Civis TELAmies Soopelin ja karppauksen jäljillä

"Feissareita väistelen aina arkipäivisin", hyräilin matkalla TELAn pääkallopaikalta Kampista Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan toimistolle ydinkeskustaan. Mannerheimintien alkupäässä sijaitseva Uusi ylioppilastalo kuuluu Helsingin kortteliperinteessä nimettyyn Soopelin kortteliin. Vielä eksoottisempaa nimeämispolitiikkaa edustavat esimerkiksi Kirahvi ja Hyeena. Ei nimi korttelia pahenna.

TELAmies sukelsi HYY:n edunvalvonnan kanssa työeläkkeiden laajaan oppimäärään: sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus kiinnosti erityisesti. Aihe onkin ajankohtainen, sillä viikko sitten työmarkkinaosapuolet sorvasivat työurien pidentämistä ja työeläkkeiden lyhyen aikavälin rahoitusta koskevan työurasopimuksen. Aina, kun työeläkejärjestelmää viilataan uuteen uskoon, sillä on omat vaikutuksensa myös nuoriin, eli tuleviin eläkeläisiin. 

Uuden reformin on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2017 alussa. Sukupolvikysymysten ajankohtaisuus korostuu lähivuosina. Työeläkkeiden maksutaso on nyt sovittu vuoteen 2016 loppuun. Väestön vanhenemisen aiheuttama nousupaine on meillä huomattavasti pienempi kuin suurimmassa osassa muita Euroopan maita. Tulevaan on varauduttu. Tästä huolimatta, maksuvajetta on meilläkin pitkässä juoksussa. Eliniän pidentymisen aiheuttamaa painetta puolestaan purettiin vuonna 2005 säädetyllä elinaikertoimella. 

Elinaikakertoimen Kahdeksan surmanluotia

Elinaikakerroin on vuodesta 2010 eteenpäin muuttanut alkavat työeläkkeet vastaamaan ihmisten eliniän kehittymistä. Jos kansalaiset elävät pidempään, mihin kaiketi kaikki hyvinvointivaltiot pyrkivät, ansioeläke muutetaan vastaamaan pidentynyttä elinikää. Eläkettähän maksetaan ihmisille tässä tapauksessa aiempaa pidempään. Jos elämä ei pitene, ei elinaikakertoimellakaan ole vaikutusta.  Mekanismin julkilausuttu tavoite ei kuitenkaan ole leikata työeläkkeitä, vaan kepittää suomalaisia käyttämään osa meille lankeavasta pidemmästä elämästä työhön.

Ylioppilaskunnan pitkän pöydän ääreltä heitettiin ilmaan mielenkiintoinen kysymys, johon TELAmies soopelin ahnaudella tarttui: mitä jos elinaikakerroin laskettaisiin miehille ja naisille erikseen? Elinaikakerroin lasketaan 62 vuotta täyttäneiden elinajanodotteesta, jonka kohdalla on noin 5 vuoden ero miesten tappioksi. Vastasyntyneen poikalapsen elämän taival on jopa noin 6 vuotta lyhyempi. Voidaan sanoa, että miesten eliniänodotteessa on edelleen suhteessa naisiin – Mikko Niskasen hengessä – Kahdeksan surmanluodin tekemää reikää. 

Suomen työeläkejärjestelmä on tasa-arvoinen: miehillä ja naisilla on sama eläkeikä, toisin kuin monissa muissa maissa, ja työeläkkeen kertymisen säännöt ovat kaikille samat. Eläkkeen taso naisilla jää silti huomattavasti pienemmäksi, mikä johtuu työmarkkinoiden vinoutumista. Jos elinaikakerroin laskettaisiin sukupuolille erikseen, taitaisi se leikata miesten eläkkeitä nykyistä enemmän. Sillä vaikka 62-vuotiaan eliniänodotteessa on nyt isompi ero naisten hyväksi, miehillä on tässä asiassa enemmän skarpattavaa – vai pitäisikö sanoa ajan hengen mukaisesti karpattavaa – kuin naisilla. 

Vaikka keskiolutta ei tulevaisuudessa laimenneta, eivätkä karaoke-spinningit täyty jatkossakaan jässiköistä, luulen, että yleinen elintapojen muutos terveellisempään suuntaan jatkuu. Voin tietysti olla väärässä; muutosta ei tapahdu miesten kohdalla tai naiset löytävät vielä uuden vaihteen eliniän nousuun. Lääketieteen kehityksellä on tietysti myös merkittävä vaikutus eliniän pidentymiseen. No, ravinto ainakin näyttää kiinnostavan monia. Väittelin viime torstaina erään entuudesta tuntemattoman eläkeläismiehen kanssa karppauksesta Salven lounaalla. TELAmies ei passaa lettupäivää, mistä voi lukea oman suhtautumiseni em. hiilareiden näivettämiseen.

Risteilyn kansallisia erikoisuuksia

Itämeri on rymistelyn, mutta myös arkimatkailun näyttämö. Sinisillä, punaisilla ja jopa seniorien "kultaisilla linjoilla" varustamoiden lähiökorttelin kokoiset ylpeydenaiheet halkovat hitaasti mutta varmasti Suomenlahtea. Laivaristeily toimii naapurimaidemme hetkittäisenä sulatusuunina. Vain tuon ohikiitävän hetken ajan olemme yhtä risteilykansaa.

Lauttamatkustajan rooliin solahtaa aika vaivattomasti. Heti pakollisen laivaanastumispotretin jälkeen, risteilyisännän heissan-huutojen unohtuessa taka-alalle, upottava kokolattiamatto tuntuu automaagisesti viettävän kohti verovapaan kauppalan houkutuksia. Vapaan maailman hyllyt helisevät laivanmoottoreiden käynnistyksessä. Wärtsilässä on voimaa – edelleen!

Kansakuntamme pitkäkestoiseen muistiin on tatuoitunut tiettyjä risteilyriittejä. Buffet-hulluus on varsin yleinen mielenhäiriö ja sitä seuraava ähky suosittu huvitus. Erikoisuuksiin kuuluu myös aamuyön kujanjuoksu laivan käytävillä, joka taas saattaa joillain johtaa lyhytkestoisen muistin katkokseen. TELAmies ei risteile, vaan matkustaa. Tukholmaan suuntaaville Reissu-Lasseille ja -Liisoille voin vinkata, että tällä hetkellä erään norjalaisen halpalentoyhtiön siivet vievät Helsinki-Vantaalta kansankotiin laivaristeilyä halvemmalla – ja nopeammin.

Viikinkilaiva parkkeeraa Tukholman keskustan tuntumaan. Aivan muutaman minuutin kävelyn, tai potentiaalisesti kaikin puolin hasardin taksimatkan, päässä Slussen yhdistää prestiisin vanhan kaupungin trendikkääseen Södermalmiin. Betonisen eritasoliittymän suojassa majaili  60- ja 70-luvuilla Slussenin sissejä eli niitä suurien ikäluokkien suomalaisia maahanmuuttajia, jotka eivät kotoutuneet toivotulla tavalla. Viime vuonna Slussen päätettiin purkaa. Sissitkin taitavat taistella jo muilla rintamilla.  

Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta

Ammattikorkeakoulukentän vuoden alun toiminnan sähköistää kirjaimellisesti Lähtölaukaus. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton SAMOK ry:n starttiristeilyllä puhuttivat mm. korkeakoulu-uudistus, koulutuksen tehostaminen ja vaalit – pääasiassa tulevat kunnallisvaalit. Onhan ammattikorkeakoulujen sijoittuminen maantieteellisesti myös aluepolitiikkaa. Tehostamisella voidaan tarkoittaa montaa asiaa, kuten esim. työurien pidentämistä alkupäästä: jouhevampaa siirtymistä korkeakouluopintoihin ja lopulta myös nopeampaa valmistumista. 

Oma puheenvuoroni käsitteli ikäluokkien asemaa työeläkejärjestelmässä. Ovatko ahneet suuret ikäluokat viemässä koko potin, jolloin notkean ketterille pienille ikäluokille ei jäisi mitään? Tämän tyyppiseen trollaukseen törmää aina silloin tällöin. Työeläkejärjestelmä ei perustu pyramidipeliin. Jokainen on vuorollaan maksajana ja saajana. 

Olen itsekin 70-luvun lopulla syntynyt. Samana vuonna Elvis kuoli ja Tähtien Sota sai ensi-iltansa. Vaikka TELAmies on "firman mies", tiedän että minunkin ikäluokalleni maksetaan aikanaan työeläkettä työurani perusteella. Saadakseni nyt eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien tasoisia eläkkeitä, minun täytyy tehdä nykyistä pidempään töitä. Elinaikakerroin pitää tästä huolen. Jos elämme aiempaa pidempään, osa eliniästä on käytettävä työhön.

Hankalia asioita ei pidä kuorruttaa sokerilla. Työeläkejärjestelmällä on maltillinen kestävyysvaje pitkässä juoksussa. Tästä ei vielä voi vetää johtopäätöstä, että taivas tippuu Suomessa niskaan ja tulevaisuus löytyy taas ruotsalaisesta kansankodista, kuten viimeisimmän suuren muuttoliikkeen aikaan. Hienoa oli, että M/S Mariellan konferenssikannelle poistui tilaisuuden jälkeen hieman säikähtäneitä indeksiherätyksen saaneita ja asiasta innostuneita loistavia opiskelija-aktiiveja.

Vauhtiajojen jälkipoltto

                 Kim Il Sungin ratsastajamonumentin kadonnut osa on löytynyt!

                         

TELAmiehen kesäkauden säilöntäprosessi on vaikea. Miellyttävää lankutusasentoa ei tahdo löytyä millään. Tyyli ei istu, joutilaisuus ei maistu. Kitkerä Atamonin maku suussa pudistelen koipallot pois lomauniformusta ja suuntaan kohti Pohjanmaan aakeita laakeita. Aivan kuin automaagisesti uskollinen Auris lähtee rullaamaan kohti määränpäätä. Moottoritie on kuuma.

Suomi on kesätapahtumien luvattu maa. Ei taida löytyä niemeä, notkoa tai kylän raittia, jossa ei juhlita tätä ainakin menneinä vuosina lyhyenä ja kylmänä tunnettua vuodenaikaa kevään ja syksyn välissä. Ja hyvä näin! Savonlinnassa operoidaan korkeakulttuurin akselilla, useammissa muissa mennään hieman maanläheisemmissä tunnelmissa. Yhteistä kaikille tapahtumille kuitenkin on, että niissä kirkastetaan. Joko kunnan vaakunaa tai juhlamieltä. Ne "aidot" kirkastusjuhlat löytyvät Aitoosta.

Seinäjoen vauhtiajot heinäkuun loppupuolella kokosivat yhteen moottoriurheilun ystäviä. Tangon eli latinalaisamerikkalaisen lähituntumalajin kisailut käytiin jo hieman aikaisemmin pois alta. Auris ei päässyt ajoihin, vaan joutui murjottamaan Jouppiskan rinteen parkkipaikalla, kun TELAmies puhui paikalle saapuneille Metallin nuorille. Samaan aikaan Kapernaumin kaupunginosassa kaahattiin mini 1000 -sarjassa. Kuin mustan pellin alla sydän pakahtunut ois...

Kuinka paljon on tarpeeksi?

Tilaisuudessa käytiin paljon keskustelua eläkkeiden tasosta. Moni mietti, millä itse tulisi toimeen ja onko asuntolainaa vielä jäljellä kolmannessa iässä? Vaikka asia oli suurimmalle osalle vielä hyvin kaukainen, kiinnosti eläkeajan toimeentulon suuruusluokka. Olihan lähes kaikille varmasti jossain vaiheessa myyty jo yksityistä eläkevakuutusta, PS-tiliä tai muuta pitkäaikaissäästämistuotetta. Myyntipuheissa saattaa vaan yleensä korostua pelolla myyminen: pienille ikäluokille ei muka maksettaisi eläkkeitä?

Työeläkkeen tehtävä on turvata kohtuullinen toimeentulo, joka korvaa myös työuran aikana saavutettua kulutustasoa. Suomessa ei ole eläkekattoa. Eläke on aina suhteessa ansiotasoon ja työuran pituuteen. Lisäksi suomalaisten elinikä on viime vuodesta lähtien vaikuttanut elinaikakertoimen kautta jokaisen 1947 jälkeen syntyneen ikäluokan eläkkeen määrään.

Eläkkeen määrä – prosentteja ei voi syödä?

Katsottaessa tilastoja, päästään meillä eläkkeissä noin 60 % korvausasteeseen, jos eläkettä verrataan vuosipalkkaan ennen eläkkeelle siirtymistä. Kun vielä otetaan verottajan ansiokas toiminta huomioon, niin nettokorvausasteissa jopa tämän ylitse. Mitä pidempään pystyy jatkamaan työssä, sitä korkeampi on korvausaste. TELAmiehen aloitellessa tiedotushommia joku tosin huomautti, että prosentteja ei voi syödä!

Niin tai näin, euromääräisesti vuonna 2010 työeläkejärjestelmästä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskieläke kuukaudessa oli 1687 euroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle lähdetään noin kymmenen vuotta aikaisemmin, jolloin heidän kuukausittaiseksi keskieläkkeeksi muodostui 966 euroa. Kelan kansaneläke ja takuueläke täydentävät pieniä eläkkeitä. Jos yksinasuva saa tänä vuonna työeläkettä alle 1212,21 €/kk, täydentää kansaneläke toimeentuloa. Parisuhteessa olevalla raja on tätä matalampi. Kaikkein pienimmissä eläkkeissä voi olla oikeus myös asumistukeen.

Yleisössä moni alkoi arvioida mielessään omaa palkkakehitystään ja laskeskella em. 60 prosenttia loppupalkasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että saadakseen nykyisen tasoisia eläkkeitä täytyy nuorten todennäköisesti työskennellä nykyistä pidempään. Karkeasti ottaen, jos elinikä pitenee tulevaisuudessa, noin puolet siitä olisi käytettävä työntekoon.

Vaalivintagea ja sinisiä ajatuksia Nummelassa

Puolueiden vaalivankkurit puskevat viimeistä etappia ennen huhtivaalien kliimaksia ensi sunnuntaina. Vähiin käy ennen kuin loppuu. Vaalikentillä ostareiden tuulikaapeissa eläketurvasta esitettyihin kysymyksiin vastatessa tai kyläkäräjien indeksimiesten räyhäkkäästi heittämien haasteiden edessä on hyvä nojata faktatietoon. Tämä missio tiukasti johtotähtenä TELAmies on kiertänyt eri puolueiden vaalitilaisuuksissa, mikropuolueita unohtamatta.

Eläkeasiat ovat olleet aika näkyvä ja yleinen vaaliteema tänä keväänä. Tässä ajassa ja todellisuudessa vankasti kiinni olevalle tiedolle eläketurvasta on selvästikin tarvetta. Tulkinnasta ja lupauksista vastaa jokainen ehdokas luonnollisesti itse. Viikon vikatikki -blogista on voinut lähiaikoina lukea jopa aivan hämärän rajamailla olevista ja numerologiaan vertautuvista "faktoista". 

Uusmaalaista elämänlaatua Nummelan raitilla.

Viime lauantai hurahti uusmaalaisessa idyllissä Nummelassa, jossa kylänraitti oli kuin tykillä ammuttu täyteen plakaatteja, ständejä ja soppatykkejä – ensi viikolla voidaan kai puhua jo vaalivintagesta. 

Anssi Kela kelailee sinisiä ajatuksia Nummela kipaleessaan kaupungin kaduista, huviloista ja puutarhoista. Paitsi, että Nummela ei ole kaupunki eikä kunta, vaan Vihdin taajama. On helppo nähdä, että selkeä paikallisidentiteetti sillä kuitenkin on.

Normaaliperusviiva sijaitsee Nummelassa. Etäisyysmittauslaitteiden kalibrointiin ja monenlaiseen herkistelyyn käytetty vakioetäisyys on määritelty paikallisella soraharjulla, koska siellä ei tapahdu mm. lämmönvaihteluiden kaltaisia ikäviä mittauslaitteisiin vaikuttavia häiriöitä. Tämän tyyppinen peruskallioon hakattu stabiliteetti ja tasaisuus kuvaa hyvin myös nummelalaista elämäntyyliä. Tämä viehätti TELAmiestä Helsingin Kalliosta.

Elinaikakertoimen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen 

Vasemmiston vaalitilaisuudessa kysyttiin jonkin verran eläkkeistä. Yleisöstä nousi käsi, kun käsittelin elinaikakertoimen ennustettuja vaikutuksia pienten ikäluokkien eläkkeisiin. Epäuskon pystyi lukemaan kysyjän kasvoilta, kun hän tiedusteli vaikuttaako elinaikakerroin myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleviin?

Vaikuttaahan se, mutta huomattavasti lievemmin kuin ns. normaalireittiä pitkin eläkkeelle siirtyvien kohdalla. Ensinnäkin sairauden, vian tai vamman takia eläkkeelle siirtyvälle sovelletaan eläkkeellesiirtymisvuoden kerrointa. Ei siis käytännössä oman ikäluokan elinaikakerrointa. 

Lisäksi elinaikakerroin ei koske työkyvyttömyyseläkkeissä lainkaan tulevan ajan karttumaa eli sitä osaa eläkkeestä, joka tulee laskennalliselta ajalta eli ajalta eläketapahtumavuoden alusta vanhuuseläkeikään saakka. Kertoimen vaikutus näkyy siis vain eläkkeellesiirtymisvuoteen asti kertyneessä eläkkeenosassa.