Tänä jouluna jokainen uskoo joulupukkiin

Jostain kohtalon oikusta, aina johonkin tiettyyn kaupunkiin keskittyy paljon tiedotuskeikkoja lyhyellä aikavälillä. Tänä syksynä erityisesti Turku ja Oulu ovat olleet paikkakuntia, joissa TELAmies on vieraillut – ja viihtynytkin – varsin usein.

Maanantaina taakse jäivät Lehmihaka, Karnainen, Orasmäki, Pitkämäki, Tervakorpi,
Lakiamäki ja Hepomäki, kun matka Turkuun lyhentyi. Kyseessähän ovat E18-moottoritien tunnelit, joista Karnainen on toistaiseksi Suomen pisin tietunneli (2,2 km). 

Kaupunginhallitus julisti vuonna 1996 Turun Suomen viralliseksi  ja ehkä "torelliseksikin" joulukaupungiksi. Eipä siinä mitään, vanhan suurtorin joulumarkkinoissa on taikaa ja tunnelmaa, vaan olisiko ensi viikonloppuna odotetun ensi-iltansa saavan Rare Exports -elokuvan joulupukkibisneksessä hyvä lisä kaupungin elinkeinorakenteeseen? 

Talvi on tullut myös Turun torille

Hyviä käytäntöjä osa-aikaeläkkeessä

Olin puhumassa erään pankin sijoitusillassa lakisääteisestä työeläketurvasta ja aina niin ajankohtaisesta työurien pidentämisestä. Yleisöstä esitettiin monia hyviä ja teräviä kysymyksiä illan aikana. Työnantajan edustajanakin toimineen miehen kommentit osa-aikaeläkkeestä jäivät erityisesti mieleen.

Osa-aikaeläkkeestä ja sen tarpeellisuudesta on käyty viime vuosina käyty keskustelua lähinnä kahden ääripään välillä. Eläkemuotoa vastustavat pitävät sitä kalliina ja turhana: se ei esimerkiksi pidennä työuria, kun vähentynyt työpanos otetaan huomioon. Puolustajien mielestä osa-aikaeläke taas auttaa aidosti ihmisiä jatkamaan työssä pidempään ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. 

Raskaan teollisuuden alalla työskennelleen miehen pitkäaikaiset kokemukset osa-aikaeläkkeestä olivat positiivisia. Hänen näkemyksensä mukaan työnantajan tukeva ja neuvonnallinen asenne osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen oli vähentänyt työkyvyttömyyseläke- sekä kuntoutushakemuksia yrityksessä. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen yleistyminen työuran loppupäässä oli nimenomaan samanaikaisesti vähentänyt varhaista eläkkeelle siirtymistä.

Yksi päivä viikossa osa-aikaeläkkeellä mahdolliseksi?
 
Kommentoijan kokemusten mukaan työpanoksen vähentämiseen olisi kuitenkin pitänyt olla vielä nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Tällä hetkellä työansioita voidaan vähentää 35-70 % vakiintuneesta ansiotasosta (katso tarkemmin työeläkestudiosta). Hän kaipasi vielä enemmän joustoa, niin että henkilö voisi vähentää työpanostaan vain 20 % eli käytännössä tämä tarkoittaa 1 päivän poissaoloa viikossa.

Muistoja Pohjolasta, osa III

TELAmiehen uskollinen ja vastentahtoisesti viikonlopuksi kotiin jäänyt Auris vaihtui lumisella Oulun lentokentällä saksalaisen insinöörityön taidon-näytteeseen eli C-luokan (kokoluokitus) vuokra-autoon. En voinut vahvistaa vanhaa legendaa siitä, että kaikista autoista tulee vanhetessaan Opeleita. Alle saatu Astra oli nimittäin tuliterä. 

Tornio-Haparanda all night long

Suuntima otettiin kohti Torniota Nokian kännykän ja voimanlähteen – jota Opeliksi kutsutaan – välisen kohtalonyhteyden varassa.  Reissu kuitenkin osoittautui ns. idioottivarmaksi suunnistuksen osalta. Tosin parkkipaikan etsinnässä muutama metri Kaupunginhotellista länteen oli viedä TELAmiehen vieraan maan puolelle.

                        Tornionjoen vettä ei käytetä enää Lapin kullan raaka-aineena


Haaparannasta on joskus "entisinä hyvivä aikoina" kuulemma raahattu Kansanterveyslaitoksen suosituksista huolimatta voita kotiintuomisiksi. X-sukupolven edustajana TELAmies ei tiedä tästä mitään, mutta muistaa 90-luvun alkupuolella roudanneensa lavallisia Dr Pepperiä tälle puolelle rajaa. Mieleen ei tule äkkiseltään enää mitään, mitä Haaparannasta löytyisi ja jota Torniossa ei olisi. Nykyisin voidaan luontevasti puhua kaksoiskaupungista, kun rajamuodollisuuksiakaan ei ole. Lapin kullan valmistus muuten loppui Torniossa tänä syksynä, joten tunturipurojen raikkaus syntyy nykyisin Lahdessa.


Osa-aikaeläke kiinnosti kuntatyöntekijöitä

Illan yleisö Kaupunginhotellissa koostui STTK-laisten liittojen jäsenistöstä, joista suurin osa työskenteli naisvaltaisissa hoitotyöammateissa kunta-alalla. Illan aikana kysymyksiä esitettiin monistakin eri aihealueista, mutta yksi tuntui kiinnostavan erityisesti: osa-aikaeläke. Yksi kysyjä halusi tietää, miten eläkettä kertyy osa-aikaeläkkeellä?

Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen vaikuttaa aina tulevan eläkkeen tasoon alentavasti kokoaikatyöhön verrattuna. Pitkän työuran tehneillä vaikutukset kokonaiseläkkkeeseen eivät kuitenkaan yleensä ole merkittäviä. Toisaalta viime vuonna työmarkkinaosapuolten sopimassa sosiaalitupossa eläkekertymään tehtiin heikennys vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneille: Osa-aikaeläkeläiselle kertyy eläkettä vain työstä, kun ansion aleneman karttuma on poistettu (katso tarkemmin työeläkestudiosta). 

Kuntatyöntekijöille TELAmies suosittelee myös lämpimästi KEVAn nettisivuilla olevaa loistavaa eläkelaskuria, millä voi vanhuuseläkearvioiden lisäksi haarukoida osa-aikaeläkkeen suuruutta (katso tarkemmin linkistä).

TELAmiehen tipsi #1

Ravintolamaailmassa Michelin-ukon seuraajilla on tähtensä, mutta TELAmiehen tähtiluokitus tuntee vain yhden tähden - erityisesti jaloissa juomissa. Tähtien sijaan blogi alkaa jakamaan tipsejä matkatyötä tekeville (Urbaanin Sanakirjan mukaan vinkki/vihje). 

Maakunnista kerätty kulttuurillinen pääoma kiteytyy TELAmiehen tipseinä, jotka ovat suodatettua tietoa siitä, missä kannattaa tien päällä ollessa poiketa. Standardi bensa-asemalla auton tankkauksen kylkiäisenä kiireessä kitaan ahdettu vitriiniin unohtunut pakasteviineriherkku saattaa hetkeksi sammuttaa näläntunteen,  mutta herättää rutiinitoimenpiteenä lähinnä ärsytystä.

Kaikkea ei ole vielä menetetty: Tertin Kartano

Kuopiontiellä noin 9 kilometriä Mikkelin keskustasta sijaitsee keidas maanteiden näivettyneessä taukopaikkojen tarjonnassa. Aina 1500-luvulle juurensa ulottava Tertin kartano on kuulunut jo pitkään TELAmiehen vakiopysähdyspaikkoihin matkalla Kuopioon. Kartanon herkut valmistetaan lähiruuasta, mikä on tässä teollisen ruokailun ajassa harvinaista. Joulupöytä on ilmestys, kakkupöytä hieno keksintö.

Kahvila, ravintola ja herkkukauppa ovat pitäneet pitkänmatkalaisen ruumiin ravittuna ja mielen virkeänä. Joskus on ollut niin kiire seuraavalle keikalle, että tauko on jäänyt pitämättä, mutta ohitse ajo on aina tehnyt kipeää.

                                              Syksyistä kahvilatunnelmaa Tertissä

Käteviä emäntiä ja yksi kädetön TELAmies

Turku juhli feminiinistä puoltaan viime viikonloppuna Turun messuhallin pirteässä ja karnevalistisessa Osaava Nainen -tapahtumassa. Liikekannalla ollut työeläkejärjestelmän tiedotuspatteristo vastasi jokapäiväisen eläketietopakettimme annostelusta messuvieraille.

Myös huuhaa-osasto oli hyvin edustettuna. TELAn ständin takana herkkiä vaistojaan viritteli useampi tunnetusti vaikeaan ennustajan ammattiin perehtynyt selvännäkijä. Itsestään selvää oli kuitenkin vain toiminnan synnyttämä kassavirta. Sen verran rahakasta hommaa povaus näytti olevan, että ammatinvaihtokin kävi ohikiitävän – jopa valaistuksenomaisen hetken – TELAmiehen mielessä. Taustamelun virkaa toimittanut zumbaus ilmeisesti sekoitti pasmat. 

Osaavat TELAnaiset

Jottei tämän blogin lukijoille tulisi sellaista käsitystä, että TELA eläketiedotuksen henkilöstö koostuisi pelkästään raavaista miehistä, niin väärinymmärrysten välttämiseksi sanottakoon nyt: eläketiedotuksen laumaan kuuluu myös TELAnaisia.

                                          Osaavat TELAnaiset messuosastolla

Kovat ajat kuuluivat puheissa

Messuvieraat esittivät runsaasti kysymyksiä viikonlopun aikana sekä kommentoivat ahkerasti julkisuudessa esillä olleita työurien pidentämisehdotuksia. Vaikeat ajat näkyivät keskusteluissa. Turun seudulla Viking Linen tilaus STX:n telakalta on viime viikkoina nostanut toiveita synkkien työttömyyslukujen paranemisesta.

Mieleen nousee ensimmäisenä matkailualalla työskennellyt noin 60-vuotias nainen, jonka osa-aikaeläkkeelle siirtyminen ei onnistunut, koska hän ei ollut viimeisten 12 kuukauden aikana tehnyt kokoaikatyötä. Jatkuvat lomautukset eivät sallineet hänelle lain vaatimaa kokoaikatyön jaksoa ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. 

Toisessa muistijäljen tehneessä kohtaamisessa yrittäjäpariskunta tiedusteli niin sanotusta kassaputkesta eli työttömyysturvan lisäpäivistä. Valitettavasti TELAmiehen vastaus ei tuonut lohdutusta heille, sillä yrittäjillä ei ole lainkaan oikeutta lisäpäiviin.

Akava Camp och TELAmannen i Åbo Akademi: Lars orkar att fråga!

TELAmiehen toinen kotimainen taipuu yleisesti ymmärrettävään muotoon hieman jähmeästi, joten vastaus oheisessa videoklipissä esitettyyn kysymykseen työeläkeotteesta tulee nyt tällä kertaa suomeksi: Larsin pitää ehdottomasti ottaa yhteyttä työeläkeotteen lähettäjään. Mitä nopeammin, sen parempi. Virheet otteella kannattaa ilmoittaa, muuten menetykset tulevassa eläkkeessä voivat olla satoja tai jopa tuhansia euroja (katso tarkemmin linkki). 

Lars ei ole ensimmäinen tapaamani baarimikko, jonka otteesta puuttuu työsuhdetietoja. Rovaniemen leveysasteilla vastaan on tänä syksynä tullut vastaavanlainen tapaus. Tämän opiskelijan kohdalla työpaikkana ollut vastuun väistelijöiden ylläpitämä ravitsemusliike tosin sijaitsi Helsingin Kalliossa. Muistan tämän faktan joka päivä kävellessäni kotikulmilla sijaitsevan pubin ohitse. Vaikkei TELAmies M. A. Nummisen sosiologista klassikkoa mukaillen "baarien mies" olekaan, bar-hopping suoritetaan jossain muualla.

Jos muuten ihmettelette kysyjän habitusta, niin se johtuu ständillä tarjolla olleista naamioitumisvälineistä. Lisää kysymyksiä sekä Akava Camp karavaanin kulkua voi seurata aiheelle pyhitetystä Facebook-ryhmästä.

"Nyt kutsuu mua Kuusamo"

Vaikka TELAmies ei helsinkiläistyneenä sekä toipuvana turkulaisena (recovering åboriginal) allekirjoitakaan Ison D:n legendaarisen aluepoliittisen valitusvirren paatosta vieraantuneesta Helsingin seudusta, matka Kuusamoon innostaa aina.

Uskollisen Auriksen alle vaihdetut talvirenkaat auttoivat väistelemään poroja ja ruskaretkeläisiä matkalla, vaikka lunta ei maassa ollutkaan. Kuuluisille Rukan lumille ei siis ollut mitään asiaa  - tälläkään kertaa. Seurasin huolestuneena paikallisten keskustelua siitä, miten vasahävikki luultavasti vaikeuttaa poron lihan saatavuutta tulevana joulusesonkina.

Pari viikkoa sitten Jyväskylässä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin jäsenistöstä nousi esiin kysymys siitä, minkä ikäisille eläkeasioista kannattaa alkaa puhumaan? Kohdusta hautaan on TELAmiehen mielestä ihan hyvä kohderyhmä. Nuortenkin on hyvä tietää muutama perusasia (katso aiempi juttu). Kuusamossa tiedotusta vailla oli tällä kertaa kuitenkin eläkeläisistä koostuva yleisö.

Eläkeläiset nuortuvat silmissä

Eläkeläisyleisössä pulssia ei tällä kertaa nostanut indeksikysymys, vaan tilaisuuden jälkeen suoritettava UKK-kävelytesti. Metallin eläkeläiset näyttivät nuorekkailta ja elinvoimaisilta. Esittelyjen jälkeen kävikin ilmi, että monet olivat vielä lisäpäivillä niin sanotussa kassaputkessa ansiosidonnaisen lisäpäivillä ja vasta odottivat vanhuuseläkettä tai olivat siirtyneet työttömyyden kautta eläkkeelle. Kysymys yleisölle vahvisti ensivaikutelman: yli puolet 50 henkilöstä oli tässä tilanteessa!

Kassaputki vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneille sekä työttömyyseläke vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneille turvaavat tietyin ehdoin ikääntyneen työttömäksi jääneen toimeentulon eläkkeelle siirtymiseen asti (katso tarkemmin linkistä).

Työllistymismahdollisuudet työuran loppupäässä, erityisesti teollisuudessa sekä kasvukeskusten ulkopuolella, ovat tunnetusti heikot. Lisäpäivien kannustinvaikutukset toimivat moneen suuntaan. Ne vaikeuttavat ikääntyneiden irtisanomista, toisaalta ne voivat vaikeuttaa ”putkeen” päässeiden tulevaa työllistymistä. Jos putkeen pääsyn ehdot eivät täyty eikä työtä löydy, on edessä tippuminen työmarkkinatuelle, jolla toimeentulo on todellista selviytymistä. Tämän on TELAmies kuullut monilta kansalaisilta reissuillaan nykyisen laman aikana.

TELAmiehen lauantai

Kahdeksalta Aurikseen ja yhdeksältä huoltikseen. Se on sellainen TELAmiehen lauantai. Räntäsateessa tai poutasäässä, arkena tai pyhänä: TELAmies ei erottele päiviä eikä horju vakaumuksessaan. Autosteroiden pesään jäänyt Helsinki – Shangri-La poisti viimeiset unenrippeet startatessa, mutta viime lauantaina piti silti hieraista useamman kerran silmiään vain todetakseen ilmeisesti joutuneen keskelle Usva-elokuvan lavasteita.


Poikkeuksellinen sumu siivitti matkaa Poriin. Siellä TELAmies vieraili viimeksi kesällä paikallisen jazzfestivaalin aikaan eräässä SuomiAreenan paneelissa keskustelemassa ajan hengessä työurien pidentämisestä. Katukuvassa näkyi nyt huomattavasti vähemmän helsinkiläisiä. Noormarkkulaiset sen sijaan ovat vuoden alun kuntaliitoksesta lähtien voineet tallustella ympäri keskustoria Porin kaupungin asukkaina. Muut alueen ”Markku-kunnat” ovat vielä omillaan.


Paljon melua elinaikakertoimesta?


Satakuntalaisille eduskuntavaaliehdokkaille pidetyn luennon jo päätyttyä eräs nuori mies yleisöstä rohkaistui kysymään elinaikakertoimesta. Asia oli hänelle ilmeisen uusi. Kertoimen vaikutuksista on TELAmiehen mielestä puhuttu liian vähän työuran pidentämistä koskevassa julkisessa keskustelussa. Kysyjä halusi tietää miten elinaikakerroin vaikuttaa hänen omaan ikäluokkaansa eli 1990-luvulla syntyneisiin?


Elinaikakerroin (katso tarkemmin linkistä) on sopeuttaa kaikkien vuoden 1947 jälkeen syntyneiden ja vuoden 2010 jälkeen alkavat työeläkkeet eliniän kasvuun. Jos suomalaisten elinikä kasvaa olennaisesti nykyisestä, elinaikakerroin alkaa leikkaamaan eläkkeitä elleivät ihmiset jatka työssä nykyistä pidempään.


Eläketurvakeskuksen ennusteiden mukaan (katso tarkemmin linkistä) vuonna 1990 syntyneen elinaikakerroin olisi 0,790, jolla kerrottaisiin tämän ikäluokan edustajan työeläke, jos henkilö jäisi 63-vuotiaana eläkkeelle. Leikkaus olisi siis 21 prosenttia ilman, että henkilö kompensoisi kertoimen vaikutusta jatkamalla työssä. Jatkaminen 66 vuoden ja 6 kuukauden ikään asti puolestaan tuottaisi vuonna 1990 syntyneelle 60 prosentin eläkkeen loppupalkasta. Saatuaan tämän vastuksen nuori mies oli edelleen jotenkin yllättynyt. Elinaikakerroin teki häneen selvästi vaikutuksen.


Kolikon toinen puoli


Elinaikakerroin on otettu käyttöön, koska eliniän pidentyessä myös eläkettä maksetaan aiempaa pidempään. Saadakseen entisen suuruisia eläkkeitä on suomalaisten jatkettava pidempään työssä. Toki jokainen voi ottaa vastaan pienemmän eläkkeen, jos työuraa ei halua jatkaa. Ongelmat nousevatkin lähinnä siitä, että kaikki eivät voi valita omaa joustavaa eläkeikäänsä, jolloin Ihmisiä työnnetään pois työelämästä ennen eläkeikää esimerkiksi työttömyyteen. Jos työkyky kuitenkin on rapautunut, kohtelee kerroin työkyvyttömyyseläkettä lievemmin kuin vanhuuseläkettä. 

"Helky laulu Auran rantain"

TELAmiehen täytyy tehdä tunnustus: eläketiedottajan sielussa on heikko kohta Turulle. Oli åboriginaali verta suonissa tai ei, matka TELAsta Kampin sydämestä Varsinais- Suomeen sujuu aina jotenkin joutuisammin kuin muualle maakuntiin. Pari vuotta sitten valmistunut E18 auttaa myös asiaa - tosin vasta Espoon Ikean jälkeisellä osuudella. 


Talouskurimuksessa Euroopan kulttuuripääkaupunkirientoihin 2011 valmistautuvan Turun kaupunkikuvassa Auriksen sivuikkunasta silmiin pistää ensimmäisenä Myllysillan puuttuminen kaupunkikuvasta. Paikallisille tutun ja surullisen kuuluisan maamerkin poistumisen jälkeistä elämää (ennen ylösnousemusta) voi seurata myös web-kameran kautta 24/7/365.


Osa-aikaeläkkeestä merellisessä ympäristössä


Vanhoja tehdas- ja satamaympäristöjä on Turussa muunnettu viime vuosina kulttuurituotantoon ja kokoustalouteen sopiviksi tiloiksi. Luovan talouden kulttuurikeskusta perustetaan parhaillaan VR-konepajaan, mutta TELAmiehen tie vei tällä kertaa meritiedon keskus Forum Marinumiin, niin ikään vanhaan ja kunnostettuun kruununmakasiiniin. 


Metallin jäsenistön koulutustilaisuudessa osa-aikaeläke ja eläkkeen kertyminen herättivät kysymyksiä. Eräs yleisössä ollut mies ihmetteli, että hänen vaimonsa oli päässyt osa-aikaeläkkeelle tänä vuonna 2010 58-vuotiaana, mutta hän ei itse pääse sille vasta kuin 60-vuotiaana vuonna 2011. Ikäeroa heillä oli vain yksi vuosi: vaimo oli syntynyt vuonna 1952 ja mies vuonna 1953. 


Ja näinhän se on, että viime vuonna sosiaalitupon mainingeissa osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostettiin 58 ikävuodesta 60:een. Tällä hetkellä kaikilla 1953 ja sen jälkeen syntyneillä alaikäraja on 60 vuotta. Kysyjä kuului siihen ensimmäiseen ikäluokkaan, jolla pääsy osa-aikaeläkkeelle "pakeni" kaksi vuotta eteenpäin. Lisäksi täytyy muistaa, että jos hän siirtyy tuolloin osa-aikaiselle eläkkeelle, kertyy hänelle myös eläkettä hieman huonommin kuin vaimolle (katso linkistä tarkemmin: osa-aikaeläke).

Muistoja Pohjolasta, osa II

Kaikki näyttää olevan aivan niin kuin ennenkin Rovaniemellä: joulupukki päivystää Pajakylässä ja RoPS haaveilee noususta Veikkausliigaan. Jotain uutta kuitenkin, sillä Arktisen keskuksen eli turistinähtävyys Arktikumin viereen Ounasjoen rantaan on noussut huomiota herättävä Metsähallituksen Pilke-talo ja tiedekeskus.

Ammattijärjestö Talentia järjesti sosiaalialan asiantuntijoiksi opiskeleville jäsenilleen koulutusta Rovaniemellä. Tarkalleen ottaen aivan Ounasvaaran laella sijaitsevassa Sky Hotellissa. Mäkijuoksu olisi ehkä ollut kunnon kannalta paikallaan, mutta TELAmies hurautti vaaran harjalle uskollisella Auriksellaan. Paikalta lähtee kesäisin mutkittelemaan myös kesäkelkkarata. Viime kesänä liikkui huhuja siitä, että joku oli varastanut kelkkaradasta kymmenien metrien pätkän teräskourua - omaan käyttöön kenties?

Kysymys yleisöstä

Talentian loistavasta porukasta esitettiin kysymys, jota TELAmieheltä ei ole koskaan aikaisemmin kysytty. Voiko työeläkevakuutusmaksun maksaa vaikka kysyjän kotitaloustyönantajana maksama palkka työntekijälle jäisi alle vakuuttamisrajan? Työeläkejärjestelmässä työnantajan (myös kotitalouden) on vakuutettava työntekijä, jos tälle maksettujen palkkojen määrä on vähintään 51,57 euroa (vuonna 2010) kuukaudessa.

Kyseessä olisi siis hyvin pienimuotoinen esimerkiksi yhden tunnin työ kuukaudessa. Yleensä vaan kysytään, mistä ei tarvitse maksaa TyEL-maksua. Konsultoituani vakuutusyhtiöitä vastaus kysymykseen: palkanmaksaja voi maksaa alle kuukausittaisen vakuuttamisrajan jäävästä palkasta vapaaehtoisesti eläkemaksun ja tämä kerryttää eläkettä.

Kotitalous työnantajana ja Palkka.fi-palvelu

Jos tarkoituksena ei ole suorittaa vilunkitieteiden perusopintoja, TELAmies suosittelee huolehtimaan kaikista lakisääteisistä työnantajavelvoitteista, muistakin kuin TyEL-maksuista. Tämä käy kätevästi Palkka.fi-palvelun kautta. Palvelu on verohallinnon ja työeläkevakuuttajien kehittämä maksuton palkanlaskentaohjelma. Palkka.fi-palvelu esimerkiksi välittää automaattisesti kotitalousvähennysilmoituksen esitäytetylle veroilmoitukselle. Se on tarkoitettu erityisesti sellaisille palkanmaksajille, jotka maksavat harvoin palkkoja eivätkä välttämättä ole selvillä vakuutusmaksuista ja veroista.

Muistoja Pohjolasta, osa I

Viikko alkoi Akava Camp -karavaanin matkassa kohti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua. Pohjanlahden perukoilla kansaa puhuttivat Kemin naapurikuntaan Simoon mahdollisesti rakennettava Fennovoiman ydinvoimala, kuntaliitoshankkeet sekä nuorten työllisyys. Ydinvoimalaprojektia lukuun ottamatta edellä mainitut aiheet ovat tuttuja myös muualta Suomesta. Virolaiset rakennusmiehet tervehtivät TELAmiestä tottuneesti hotellin hississä. Kemistä matka jatkui ruskan sävyttämään Rovaniemeen.

Opiskelusta eläkettä - pyytämättä ja yllättäen?

Tutkintoon johtavasta opiskelusta (ei elämäntapaopiskelusta) on kertynyt eläkettä vuodesta 2005 alkaen. TELAmies valmistui ennen vuotta 2005, joten nämä eurot jäivät häneltä saamatta. Nuoret yhtä lailla kuin aikuisopiskelijat Kemissä ja Rovaniemellä olivat yllättyneitä heille ammatillisesta perustutkinnosta, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnoista kertyvästä eläkepotista (katso tarkemmin linkistä). Pyytämättä ja yllättäenkin kertynyt eläke kuitenkin näkyy valmistumista seuraavan vuoden työeläkeotteessa.

Pelkällä opintotuella tai sen ja opintolainan yhdistelmällä opiskelija joutuu tutustumaan, sosiologien termistöä käyttäen, osallistuvan havainnoinnin kautta vapaaehtoisen vaatimattomuuden käsitteeseen. Joskus aika karulla tavalla: loppukuun dieetin muodostavat korealaiset pussinuudelit eivät todennäköisesti täytä THL:n nykyisiä ravintosuosituksia. Jos opiskeluiden ohella kuitenkin tekee työtä täydentääkseen jääkaappia - niin kuin monet tekevät - kertyy sekä opiskelusta että työnteosta eläkettä tuplapotti.

Opiskelusta kertynyt eläke on nuorella vastavalmistuneelle yleensä siihenastisen työuran isoin eläkekertymä ennen työelämään siirtymistä. Suurimmillaan tämä voi olla noin 50 euroa (v. 2010) kuukausittaisessa eläkkeessä. Opiskelusta tai osa-aikahommista kertynyt eläke työeläkeotteella antaa silti monelle harhaanjohtavan kuvan tulevan eläkkeen tasosta. Jos ja kun työelämään siirtyminen tapahtuu, alkaa eläkettäkin kertyä huomattavampia summia kuin vastavalmistuneen otteella yleensä näkyy.