai pyhänä: TELAmies ei erottele päiviä eikä horju vakaumuksessaan. Autosteroiden pesään jäänyt Helsinki – Shangri-La poisti viimeiset unenrippeet startatessa, mutta viime lauantaina piti silti hieraista useamman kerran silmiään vain todetakseen ilmeisesti joutuneen keskelle Usva-elokuvan lavasteita.


Poikkeuksellinen sumu siivitti matkaa Poriin. Siellä TELAmies vieraili viimeksi kesällä paikallisen jazzfestivaalin aikaan eräässä SuomiAreenan paneelissa keskustelemassa ajan hengessä työurien pidentämisestä. Katukuvassa näkyi nyt huomattavasti vähemmän helsinkiläisiä. Noormarkkulaiset sen sijaan ovat vuoden alun kuntaliitoksesta lähtien voineet tallustella ympäri keskustoria Porin kaupungin asukkaina. Muut alueen ”Markku-kunnat” ovat vielä omillaan.


Paljon melua elinaikakertoimesta?


Satakuntalaisille eduskuntavaaliehdokkaille pidetyn luennon jo päätyttyä eräs nuori mies yleisöstä rohkaistui kysymään elinaikakertoimesta. Asia oli hänelle ilmeisen uusi. Kertoimen vaikutuksista on TELAmiehen mielestä puhuttu liian vähän työuran pidentämistä koskevassa julkisessa keskustelussa. Kysyjä halusi tietää miten elinaikakerroin vaikuttaa hänen omaan ikäluokkaansa eli 1990-luvulla syntyneisiin?


Elinaikakerroin (katso tarkemmin linkistä) on sopeuttaa kaikkien vuoden 1947 jälkeen syntyneiden ja vuoden 2010 jälkeen alkavat työeläkkeet eliniän kasvuun. Jos suomalaisten elinikä kasvaa olennaisesti nykyisestä, elinaikakerroin alkaa leikkaamaan eläkkeitä elleivät ihmiset jatka työssä nykyistä pidempään.


Eläketurvakeskuksen ennusteiden mukaan (katso tarkemmin linkistä) vuonna 1990 syntyneen elinaikakerroin olisi 0,790, jolla kerrottaisiin tämän ikäluokan edustajan työeläke, jos henkilö jäisi 63-vuotiaana eläkkeelle. Leikkaus olisi siis 21 prosenttia ilman, että henkilö kompensoisi kertoimen vaikutusta jatkamalla työssä. Jatkaminen 66 vuoden ja 6 kuukauden ikään asti puolestaan tuottaisi vuonna 1990 syntyneelle 60 prosentin eläkkeen loppupalkasta. Saatuaan tämän vastuksen nuori mies oli edelleen jotenkin yllättynyt. Elinaikakerroin teki häneen selvästi vaikutuksen.


Kolikon toinen puoli


Elinaikakerroin on otettu käyttöön, koska eliniän pidentyessä myös eläkettä maksetaan aiempaa pidempään. Saadakseen entisen suuruisia eläkkeitä on suomalaisten jatkettava pidempään työssä. Toki jokainen voi ottaa vastaan pienemmän eläkkeen, jos työuraa ei halua jatkaa. Ongelmat nousevatkin lähinnä siitä, että kaikki eivät voi valita omaa joustavaa eläkeikäänsä, jolloin Ihmisiä työnnetään pois työelämästä ennen eläkeikää esimerkiksi työttömyyteen. Jos työkyky kuitenkin on rapautunut, kohtelee kerroin työkyvyttömyyseläkettä lievemmin kuin vanhuuseläkettä. 

"Helky laulu Auran rantain"

TELAmiehen täytyy tehdä tunnustus: eläketiedottajan sielussa on heikko kohta Turulle. Oli åboriginaali verta suonissa tai ei, matka TELAsta Kampin sydämestä Varsinais- Suomeen sujuu aina jotenkin joutuisammin kuin muualle maakuntiin. Pari vuotta sitten valmistunut E18 auttaa myös asiaa - tosin vasta Espoon Ikean jälkeisellä osuudella. 


Talouskurimuksessa Euroopan kulttuuripääkaupunkirientoihin 2011 valmistautuvan Turun kaupunkikuvassa Auriksen sivuikkunasta silmiin pistää ensimmäisenä Myllysillan puuttuminen kaupunkikuvasta. Paikallisille tutun ja surullisen kuuluisan maamerkin poistumisen jälkeistä elämää (ennen ylösnousemusta) voi seurata myös web-kameran kautta 24/7/365.


Osa-aikaeläkkeestä merellisessä ympäristössä


Vanhoja tehdas- ja satamaympäristöjä on Turussa muunnettu viime vuosina kulttuurituotantoon ja kokoustalouteen sopiviksi tiloiksi. Luovan talouden kulttuurikeskusta perustetaan parhaillaan VR-konepajaan, mutta TELAmiehen tie vei tällä kertaa meritiedon keskus Forum Marinumiin, niin ikään vanhaan ja kunnostettuun kruununmakasiiniin. 


Metallin jäsenistön koulutustilaisuudessa osa-aikaeläke ja eläkkeen kertyminen herättivät kysymyksiä. Eräs yleisössä ollut mies ihmetteli, että hänen vaimonsa oli päässyt osa-aikaeläkkeelle tänä vuonna 2010 58-vuotiaana, mutta hän ei itse pääse sille vasta kuin 60-vuotiaana vuonna 2011. Ikäeroa heillä oli vain yksi vuosi: vaimo oli syntynyt vuonna 1952 ja mies vuonna 1953. 


Ja näinhän se on, että viime vuonna sosiaalitupon mainingeissa osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostettiin 58 ikävuodesta 60:een. Tällä hetkellä kaikilla 1953 ja sen jälkeen syntyneillä alaikäraja on 60 vuotta. Kysyjä kuului siihen ensimmäiseen ikäluokkaan, jolla pääsy osa-aikaeläkkeelle "pakeni" kaksi vuotta eteenpäin. Lisäksi täytyy muistaa, että jos hän siirtyy tuolloin osa-aikaiselle eläkkeelle, kertyy hänelle myös eläkettä hieman huonommin kuin vaimolle (katso linkistä tarkemmin: osa-aikaeläke).

Muistoja Pohjolasta, osa II

Kaikki näyttää olevan aivan niin kuin ennenkin Rovaniemellä: joulupukki päivystää Pajakylässä ja RoPS haaveilee noususta Veikkausliigaan. Jotain uutta kuitenkin, sillä Arktisen keskuksen eli turistinähtävyys Arktikumin viereen Ounasjoen rantaan on noussut huomiota herättävä Metsähallituksen Pilke-talo ja tiedekeskus.

Ammattijärjestö Talentia järjesti sosiaalialan asiantuntijoiksi opiskeleville jäsenilleen koulutusta Rovaniemellä. Tarkalleen ottaen aivan Ounasvaaran laella sijaitsevassa Sky Hotellissa. Mäkijuoksu olisi ehkä ollut kunnon kannalta paikallaan, mutta TELAmies hurautti vaaran harjalle uskollisella Auriksellaan. Paikalta lähtee kesäisin mutkittelemaan myös kesäkelkkarata. Viime kesänä liikkui huhuja siitä, että joku oli varastanut kelkkaradasta kymmenien metrien pätkän teräskourua - omaan käyttöön kenties?

Kysymys yleisöstä

Talentian loistavasta porukasta esitettiin kysymys, jota TELAmieheltä ei ole koskaan aikaisemmin kysytty. Voiko työeläkevakuutusmaksun maksaa vaikka kysyjän kotitaloustyönantajana maksama palkka työntekijälle jäisi alle vakuuttamisrajan? Työeläkejärjestelmässä työnantajan (myös kotitalouden) on vakuutettava työntekijä, jos tälle maksettujen palkkojen määrä on vähintään 51,57 euroa (vuonna 2010) kuukaudessa.

Kyseessä olisi siis hyvin pienimuotoinen esimerkiksi yhden tunnin työ kuukaudessa. Yleensä vaan kysytään, mistä ei tarvitse maksaa TyEL-maksua. Konsultoituani vakuutusyhtiöitä vastaus kysymykseen: palkanmaksaja voi maksaa alle kuukausittaisen vakuuttamisrajan jäävästä palkasta vapaaehtoisesti eläkemaksun ja tämä kerryttää eläkettä.

Kotitalous työnantajana ja Palkka.fi-palvelu

Jos tarkoituksena ei ole suorittaa vilunkitieteiden perusopintoja, TELAmies suosittelee huolehtimaan kaikista lakisääteisistä työnantajavelvoitteista, muistakin kuin TyEL-maksuista. Tämä käy kätevästi Palkka.fi-palvelun kautta. Palvelu on verohallinnon ja työeläkevakuuttajien kehittämä maksuton palkanlaskentaohjelma. Palkka.fi-palvelu esimerkiksi välittää automaattisesti kotitalousvähennysilmoituksen esitäytetylle veroilmoitukselle. Se on tarkoitettu erityisesti sellaisille palkanmaksajille, jotka maksavat harvoin palkkoja eivätkä välttämättä ole selvillä vakuutusmaksuista ja veroista.

Muistoja Pohjolasta, osa I

Viikko alkoi Akava Camp -karavaanin matkassa kohti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua. Pohjanlahden perukoilla kansaa puhuttivat Kemin naapurikuntaan Simoon mahdollisesti rakennettava Fennovoiman ydinvoimala, kuntaliitoshankkeet sekä nuorten työllisyys. Ydinvoimalaprojektia lukuun ottamatta edellä mainitut aiheet ovat tuttuja myös muualta Suomesta. Virolaiset rakennusmiehet tervehtivät TELAmiestä tottuneesti hotellin hississä. Kemistä matka jatkui ruskan sävyttämään Rovaniemeen.

Opiskelusta eläkettä - pyytämättä ja yllättäen?

Tutkintoon johtavasta opiskelusta (ei elämäntapaopiskelusta) on kertynyt eläkettä vuodesta 2005 alkaen. TELAmies valmistui ennen vuotta 2005, joten nämä eurot jäivät häneltä saamatta. Nuoret yhtä lailla kuin aikuisopiskelijat Kemissä ja Rovaniemellä olivat yllättyneitä heille ammatillisesta perustutkinnosta, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnoista kertyvästä eläkepotista (katso tarkemmin linkistä). Pyytämättä ja yllättäenkin kertynyt eläke kuitenkin näkyy valmistumista seuraavan vuoden työeläkeotteessa.

Pelkällä opintotuella tai sen ja opintolainan yhdistelmällä opiskelija joutuu tutustumaan, sosiologien termistöä käyttäen, osallistuvan havainnoinnin kautta vapaaehtoisen vaatimattomuuden käsitteeseen. Joskus aika karulla tavalla: loppukuun dieetin muodostavat korealaiset pussinuudelit eivät todennäköisesti täytä THL:n nykyisiä ravintosuosituksia. Jos opiskeluiden ohella kuitenkin tekee työtä täydentääkseen jääkaappia - niin kuin monet tekevät - kertyy sekä opiskelusta että työnteosta eläkettä tuplapotti.

Opiskelusta kertynyt eläke on nuorella vastavalmistuneelle yleensä siihenastisen työuran isoin eläkekertymä ennen työelämään siirtymistä. Suurimmillaan tämä voi olla noin 50 euroa (v. 2010) kuukausittaisessa eläkkeessä. Opiskelusta tai osa-aikahommista kertynyt eläke työeläkeotteella antaa silti monelle harhaanjohtavan kuvan tulevan eläkkeen tasosta. Jos ja kun työelämään siirtyminen tapahtuu, alkaa eläkettäkin kertyä huomattavampia summia kuin vastavalmistuneen otteella yleensä näkyy.

”Ookko nä Oulusta, korojasikko tyäeläkevotteen”

TELAmies osallistui tällä viikolla yhteistyökumppanin ominaisuudessa Akava Camp -korkeakoulukiertueeseen. Kuulas syksyinen Oulu näytti kaupunkina parhaat puolensa. Eräs Kauko Röyhkän - kuulemma Oulusta kertova klassikkobiisi - ei tullut kertaakaan mieleen. Ydinkeskustan tuntumassa kylläkin sijaitsi kappaleen nimen inspiroima ravitsemusliike. Vaan reissussa kun ollaan, ei vastoinkäymisiltäkään voi aina välttyä.

Koskaan ei kylmässä saunassa ole ollut yhtä lämmintä

Paikallisten opiskelijavaikuttajien kanssa käytiin iltasella keskustelua mm. työurien pidentämisestä. Jälkilöylyt tosin jäivät aika valjuiksi, kun sauna ei suostunut lämpenemään. Onneksi kaupungilla käynnissä olleen opiskelijafiesta Vulcanalian henki lämmitti saunan noin 31 asteeseen kylmistä kiuaskivistä huolimatta.

Kun opiskelija työeläkeotetta korjaamaan lähti

Oulun yliopistolla TELAmies kuuli jälleen kerran tutun tarinan siitä, miten opiskelijan työeläkeotteesta oli aidosti puuttunut työsuhde, mutta tätä virhettä hän ei kuitenkaan ollut korjannut. Tositarinan, jonka TELAn tekemä työeläkeotetutkimuskin vahvistaa (katso video linkki).

Nuori mies oli työskennellyt puhelinmyyjänä muutaman kuukauden jaksoja viime vuosien aikana, mutta nämä kaikki puuttuivat hänen saamastaan työeläkeotteesta. Ote kannattaa lukea huolellisesti etteivät mahdolliset virheet johda taloudellisiin menetyksiin tulevassa eläkkeessä. Moni unohtaa, että olemme itse lopulta vastuussa yksityisen sektorin tietojen oikeellisuudesta työeläkeotteella.

Työnantaja oli todennäköisesti jättänyt työeläkevakuutusmaksut maksamatta. Omista oikeuksistaan kannattaa kuitenkin pitää kiinni ja laittaa vilunkitieteiden pitkän oppimäärän suorittaneet velvoitteiden väistelijät vastuuseen!

Tässä tapauksessa opiskelija lähti pienen evästyksen jälkeen siltä seisomalta ottamaan yhteyttä työeläkevakuutusyhtiöön oikaistakseen virheen. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Tiedote taksimiesten tietotoimistolle

TELAmies istui poikkeuksellisesti muiden kyyditettävänä helsinkiläisessä taksissa tällä viikolla, kun keskustelu päivän lööpistä sai oudon, muttei niin yllättävän käänteen eläkkeiden suuntaan. Johdattelusta ei kuitenkaan ollut kyse, kun joviaali kuljettaja mainitsi vanhuuseläkkeelle jäätyään huomanneensa  kaipaavansa lisätuloja eläkkeensä lisäksi. Mies oli työkykyinen ja työnantajaltakin löytyi halua palkata ammattimies osa-aikaiseksi kuljettajaksi, joten päätös palata eläkkeeltä vanhaan, mutta tällä kertaa osa-aikaiseen  työhön oli ollut varsin helposti toteutettavissa. Eräs omaan eläkkeeseen liittyvä seikka häneltä kuitenkin oli jäänyt epäselväksi, ja joka unohtuessaan voisi aiheuttaa tuntuvia menetyksiä.

Kuka jatkaa eläkkellä työntekoa ja miksi?

On monenlaisia ammatteja ja töitä, joissa työuran ei tarvitse päättyä kuin seinään. Jos oma terveys ja työntaja sen sallivat sekä luterilainen työetiikka taustalla, niin eläkeaikaiselle työnteolle on kovin vähän esteitä. Vanhuuseläkkeellä tehty työ ei esimerkiksi enää pienennä eläkettä. Noin 15 000 vanhuuseläkettä saavaa kävi v. 2007 eläkkeellä ollessa työssä. Määrä on varsin pieni noin miljoonasta vanhuuseläkettä saavasta, mutta lähitulevaisuudessa saattaa olla toisin – finanssikriisin jälkeisestä lamasta huolimatta. 

Nyt vanhuuseläkkeelle siirtyvät ovat terveempiä, koulutetumpia, mutta toisaalta myös vauraampia kuin esimerkiksi heidän vanhempansa samassa iässä. Suurempi eläke tulevaisuudessa ja lisätulot vaikuttavat silti osalla työssä jatkamiseen. Taloudellisten tekijöiden lisäksi työllä ja työkavereilla monille myös sosiaalinen merkityksensä.

Eläkkeellä ollessa tehdystä työstä kertynyt eläke pitää muistaa hakea erikseen!

Mitä taksin kuljettaja sitten oli unohtanut? Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen vanhuuseläkkeellä ollessa tehty työ kerryttää lisää eläkettä aina 68 ikävuoteen saakka (katso tarkemmin). Eläkkeellä ollessa tehdystä työstä kertynyt eläke on mahdollista saada 68-vuotiaana sen hetkisen eläkkeen päälle. Tämä kertynyt eläke ei kuitenkaan tule automaattisesti tilille: sitä pitää hakea! Eli tässä tapauksessa taksin kuljettajan pitää muistaa itse hakea kertynyt eläke 68-vuotiaana, muuten se tuntuu hänen lompakossaan. Työtunneista päätellen lisätienesti ei hänen tapauksessaan jää kovin pieneksi, vaikka vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä ei yhtä hyvin eläkettä kartukaan kuin ennen sille siirtymistä. 

TELAmiehen ennuste on, että eliniän pidentyminen ja kulutustottumusten muutos tulevat lisäämään tulevaisuudessa eläkkeellä ollessa tehtyä työtä.