Yöperhosia ja korkeakoulupolitiikkaa lakeuksilla

Törnävän penger tulee ensimmäisenä vastaan saavuttaessa Duudsonsvilleen Helsingin suunnasta. Kulttuurimaisema vie ajatukset Seinäjoen Elävän musiikin yhdistyksen alkukesäiseen rock-kansan herätysjuhlaan Provinssirockiin. Festarimoodi iskee päälle ja tunnen itseni pakoitetuksi laittamaan ensi kesän pääesiintyjän System of Downin lätyn soimaan. TELAmies ei taivu tangoon. 

Ammattikorkeakoulupäivät järjestetään vuosittain ja viime viikolla oli Seinäjoen vuoro tarjota komiat puitteet tapahtumalle. Kaikenlainen isännöintihän on luontevaa pohojalaasen mentaliteetin sisäistäneille. Maakuntalehti Ilkka puolestaan tiesi kertoa, että jo nyt labyrinttimaisen AMK-kampuksen uusin lisäys eli Framin F-rakennus ruostuu jo rakennettessa. Julkisivu tosin on suunnitellusti ruostuvaa terästä. 

Paula Koivuniemi esiintyi AMK-väen ratoksi. Aikuisten naisten ja kaikkien sellaisiksi haluavien yöperhosten suosikki totesi lavalla erään hittirallinsa tulleen monelle tutuksi 70-luvulla, johon eturivin opiskelijaneidot huomauttivat etteivät he olleet vielä syntyneet tuolloin. Tämä herätti artistissa hämmennystä ja kysymyksen: milloin te sitten olette syntyneet? Noh, monet heistä edustivat 90-luvun alussa syntyneitä "pieniä ikäluokkia". 

"Ei menny niinku Strömsössä"

TELAmies päivysti vierailevana eläkeoraakkelina STTK:n ständillä, jossa messuvieraat saivat esittää mieltä painavia työelämään liittyviä kysymyksiä nyt myös tekstiviestein, jotka näkyivät vastauksineen koko seminaariväelle giganttisesta taulutelevisiosta. Eräs mielenkiintoinen kysymys koski työkyvyttömyyseläkkeitä: mitä nuorelle paljon investoineelle maatalousyrittäjälle käy työkyvyttömyyden sattuessa? Avainsana on PALJON investoineelle eli velkaiselle maatalousyrittäjälle.

Ensinnäkin kyse on siitä, mikä on johtanut maatalousyrittäjän työkyvyttömyyteen: sairaus, työtapaturma tai vaikkapa liikennetapaturma? Toisaalta kuinka vakavasta ja pitkäaikaisesta työkyvyn menetyksestä on kyse? (ks. tarkemmin linkistä). Maatalousyrittäjillä on oma työeläkelakinsa MYEL ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA. 

Jos vakuutusvelvollisuus on hoidettu ja työkyky alentunut, lakisääteinen työeläke- ja tapaturmavakuutus korvaa toimeentulon menetystä. Myös mahdollisuudet kuntoutukseen selvitetään MELAssa. Mutta mitä tapahtuu, kun pankin jalkasotilaat saapuvat mittailemaan tiluksia velkojen maksuun? Yksityiseltä sektorilta voi hankkia itselleen erilaisia yritystoiminnan keskeytysvakuutuksia, jotka tietyin ehdoin turvaavat yrityksen toiminnan jatkuvuuden ongelmien sattuessa kohdalle. Yleisesti ottaen myös henkivakuutuksesta on hyvä pitää huolta, jos asiat eivät aina mene niin kuin Strömsössä.

Pohjanmaa tulvii eläketietoa

Orastava kevät saatteli TELAmiehen Pohjanmaan lakeuksille alkuviikosta. Aavoilla mailla huristellessa on helppo nähdä, miksi Helsingin Sanomatkin taannoin kutsui sitä Suomen amerikkalaisimmaksi maakunnaksi. 

Auringon lämmön helliessä uskollisesti rullaavan Auriksen talvikelien jälkeistä kurahuntua, loputtomana ja tasaisena mattona joka suuntaan ympärillä levittäytyvät viljapellot toivat mieleen keskilännen preeriat. Pohjanmaalta löytyy myös yrittäjähengen nostatusta aivan Uuden maailman hengessä, joka tosin saa välillä jopa karnevalistisia sävyjä: Tuuri ei osunut kohdalle tällä kertaa.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ (Pohjanmaa) ja TJS-opintokeskus järjestivät yhdessä TELAn kanssa eläketiedotuskursseja menneellä viikolla. Seinäjoki ja Vaasa saivat tiedottajan sielunhoidolliseen repertuaariin kuuluvan jokapäiväisen ja säännöstelemättömän annoksen eläketietoutta.

  

 

 Seinäjoen maamerkki Lakeuden Risti: "komia". 

Opettajat pääsivät vaihteeksi kuuntelijan rooliin

Opetusalan ammattijärjestö OAJ edustaa opettajia laajalti. Jäsenistöön kuuluu opettajia kaikista opetusasteista, johtajia ja rehtoreita, opiskelijoita, eläkeläisiä jne. Se, minkä eläkelain piiriin opettaja kuuluu, riippuu mm. opetusasteesta ja syntymävuodesta. Aina ei rajanveto ole helppoa. Sekä valtiollisen että kunnallisen eläkelain piiriin kuuluville järjestettiin omat luennot. Lopulta oikea luento löytyi kaikille, tosin pienen etsinnän jälkeen. Yleisesti ottaen Keva huolehtii nykyisin kunta-alan, valtion ja kirkon henkilöstön eläkeasioista.

Opettajien eläkeiästä kysyttiin paljon. Yleinen vanhuuseläkeikä on Suomessa joustava 63-68 ikävuoden välillä. Ideaali tilanne olisi, että jokainen voisi itse oman työkykynsä ja halunsa mukaan valita oman eläkeikänsä. Työssä jatkamiseen löytyy myös keppiä ja porkkanaa. Julkisen sektorin pitkän työhistorian omaavilla ns. vanhoilla työntekijöillä on kuitenkin yleensä henkilökohtainen eläkeikä (63-65) tai alempi ammatillinen eläkeikä. Jatkaminen omaan eläkeikään asti tuottaa paremman eläkkeen kuin siirtyminen aiemmin eläkkeelle. Lisäksi vaaditaan palveluksen yhdenjaksoisuutta. Lisää aiheesta KEVAn sivuilla.

Osa-aikaeläke ja ammatillinen eläkeikä

Moni pitkän työuran tehneistä opettajista ei ollut aivan varma omasta eläkeiästään. Useat miettivät omia aikanaan tehtyjä ratkaisuja, sillä esimerkiksi valtiolla ammatillisen alemman eläkeiän mahdollistaneissa tehtävissä valinta oli pitänyt ennen 1.7.1999. Lisäksi osa-aikaeläkkeen kohdalla joillekin tuli yllätyksenä se, että alemman ammatillisen eläkeiän menettää (tilalle henkilökohtainen eläkeikä), jos henkilö siirtyy osa-aikaeläkkeelle ennen ammatillisen eläkeiän täyttymistä. Eläkeiän täyttymisen jälkeen tämäkin on mahdollista ilman valinnan purkautumista.