TELAmiehen lauantai vilttiketjussa

Helsinki City-Run oli sumputtanut keskustan liikenteen viime lauantaina vain hieman tavallisesta poikkeavaan tilaan. Paitsioansoja oli viritelty pitkin Mannerheimintietä. Notkean ketteränä ex-palloilijana TELAmies pompotteli tiensä telekommunikaatioyhtiön mukaan nimetylle ruohokentälle.

Sanera – otetaanpas uudestaan – Sonera Stadiumin nurmella harjoitteli heti aamuvarhain HJK:n edustusjoukkue, joka ei ainakaan viime viikon Schalke-ottelun näyttöjen jälkeen ole työeläkelakien mukaisen ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa. Jari "kultakenkä" Litmasen lasijalkakin oli oikeassa kenossa. Klubin professionaalista otetta hehkutti paikalle navigoitaessa myös joukkueen äkillisestä menestyksestä huumaantunut taksikuski. Innostuksen vallassa kaasujalka taputti levottomana omia rytmejään. Laitoin turvavyön kiinni takapenkillä. 

Vaikka allekirjoittaneella on futistaustaa, ei kentälle ollut mitään asiaa edes Hart-Sport -huoltojoukoissa. Sen sijaan olin puhumassa Metalliliiton jalkapallomestaruusturnauksen etkoilla. Työhyvinvointiin virittäytyneessä seminaarissa lämmiteltiin metallimiehet ja -naiset ennen päivän ottelukimaraa.

                          Klubin jalkapallotehdas valmistautuu. Forza HJK!

Yritysten työhyvinvointiin ja erityisesti työurien pidentämiseen tähtäävät toiveikkuusohjelmat kohdistetaan aika usein jo pitkään työelämässä olleisiin työntekijöihin. Työkalupaketeista löytyy mm. erilaisia senioriohjelmia. Työhyvinvoinnin edistämisen pitäisi yrityksissä läpäistä kaikki ikäkerrokset, vaikka keinot vaihtelisivatkin.

Hyvinvointiseminaarin aloitti Teknologiateollisuuden työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteinen Hyvä työ - Pidempi työura -hankkeen esittely, jonka mottona on: miten saadaan eri sukupolvet jatkamaan työelämässä paremmin ja pitempään? Lisäksi missiona on puheiden sijaan saada aikaan "tekemisen meininkiä" yrityksissä. Kannattaa tutustua... 

             Metallin nuorisosihteeri Jussi-Pekka Ahonen "poika" sylissään
       
Ammatillinen kuntoutus - ei nimi toimintaa pahenna?

Työpaikkojen omat resurssit ja keinot eivät aina riitä työkyvyn ylläpitämiseen. Työeläkejärjestelmä tarjoaa tietyin ehdoin ammatillista kuntoutusta, jonka ensisijaisena tarkoituksena on työkyvyn ylläpito, työelämässä pysyminen tai sinne palaaminen. Esimerkkinä uuden työkyvylle paremmin sopivan ammatin opiskelu. 

Kuntoutus on sanana aika kaamea: ensimmäisenä mieleen nousee kuva reumaparantolasta, ei kuitenkaan funkkishelmi Paimion parantolasta. Todellisuus on aika kaukana tästä. Itse asiassa lääkinnällistä kuntoutusta järjestelmä ei tarjoa lainkaan, se on KELAn heiniä. Kuntoutukseen on satsattu viime vuosina paljon. Työeläkejärjestelmän järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuu nykyisin vuosittain lähes 10 000 ihmistä. Määrä on kasvanut viime vuosina.

On tiettyjä ammatteja, missä riski menettää työkyky on muita suurempi. Yhteistä on se, että ne ovat yleensä duunariammatteja. Suuri riski on maa- ja vesirakennusalan avustavilla työntekijöillä, puutarhatyöntekijöillä ja lomittajilla sekä miehillä erityisesti rakennusalan viimeistely- ja aputyöntekijöillä ja naisilla siivoojilla ja sairaala-apulaisilla (Ammatit ja työkyvyttömyyseläkkeet 2010). 

Yöperhosia ja korkeakoulupolitiikkaa lakeuksilla

Törnävän penger tulee ensimmäisenä vastaan saavuttaessa Duudsonsvilleen Helsingin suunnasta. Kulttuurimaisema vie ajatukset Seinäjoen Elävän musiikin yhdistyksen alkukesäiseen rock-kansan herätysjuhlaan Provinssirockiin. Festarimoodi iskee päälle ja tunnen itseni pakoitetuksi laittamaan ensi kesän pääesiintyjän System of Downin lätyn soimaan. TELAmies ei taivu tangoon. 

Ammattikorkeakoulupäivät järjestetään vuosittain ja viime viikolla oli Seinäjoen vuoro tarjota komiat puitteet tapahtumalle. Kaikenlainen isännöintihän on luontevaa pohojalaasen mentaliteetin sisäistäneille. Maakuntalehti Ilkka puolestaan tiesi kertoa, että jo nyt labyrinttimaisen AMK-kampuksen uusin lisäys eli Framin F-rakennus ruostuu jo rakennettessa. Julkisivu tosin on suunnitellusti ruostuvaa terästä. 

Paula Koivuniemi esiintyi AMK-väen ratoksi. Aikuisten naisten ja kaikkien sellaisiksi haluavien yöperhosten suosikki totesi lavalla erään hittirallinsa tulleen monelle tutuksi 70-luvulla, johon eturivin opiskelijaneidot huomauttivat etteivät he olleet vielä syntyneet tuolloin. Tämä herätti artistissa hämmennystä ja kysymyksen: milloin te sitten olette syntyneet? Noh, monet heistä edustivat 90-luvun alussa syntyneitä "pieniä ikäluokkia". 

"Ei menny niinku Strömsössä"

TELAmies päivysti vierailevana eläkeoraakkelina STTK:n ständillä, jossa messuvieraat saivat esittää mieltä painavia työelämään liittyviä kysymyksiä nyt myös tekstiviestein, jotka näkyivät vastauksineen koko seminaariväelle giganttisesta taulutelevisiosta. Eräs mielenkiintoinen kysymys koski työkyvyttömyyseläkkeitä: mitä nuorelle paljon investoineelle maatalousyrittäjälle käy työkyvyttömyyden sattuessa? Avainsana on PALJON investoineelle eli velkaiselle maatalousyrittäjälle.

Ensinnäkin kyse on siitä, mikä on johtanut maatalousyrittäjän työkyvyttömyyteen: sairaus, työtapaturma tai vaikkapa liikennetapaturma? Toisaalta kuinka vakavasta ja pitkäaikaisesta työkyvyn menetyksestä on kyse? (ks. tarkemmin linkistä). Maatalousyrittäjillä on oma työeläkelakinsa MYEL ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA. 

Jos vakuutusvelvollisuus on hoidettu ja työkyky alentunut, lakisääteinen työeläke- ja tapaturmavakuutus korvaa toimeentulon menetystä. Myös mahdollisuudet kuntoutukseen selvitetään MELAssa. Mutta mitä tapahtuu, kun pankin jalkasotilaat saapuvat mittailemaan tiluksia velkojen maksuun? Yksityiseltä sektorilta voi hankkia itselleen erilaisia yritystoiminnan keskeytysvakuutuksia, jotka tietyin ehdoin turvaavat yrityksen toiminnan jatkuvuuden ongelmien sattuessa kohdalle. Yleisesti ottaen myös henkivakuutuksesta on hyvä pitää huolta, jos asiat eivät aina mene niin kuin Strömsössä.

Vaalivintagea ja sinisiä ajatuksia Nummelassa

Puolueiden vaalivankkurit puskevat viimeistä etappia ennen huhtivaalien kliimaksia ensi sunnuntaina. Vähiin käy ennen kuin loppuu. Vaalikentillä ostareiden tuulikaapeissa eläketurvasta esitettyihin kysymyksiin vastatessa tai kyläkäräjien indeksimiesten räyhäkkäästi heittämien haasteiden edessä on hyvä nojata faktatietoon. Tämä missio tiukasti johtotähtenä TELAmies on kiertänyt eri puolueiden vaalitilaisuuksissa, mikropuolueita unohtamatta.

Eläkeasiat ovat olleet aika näkyvä ja yleinen vaaliteema tänä keväänä. Tässä ajassa ja todellisuudessa vankasti kiinni olevalle tiedolle eläketurvasta on selvästikin tarvetta. Tulkinnasta ja lupauksista vastaa jokainen ehdokas luonnollisesti itse. Viikon vikatikki -blogista on voinut lähiaikoina lukea jopa aivan hämärän rajamailla olevista ja numerologiaan vertautuvista "faktoista". 

Uusmaalaista elämänlaatua Nummelan raitilla.

Viime lauantai hurahti uusmaalaisessa idyllissä Nummelassa, jossa kylänraitti oli kuin tykillä ammuttu täyteen plakaatteja, ständejä ja soppatykkejä – ensi viikolla voidaan kai puhua jo vaalivintagesta. 

Anssi Kela kelailee sinisiä ajatuksia Nummela kipaleessaan kaupungin kaduista, huviloista ja puutarhoista. Paitsi, että Nummela ei ole kaupunki eikä kunta, vaan Vihdin taajama. On helppo nähdä, että selkeä paikallisidentiteetti sillä kuitenkin on.

Normaaliperusviiva sijaitsee Nummelassa. Etäisyysmittauslaitteiden kalibrointiin ja monenlaiseen herkistelyyn käytetty vakioetäisyys on määritelty paikallisella soraharjulla, koska siellä ei tapahdu mm. lämmönvaihteluiden kaltaisia ikäviä mittauslaitteisiin vaikuttavia häiriöitä. Tämän tyyppinen peruskallioon hakattu stabiliteetti ja tasaisuus kuvaa hyvin myös nummelalaista elämäntyyliä. Tämä viehätti TELAmiestä Helsingin Kalliosta.

Elinaikakertoimen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen 

Vasemmiston vaalitilaisuudessa kysyttiin jonkin verran eläkkeistä. Yleisöstä nousi käsi, kun käsittelin elinaikakertoimen ennustettuja vaikutuksia pienten ikäluokkien eläkkeisiin. Epäuskon pystyi lukemaan kysyjän kasvoilta, kun hän tiedusteli vaikuttaako elinaikakerroin myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin?

Vaikuttaahan se, mutta huomattavasti lievemmin kuin ns. normaalireittiä pitkin eläkkeelle siirtyvien kohdalla. Ensinnäkin sairauden, vian tai vamman takia eläkkeelle siirtyvälle sovelletaan eläkkeellesiirtymisvuoden kerrointa. Ei siis käytännössä oman ikäluokan elinaikakerrointa. 

Lisäksi elinaikakerroin ei koske työkyvyttömyyseläkkeissä lainkaan tulevan ajan karttumaa eli sitä osaa eläkkeestä, joka tulee laskennalliselta ajalta eli ajalta eläketapahtumavuoden alusta vanhuuseläkeikään saakka. Kertoimen vaikutus näkyy siis vain eläkkeellesiirtymisvuoteen asti kertyneessä eläkkeenosassa.