Eläketiedotuksen saaga 2010

TELAmies nostetaan taas telakalle odottamaan ensi vuoden koitoksia. Pitkiä siivuja läpi maakuntien, joissa kuulijat odottavat jo kuumeisesti eläkeasiain ilosanomaa – Meidän asiaa.

Hän on hukassa joululoman ensimmäiset päivät. Kaasujalka taputtaa lattiaa hermostuneesti aattoiltaan saakka – keikalle pitäisi päästä. Toimeton peukaloiden pyöritys vaihtuu hiljalleen kuitenkin olennaiseen: rauhaisaan joulunajan viettoon perheen ja ystävien kanssa. 

Vuosi 2010 numeroina

TELAnaiset ja TELAmiehet ovat jälleen ahkeroineet vuoden edunvalvonnan ja tiedotuksen parissa. Kuluva vuosi on ollut historiallisen vilkkaan eläkekeskustelun vuosi. Joskus on tuntunut siltä, että päivääkään ei uutisrintamalla ole kulunut ilman eläkeaiheita. Ensi vuosi huhtivaaleineen tuskin on tältä osin yhtään erilaisempi vuosi.

Tiedottajat olivat mukana yli 1000 tilaisuudessa, joihin osallistui noin 49 000 henkilöä. Siihen joukkoon mahtuu paljon kysyttyjä kysymyksiä ja onnellisia vastauksen saaneita, mutta myös karuja kertomuksia viimeisimmästä lamasta vasta nousemaisilllaan olevasta Suomesta. Yt-neuvottelujen keskellä suoritettu tiedotustoiminta näkyy toivottavasti myös työssäjatkamisluvuissa tulevina vuosina.

Nettimaailmassa työeläkestudio sai uuden kodin – ja hienoa sisältöä myös. Viikon vikatikki -blogi puolestaan alkoi ruotimaan vilkkaana käyneessä eläkekeskustelussa esiintyneitä virheitä.

Tulee se joulu TELAmiehellekin

Joulun odotus vaihtuu kuitenkin jo kohta aattoillan kliimaksiin ja lopulta vuoden taitteeseen. Talven selkä tuskin vielä taittuu, ainakaan sääennusteiden mukaan. Toivotaan, että TELAn toimisto (6 ja 7 krs.) Kampissa ei ole lomilta palatessa hukkunut lumeen.

TELAmies palaa sorvin ääreen jälleen tammikuun alussa. Alkuvuoden aikana Blogiin ilmestyy näillä näkymin myös radiojuttuja kentältä... 

Toivotan yhteistyökumppaneille, kuulijoille, blogin lukijoille ja itse asiassa kaikille vuoden aikana työssä sekä työn ulkopuolella tapaamilleni ihmisille virkistävää joulunaikaa.

Toivottavasti näemme taas ensi vuonna! 

Pikavisiitti valkoisen leivän maahan

Varsinais-Suomen alueen Metallin risteilyn seminaariosuudessa oli viikonloppuna väkeä kuin pipoa, vaikka vuonna 1986 kölinlaskunsa kokeneella lounaissaariston lauttaveteraanilla M/S Amorellalla tunnelma oli näin pikkujoulujen alla kokonaisuudessaan yllättävän väljän oloinen. Tyylipuhdas "kasarikauden" viikinkivene navigoi tuttuja vesireittejä Ruotsiin.

TELAmies oli katsonut parhaaksi jättää oman rakkaansa kotiin – sen verran kovia tanssittajia on joukossa joskus aikaisemmin ollut  mukana. Seiskakannen kujanjuoksusta jäi kuitenkin haaviin geneerisiä tuliaisia kotiintuomisiksi.   

Elinaikakerroin pienten ikäluokkien tietoisuuteen?

Eräs yleisön edustaja ilmaisi huolensa nuorten vähäisestä tietotasosta elinaikertoimeen liittyen. Mieleltään nuoria kommentoija tuskin tarkoitti. TELAmies on jo pidemmän aikaa – koko työeläkejärjestelmän ohella – viestinyt elinaikakertoimen luonteesta ja ideasta niin sanotuille pienille ikäluokille, joihin elinaikakerroin alkaa ennusteiden mukaan vasta todella vaikuttaa (katso lisää aiemmasta blogikirjoituksesta).

Tietävätkö nuoret sitten mikä elinaikakerroin on ja miten se toimii? Tämä eläkelaskentaan vaikuttava automaattinen mekanismi on TELAmiehen nuorisotilaisuuksissa ainakin käsitteenä joillekin tuttu. Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä harvemmille se kuitenkaan on tuttu edes käsitteenä. Monille 18-vuotiaille oma tuleva eläke ei ole se ensimmäinen asia mielessä – eikä taida olla vielä toinenkaan. 

Tällä hetkellä kotiin vuosittain lähetettävässä työeläkeotteessa on ainakin muistutus elinaikakertoimesta. Voi olla, että monen kannattaisi paneutua siihen vähän tarkemmin. Kerroin on myös vielä varsin uusi keksintö: vuonna 2005 voimaantullut ja vuonna 2010 ensimmäisen kerran käyttöön otettu. Vaikka elinaikakertoimesta on hyvä olla tietoinen, sen vaikutukset erityisesti nyt nuoriin ovat pelkkiä ennusteita. Toisaalta menneinä vuosina eliniänodotetta koskevissa ennusteissa on rankasti aliarvioitu eliniän pidentymisen nopeus.

Eläkkeen kertyminen kuntoutustuesta?

Myös eläkkeen kertymisestä esitettiin kysymys: kuulija halusi tietää miksei hänen saamastaan kuntoutustuesta kertynyt eläkettä, vaikka ammatillisen kuntouksen ajalta kuntoutusrahasta sitä kyllä kertyy (katso tarkemmin linkistä)?

Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Tästä eläke-etuudesta itsessään ei kerry enää lisää eläkettä. Työeläkejärjestelmästä maksettavat eläkettä kartuttavat kuntoutusetuudet ovat kuntoutusraha, kuntoutusavustus, osakuntoutusraha ja osakuntoutusavustus.

Normirakkautta työeläkekoulun penkillä

Ensi vuosi on vaalivuosi. Huhtivaaleissa 2011 valitaan maallemme uusi eduskunta. Työeläkevakuuttajat TELA järjesti tänä syksynä tuleville eduskuntavaaliehdokkaille työeläkekoulun. Tilaisuuksiin kutsuttiin puolueiden ehdotusten perusteella edustakuntavaalien ensikertalaisia päivittämään tietojaan eläketurvasta. 

Yhden illan aikana käytiin läpi eläkejärjestelmän menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kun tämä tiivistettiin kahteen tuntiin, itse TELAmieskin tunsi välillä joutuneensa aikapyörteeseen, jonka lakipisteessä sijaitsee ehtoja asettelematon normirakkaus työeläkejärjestelmää kohtaan – miten kaunista!

TELAmiehet ja TELAnaiset jalkautuivat kahdeksaan paikkakuntaan ympäri maata: Jyväskylään, Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Turkuun, Kouvolaan, Vaasaan ja pohjoisimpana Ouluun. Vaasassa eläkeasioihin paneuduttiin kahdella kielellä. Tapahtumiin ilmoittautuneiden kohdalla näkyi ajan henki: Perussuomalaisten osallistumisaktiivisuus oli huippuluokkaa.

Kättä pidempää turuille ja toreille

Tarkoitus ei ollut käännyttää tai ujuttaa herätyksen hengessä "meidän asiaa" ehdokkaille, vaan tarjota relevanttia ja konkreettista tietoa työeläkkeistä. Asioista, joista puhumista moni pitää, niiden väitetyn monimutkaisuuden vuoksi, muinaisheprean kuuloiselta bamlaukselta.

Medialla ja kaupallisilla toimijoilla on valtava merkitys siihen, mistä puhutaan, kun puhutaan eläketurvasta ja erityisesti työeläkkeistä. Luotuja mielikuvia on hankala muuttaa, vaikka faktat olisivat joskus toimittajillakin hakusessa (katso joulukuun viikon vikatikki). Pienessä maassa tuntuu myös mahtuvan vain yksi asia kerrallaan agendalle.  

Yleisesti ottaen, tilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa eivät nousseet esiin työeläkkeiden indeksointia, eläkevakuutusyhtiöiden kokouspalkkioita tai eläkekattoa koskevat teemat. Sen sijaan perustiedolle työeläkkeiden kertymisestä ja eläke-etuuksista oli selkeästi tarvetta. Kiihkotonta faktaa, jonka pohjalle voi perustaa omat ajatuksensa esimerkiksi siitä, miten suomalaisten työuria saadaan pidennettyä.

 

Tänä jouluna jokainen uskoo joulupukkiin

Jostain kohtalon oikusta, aina johonkin tiettyyn kaupunkiin keskittyy paljon tiedotuskeikkoja lyhyellä aikavälillä. Tänä syksynä erityisesti Turku ja Oulu ovat olleet paikkakuntia, joissa TELAmies on vieraillut – ja viihtynytkin – varsin usein.

Maanantaina taakse jäivät Lehmihaka, Karnainen, Orasmäki, Pitkämäki, Tervakorpi,
Lakiamäki ja Hepomäki, kun matka Turkuun lyhentyi. Kyseessähän ovat E18-moottoritien tunnelit, joista Karnainen on toistaiseksi Suomen pisin tietunneli (2,2 km). 

Kaupunginhallitus julisti vuonna 1996 Turun Suomen viralliseksi  ja ehkä "torelliseksikin" joulukaupungiksi. Eipä siinä mitään, vanhan suurtorin joulumarkkinoissa on taikaa ja tunnelmaa, vaan olisiko ensi viikonloppuna odotetun ensi-iltansa saavan Rare Exports -elokuvan joulupukkibisneksessä hyvä lisä kaupungin elinkeinorakenteeseen? 

Talvi on tullut myös Turun torille

Hyviä käytäntöjä osa-aikaeläkkeessä

Olin puhumassa erään pankin sijoitusillassa lakisääteisestä työeläketurvasta ja aina niin ajankohtaisesta työurien pidentämisestä. Yleisöstä esitettiin monia hyviä ja teräviä kysymyksiä illan aikana. Työnantajan edustajanakin toimineen miehen kommentit osa-aikaeläkkeestä jäivät erityisesti mieleen.

Osa-aikaeläkkeestä ja sen tarpeellisuudesta on käyty viime vuosina käyty keskustelua lähinnä kahden ääripään välillä. Eläkemuotoa vastustavat pitävät sitä kalliina ja turhana: se ei esimerkiksi pidennä työuria, kun vähentynyt työpanos otetaan huomioon. Puolustajien mielestä osa-aikaeläke taas auttaa aidosti ihmisiä jatkamaan työssä pidempään ja vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. 

Raskaan teollisuuden alalla työskennelleen miehen pitkäaikaiset kokemukset osa-aikaeläkkeestä olivat positiivisia. Hänen näkemyksensä mukaan työnantajan tukeva ja neuvonnallinen asenne osa-aikaeläkkeelle siirtymiseen oli vähentänyt työkyvyttömyyseläke- sekä kuntoutushakemuksia yrityksessä. Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen yleistyminen työuran loppupäässä oli nimenomaan samanaikaisesti vähentänyt varhaista eläkkeelle siirtymistä.

Yksi päivä viikossa osa-aikaeläkkeellä mahdolliseksi?
 
Kommentoijan kokemusten mukaan työpanoksen vähentämiseen olisi kuitenkin pitänyt olla vielä nykyistä enemmän mahdollisuuksia. Tällä hetkellä työansioita voidaan vähentää 35-70 % vakiintuneesta ansiotasosta (katso tarkemmin työeläkestudiosta). Hän kaipasi vielä enemmän joustoa, niin että henkilö voisi vähentää työpanostaan vain 20 % eli käytännössä tämä tarkoittaa 1 päivän poissaoloa viikossa.

Muistoja Pohjolasta, osa III

TELAmiehen uskollinen ja vastentahtoisesti viikonlopuksi kotiin jäänyt Auris vaihtui lumisella Oulun lentokentällä saksalaisen insinöörityön taidon-näytteeseen eli C-luokan (kokoluokitus) vuokra-autoon. En voinut vahvistaa vanhaa legendaa siitä, että kaikista autoista tulee vanhetessaan Opeleita. Alle saatu Astra oli nimittäin tuliterä. 

Tornio-Haparanda all night long

Suuntima otettiin kohti Torniota Nokian kännykän ja voimanlähteen – jota Opeliksi kutsutaan – välisen kohtalonyhteyden varassa.  Reissu kuitenkin osoittautui ns. idioottivarmaksi suunnistuksen osalta. Tosin parkkipaikan etsinnässä muutama metri Kaupunginhotellista länteen oli viedä TELAmiehen vieraan maan puolelle.

                        Tornionjoen vettä ei käytetä enää Lapin kullan raaka-aineena


Haaparannasta on joskus "entisinä hyvivä aikoina" kuulemma raahattu Kansanterveyslaitoksen suosituksista huolimatta voita kotiintuomisiksi. X-sukupolven edustajana TELAmies ei tiedä tästä mitään, mutta muistaa 90-luvun alkupuolella roudanneensa lavallisia Dr Pepperiä tälle puolelle rajaa. Mieleen ei tule äkkiseltään enää mitään, mitä Haaparannasta löytyisi ja jota Torniossa ei olisi. Nykyisin voidaan luontevasti puhua kaksoiskaupungista, kun rajamuodollisuuksiakaan ei ole. Lapin kullan valmistus muuten loppui Torniossa tänä syksynä, joten tunturipurojen raikkaus syntyy nykyisin Lahdessa.


Osa-aikaeläke kiinnosti kuntatyöntekijöitä

Illan yleisö Kaupunginhotellissa koostui STTK-laisten liittojen jäsenistöstä, joista suurin osa työskenteli naisvaltaisissa hoitotyöammateissa kunta-alalla. Illan aikana kysymyksiä esitettiin monistakin eri aihealueista, mutta yksi tuntui kiinnostavan erityisesti: osa-aikaeläke. Yksi kysyjä halusi tietää, miten eläkettä kertyy osa-aikaeläkkeellä?

Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen vaikuttaa aina tulevan eläkkeen tasoon alentavasti kokoaikatyöhön verrattuna. Pitkän työuran tehneillä vaikutukset kokonaiseläkkkeeseen eivät kuitenkaan yleensä ole merkittäviä. Toisaalta viime vuonna työmarkkinaosapuolten sopimassa sosiaalitupossa eläkekertymään tehtiin heikennys vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneille: Osa-aikaeläkeläiselle kertyy eläkettä vain työstä, kun ansion aleneman karttuma on poistettu (katso tarkemmin työeläkestudiosta). 

Kuntatyöntekijöille TELAmies suosittelee myös lämpimästi KEVAn nettisivuilla olevaa loistavaa eläkelaskuria, millä voi vanhuuseläkearvioiden lisäksi haarukoida osa-aikaeläkkeen suuruutta (katso tarkemmin linkistä).

TELAmiehen tipsi #1

Ravintolamaailmassa Michelin-ukon seuraajilla on tähtensä, mutta TELAmiehen tähtiluokitus tuntee vain yhden tähden - erityisesti jaloissa juomissa. Tähtien sijaan blogi alkaa jakamaan tipsejä matkatyötä tekeville (Urbaanin Sanakirjan mukaan vinkki/vihje). 

Maakunnista kerätty kulttuurillinen pääoma kiteytyy TELAmiehen tipseinä, jotka ovat suodatettua tietoa siitä, missä kannattaa tien päällä ollessa poiketa. Standardi bensa-asemalla auton tankkauksen kylkiäisenä kiireessä kitaan ahdettu vitriiniin unohtunut pakasteviineriherkku saattaa hetkeksi sammuttaa näläntunteen,  mutta herättää rutiinitoimenpiteenä lähinnä ärsytystä.

Kaikkea ei ole vielä menetetty: Tertin Kartano

Kuopiontiellä noin 9 kilometriä Mikkelin keskustasta sijaitsee keidas maanteiden näivettyneessä taukopaikkojen tarjonnassa. Aina 1500-luvulle juurensa ulottava Tertin kartano on kuulunut jo pitkään TELAmiehen vakiopysähdyspaikkoihin matkalla Kuopioon. Kartanon herkut valmistetaan lähiruuasta, mikä on tässä teollisen ruokailun ajassa harvinaista. Joulupöytä on ilmestys, kakkupöytä hieno keksintö.

Kahvila, ravintola ja herkkukauppa ovat pitäneet pitkänmatkalaisen ruumiin ravittuna ja mielen virkeänä. Joskus on ollut niin kiire seuraavalle keikalle, että tauko on jäänyt pitämättä, mutta ohitse ajo on aina tehnyt kipeää.

                                              Syksyistä kahvilatunnelmaa Tertissä

Käteviä emäntiä ja yksi kädetön TELAmies

Turku juhli feminiinistä puoltaan viime viikonloppuna Turun messuhallin pirteässä ja karnevalistisessa Osaava Nainen -tapahtumassa. Liikekannalla ollut työeläkejärjestelmän tiedotuspatteristo vastasi jokapäiväisen eläketietopakettimme annostelusta messuvieraille.

Myös huuhaa-osasto oli hyvin edustettuna. TELAn ständin takana herkkiä vaistojaan viritteli useampi tunnetusti vaikeaan ennustajan ammattiin perehtynyt selvännäkijä. Itsestään selvää oli kuitenkin vain toiminnan synnyttämä kassavirta. Sen verran rahakasta hommaa povaus näytti olevan, että ammatinvaihtokin kävi ohikiitävän – jopa valaistuksenomaisen hetken – TELAmiehen mielessä. Taustamelun virkaa toimittanut zumbaus ilmeisesti sekoitti pasmat. 

Osaavat TELAnaiset

Jottei tämän blogin lukijoille tulisi sellaista käsitystä, että TELA eläketiedotuksen henkilöstö koostuisi pelkästään raavaista miehistä, niin väärinymmärrysten välttämiseksi sanottakoon nyt: eläketiedotuksen laumaan kuuluu myös TELAnaisia.

                                          Osaavat TELAnaiset messuosastolla

Kovat ajat kuuluivat puheissa

Messuvieraat esittivät runsaasti kysymyksiä viikonlopun aikana sekä kommentoivat ahkerasti julkisuudessa esillä olleita työurien pidentämisehdotuksia. Vaikeat ajat näkyivät keskusteluissa. Turun seudulla Viking Linen tilaus STX:n telakalta on viime viikkoina nostanut toiveita synkkien työttömyyslukujen paranemisesta.

Mieleen nousee ensimmäisenä matkailualalla työskennellyt noin 60-vuotias nainen, jonka osa-aikaeläkkeelle siirtyminen ei onnistunut, koska hän ei ollut viimeisten 12 kuukauden aikana tehnyt kokoaikatyötä. Jatkuvat lomautukset eivät sallineet hänelle lain vaatimaa kokoaikatyön jaksoa ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. 

Toisessa muistijäljen tehneessä kohtaamisessa yrittäjäpariskunta tiedusteli niin sanotusta kassaputkesta eli työttömyysturvan lisäpäivistä. Valitettavasti TELAmiehen vastaus ei tuonut lohdutusta heille, sillä yrittäjillä ei ole lainkaan oikeutta lisäpäiviin.

Akava Camp och TELAmannen i Åbo Akademi: Lars orkar att fråga!

TELAmiehen toinen kotimainen taipuu yleisesti ymmärrettävään muotoon hieman jähmeästi, joten vastaus oheisessa videoklipissä esitettyyn kysymykseen työeläkeotteesta tulee nyt tällä kertaa suomeksi: Larsin pitää ehdottomasti ottaa yhteyttä työeläkeotteen lähettäjään. Mitä nopeammin, sen parempi. Virheet otteella kannattaa ilmoittaa, muuten menetykset tulevassa eläkkeessä voivat olla satoja tai jopa tuhansia euroja (katso tarkemmin linkki). 

Lars ei ole ensimmäinen tapaamani baarimikko, jonka otteesta puuttuu työsuhdetietoja. Rovaniemen leveysasteilla vastaan on tänä syksynä tullut vastaavanlainen tapaus. Tämän opiskelijan kohdalla työpaikkana ollut vastuun väistelijöiden ylläpitämä ravitsemusliike tosin sijaitsi Helsingin Kalliossa. Muistan tämän faktan joka päivä kävellessäni kotikulmilla sijaitsevan pubin ohitse. Vaikkei TELAmies M. A. Nummisen sosiologista klassikkoa mukaillen "baarien mies" olekaan, bar-hopping suoritetaan jossain muualla.

Jos muuten ihmettelette kysyjän habitusta, niin se johtuu ständillä tarjolla olleista naamioitumisvälineistä. Lisää kysymyksiä sekä Akava Camp karavaanin kulkua voi seurata aiheelle pyhitetystä Facebook-ryhmästä.

"Nyt kutsuu mua Kuusamo"

Vaikka TELAmies ei helsinkiläistyneenä sekä toipuvana turkulaisena (recovering åboriginal) allekirjoitakaan Ison D:n legendaarisen aluepoliittisen valitusvirren paatosta vieraantuneesta Helsingin seudusta, matka Kuusamoon innostaa aina.

Uskollisen Auriksen alle vaihdetut talvirenkaat auttoivat väistelemään poroja ja ruskaretkeläisiä matkalla, vaikka lunta ei maassa ollutkaan. Kuuluisille Rukan lumille ei siis ollut mitään asiaa  - tälläkään kertaa. Seurasin huolestuneena paikallisten keskustelua siitä, miten vasahävikki luultavasti vaikeuttaa poron lihan saatavuutta tulevana joulusesonkina.

Pari viikkoa sitten Jyväskylässä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin jäsenistöstä nousi esiin kysymys siitä, minkä ikäisille eläkeasioista kannattaa alkaa puhumaan? Kohdusta hautaan on TELAmiehen mielestä ihan hyvä kohderyhmä. Nuortenkin on hyvä tietää muutama perusasia (katso aiempi juttu). Kuusamossa tiedotusta vailla oli tällä kertaa kuitenkin eläkeläisistä koostuva yleisö.

Eläkeläiset nuortuvat silmissä

Eläkeläisyleisössä pulssia ei tällä kertaa nostanut indeksikysymys, vaan tilaisuuden jälkeen suoritettava UKK-kävelytesti. Metallin eläkeläiset näyttivät nuorekkailta ja elinvoimaisilta. Esittelyjen jälkeen kävikin ilmi, että monet olivat vielä lisäpäivillä niin sanotussa kassaputkessa ansiosidonnaisen lisäpäivillä ja vasta odottivat vanhuuseläkettä tai olivat siirtyneet työttömyyden kautta eläkkeelle. Kysymys yleisölle vahvisti ensivaikutelman: yli puolet 50 henkilöstä oli tässä tilanteessa!

Kassaputki vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneille sekä työttömyyseläke vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneille turvaavat tietyin ehdoin ikääntyneen työttömäksi jääneen toimeentulon eläkkeelle siirtymiseen asti (katso tarkemmin linkistä).

Työllistymismahdollisuudet työuran loppupäässä, erityisesti teollisuudessa sekä kasvukeskusten ulkopuolella, ovat tunnetusti heikot. Lisäpäivien kannustinvaikutukset toimivat moneen suuntaan. Ne vaikeuttavat ikääntyneiden irtisanomista, toisaalta ne voivat vaikeuttaa ”putkeen” päässeiden tulevaa työllistymistä. Jos putkeen pääsyn ehdot eivät täyty eikä työtä löydy, on edessä tippuminen työmarkkinatuelle, jolla toimeentulo on todellista selviytymistä. Tämän on TELAmies kuullut monilta kansalaisilta reissuillaan nykyisen laman aikana.

TELAmiehen lauantai

Kahdeksalta Aurikseen ja yhdeksältä huoltikseen. Se on sellainen TELAmiehen lauantai. Räntäsateessa tai poutasäässä, arkena tai pyhänä: TELAmies ei erottele päiviä eikä horju vakaumuksessaan. Autosteroiden pesään jäänyt Helsinki – Shangri-La poisti viimeiset unenrippeet startatessa, mutta viime lauantaina piti silti hieraista useamman kerran silmiään vain todetakseen ilmeisesti joutuneen keskelle Usva-elokuvan lavasteita.


Poikkeuksellinen sumu siivitti matkaa Poriin. Siellä TELAmies vieraili viimeksi kesällä paikallisen jazzfestivaalin aikaan eräässä SuomiAreenan paneelissa keskustelemassa ajan hengessä työurien pidentämisestä. Katukuvassa näkyi nyt huomattavasti vähemmän helsinkiläisiä. Noormarkkulaiset sen sijaan ovat vuoden alun kuntaliitoksesta lähtien voineet tallustella ympäri keskustoria Porin kaupungin asukkaina. Muut alueen ”Markku-kunnat” ovat vielä omillaan.


Paljon melua elinaikakertoimesta?


Satakuntalaisille eduskuntavaaliehdokkaille pidetyn luennon jo päätyttyä eräs nuori mies yleisöstä rohkaistui kysymään elinaikakertoimesta. Asia oli hänelle ilmeisen uusi. Kertoimen vaikutuksista on TELAmiehen mielestä puhuttu liian vähän työuran pidentämistä koskevassa julkisessa keskustelussa. Kysyjä halusi tietää miten elinaikakerroin vaikuttaa hänen omaan ikäluokkaansa eli 1990-luvulla syntyneisiin?


Elinaikakerroin (katso tarkemmin linkistä) on sopeuttaa kaikkien vuoden 1947 jälkeen syntyneiden ja vuoden 2010 jälkeen alkavat työeläkkeet eliniän kasvuun. Jos suomalaisten elinikä kasvaa olennaisesti nykyisestä, elinaikakerroin alkaa leikkaamaan eläkkeitä elleivät ihmiset jatka työssä nykyistä pidempään.


Eläketurvakeskuksen ennusteiden mukaan (katso tarkemmin linkistä) vuonna 1990 syntyneen elinaikakerroin olisi 0,790, jolla kerrottaisiin tämän ikäluokan edustajan työeläke, jos henkilö jäisi 63-vuotiaana eläkkeelle. Leikkaus olisi siis 21 prosenttia ilman, että henkilö kompensoisi kertoimen vaikutusta jatkamalla työssä. Jatkaminen 66 vuoden ja 6 kuukauden ikään asti puolestaan tuottaisi vuonna 1990 syntyneelle 60 prosentin eläkkeen loppupalkasta. Saatuaan tämän vastuksen nuori mies oli edelleen jotenkin yllättynyt. Elinaikakerroin teki häneen selvästi vaikutuksen.


Kolikon toinen puoli


Elinaikakerroin on otettu käyttöön, koska eliniän pidentyessä myös eläkettä maksetaan aiempaa pidempään. Saadakseen entisen suuruisia eläkkeitä on suomalaisten jatkettava pidempään työssä. Toki jokainen voi ottaa vastaan pienemmän eläkkeen, jos työuraa ei halua jatkaa. Ongelmat nousevatkin lähinnä siitä, että kaikki eivät voi valita omaa joustavaa eläkeikäänsä, jolloin Ihmisiä työnnetään pois työelämästä ennen eläkeikää esimerkiksi työttömyyteen. Jos työkyky kuitenkin on rapautunut, kohtelee kerroin työkyvyttömyyseläkettä lievemmin kuin vanhuuseläkettä.