Kaikki tiet vievät Bottaan

Etummaisen Töölön katuja mittaillessa jalat tuntuvat usein viettävän Ostrabotnian suuntaan. Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien "Botta" on historiansa aikana toiminut monenkirjavien tapahtumien näyttämönä aina viime vuosisadan alun karusta opiskelijaelämästä kansakunnan syntyvaiheisiin – vain raamatulliset tapahtumakulut puuttuvat. Myös moni ikuinen opiskelija voi tenttiä katutason ravitsemusliikkeiden mainioita tuontiolutmenuita.

Lieneekö kyse ollut polkuriippuvuudesta, kun löysin itseni viime viikon maanantaina tämän jugendtyyliin kumartavan talovanhuksen juhlasalissa järjestetystä Helsingin Työeläke 50 vuotta keskusteluillasta: Kuka korjaa potin? Historiaa tosin tehdään vasta heinäkuun ensimmäisenä päivänä, kun meille kaikille rakas ja "merkityksellinen toinen" työeläkejärjestelmä täyttää 50 vuotta.

 

                        TyEL tosi-tv:n ensimmäisen tuotantokauden finaali: S01E03

Miltä näyttävät ne seuraavat 50 vuotta?

Tähän kysymykseen haettiin vastauksia Tampereella 17.4., Turussa 7.5. ja Helsingissä 14.5.  Tapahtumat olivat Eläketurvakeskuksen, Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Työeläkevakuuttajat TELAn yhteinen voimainponnistus, joka toi nuorten näkökulmaa työura- ja eläkekeskusteluun. Jokaisessa kaupungissa järjestettiin paneelikeskustelu, jonka aikana yleisöäkin haastettiin ottamaan kantaa. Paikan päällä kuvatuista videoklipeistä koostetaan vielä "pamfletti" työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmälle.

Panelistit olivat pääasiassa nuoria ja vieläpä pääasiassa paikallisia nuoria. Monet jäpittivät aivan turhaan aiheen näennäistä vakavuutta – ei me lyödä Pentikäisen vakuutusopilla päähän! Ainakaan enää nykyään.

                                                 Kiertue saapus Turkkusse

Onko eturessu puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?

Pajatso tuskin vielä tyhjeni tällä kiertueella, sillä paneeleissa pohdittiin: pitäisikö pienten ikäluokkien ja opiskelijoiden näkökulmaa saada neuvottelupöytiin lisää? Mietintämyssyyn voisi laittaa mahdollisen osallistumisen tason ja kuulemisen tavat. 

On kuitenkin luontevaa, että maksajat eli työmarkkinaosapuolet ovat lopulta päättävässä asemassa, historiallisista ja periaatteellisista, mutta myös täysin relevanteista käytännön syistä.

Puheet nykyisen päätöksentekotavan johtamisesta sukupolvisotaan ovat lattean kahvin rintamaveteraanien jupinoita. Meillä eläkejärjestelmää on hoivattu ja huollettu. Verrattuna esimerkiksi Välimeren maihin – tai vaikka Britanniaan – jossa kiireellinen huostaanottokaan ei enää auta. Maksujen ja etuuksista saadun hyödyn välisestä suhteesta on jatkossakin pidettävä huolta. 

Aina, kun työeläkkeisiin tehdään muutoksia, on niillä omat vaikutuksensa myös tuleviin eläkeläisiin. Muutama kuukausi sitten solmitussa työurasopimuksessa sovittiin työeläkkeiden rahoituskehikko lähivuosiksi. Työuria pidennettiin noin vuodella. Viimeistään vuonna 2017 astuu voimaan uusi ja uljas eläkeuudistus. Kaikki keinot eli suurpiirteisesti koko "paletti" on käytössä, kun tulevaisuuden eläkealan horisonttia maalataan.

Suomi harmaantuu ja eläkeläisten määrä kasvaa, jonka lisäksi elinikä pitenee. Nuoret tarvitsevat pidempiä työuria kuin heidän vanhempansa saadakseen nykyisen tasoisia työeläkkeitä. Jos työurat eivät pitene, niin elinaikakerroin höylää osan eläkkeestä pois. 

Työelämään siirtyminen viivästyy tällä hetkellä. Meillä on pulaa työstä. Turussa TYY:n puheenjohtaja Jukka Koivisto heitti proosallisesti, että "päätalomaiset" työurat kehdosta hautaan, ehkä jopa saman työnantajan palveluksessa, eivät ole enää tätä päivää. Itse kuvailisin monien vastavalmistuneiden tilannetta jopa "kafkamaiseksi".

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään pidemmistä ja toivottavasti myös laadullisesti paremmista työurista: työeläkemaksu pitää nostaa pitkän aikavälin rahoituksen turvaavalle kestävälle tasolle. Suomen onneksi matkaa sinne ei ole lähimainkaan yhtä paljon kuin eurooppalaisen velkakriisin perintöprinsseillä. Mitä päättäväisemmin tähän pureudutaan, sitä paremmalta tulevien eläkeläisten asema näyttää.  

                         Mikko Kautto ETK:sta lurauttaa Tukilisäjenkan Tampereella

Kohti kylmempää

Mitattuna millä asteikolla tahansa, kampanjapolulla on ollut kylmää. Hyytävintä oli viime viikolla Kajaanin seudulla: yöllä rikkoontui 35 pakkasasteen raja. Pohjois-Karjalaan asti kuului tällä viikolla huhuja pakkasdieselin loppumisesta. Teiden varsilla (Nurmes, Lieksa, Joensuu ja Kitee) onkin näkynyt matkalla väsähtäneitä ajopelejä.

TELAmies ei kuitenkaan säiden takia spennaa. Heikot autot sortuvat ajotiellä, Auris sen kun porskuttaa. 

Rajatiedollisia ulottuvuuksia

Pohjois-Karjala on joviaali maakunta. Karjalainen perimä velvoittaa. Yllätys olikin suuri, kun Kolin kansallismaiseman juurella myytiin mökötyskiviä. Vuolukivestä saa työstettyä kaikkea kivaa, kuten makkaraputkia, jääkuutioiden korvikkeita ja kaiutinbokseja. Mökötyskivi on halpa ja perisuomalaisessa angstissa varmasti joskus myös tarpeeseen. Mutta vastaako kivi tuijotukseen? Entä tuleeko mökötyskiintiö kiven seurassa nopeammin täyteen? Nämä rajatiedolliset ulottuvuudet jäivät selvittämättä – kivi jäi Kolille.

                               Kolinportin valikoimaan kuuluu myös mökötyskivi

"Hesalaisten meininki" kiinnostaa sittenkin

Kylälahden suunnalla vastaan tulee Hörhön tienviitta. TELAmies suuntasi Zetterbergin kotiseudun ohitse suoraan Lieksan ytimeen. Raitilla sijaitsee työväentalo Kulma, johon eläketiedotusiltojen karavaani pysähtyi viikon alkupuolella. Aiemmin tässä komeassa funkkisrakennuksessa on saarnattu isoa kirjaa – enkä tarkoita nyt työeläkelainsäädäntöä  – sekä pidetty ravintolaa. Nyt se on lieksalaisten kokoontumispaikka.

Ennen eläkeiltaa suuressa kokoussalissa zumbattiin. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun TELAmies kohtasi tämän viileiden suomalaisten ja kuumien rytmien epätodennäköisen liiton aiheuttaneen tanssimanian. Zumbauksen hurmoshenkeä aiheuttaneet lattarirytmit vaihtuivat lennosta eläkeasioille virittäytyneeseen tunnelmaan

Leskeneläkkeestä kysyttiin useita kysymyksiä tilaisuuden jälkeen. Ylipäänsä lesken oikeus perhe-eläkkeeseen on kiinnostanut erityisen paljon ihmisiä tällä kiertueella. Mielestäni enemmän kuin viime vuosina. Monet kutsuttujen kohdejoukkoon kuuluneet vuosina 1951-53 syntyneet miehet ovat nyt kyselleet vaimon toimeentulon perään jos...

Ennenaikainen poistuma vaikuttaa varmasti perheen toimeentuloon. Perhe-eläke korvaa tietyin ehdoin toimeentulon menetyksiä leskelle ja alle 18-vuotiaille lapsille. Nuortenkin on hyvä muistaa se, että avoliitossa leskellä ei koskaan ole mahdollisuutta perhe-eläkkeeseen. Vain avioliiton tai rekisteröityneen parisuhteen osapuolella voi olla oikeus siihen. Alle 18-vuotiailla lapsilla kuitenkin on aina tämä oikeus. 

 

 Lunta joka suuntaan

                                         

Valentinuksen päivä eläketiedotuksen kampanjapolulla

Maanantaina vietettiin globaalia välittämisen muistopäivää: ystävänpäivää. TELAmies on ylin ystävä eläkeasioissa. Salarakkaudestakaan ei voida puhua, sillä syvät tunteet järjestelmää kohtaan on tunnustettu laajalti.

Ystävänpäivän pakanalliset juuret ovat antiikin Roomassa, kuten monilla fiestoilla ja lipustuspäivillä usein on. Tuolloin perinteeseen kuului, että nuoret miehet vuohien uhraamisen jälkeen kulkivat kaduilla lätkien vastaantulijoita vuohennahahkaisilla remmeillä. Näistä bakkanaaleista on hyvin vähän jäljellä nykyisessä kaavassa, jossa korttien postitus on korvannut nahkaläpysköillä mätkimisen. 

TELAn omien eläkeiltojen kampanjapolku kulki Valentinuksen päivänä Kajaanissa kongressikeskus Kaukametsässä. Viereisen hotelli Kajanuksen ystävänpäivän tanssit eivät vieneet yleisöä, vaan paikalle saapui yli 200 kuulijaa. 

 

                               Kaukametsä muuttui eläketiedotuksen mekaksi

                           Silmä ja pää tarkkana valtion eläkeluennolla

Missä minä olen vakuutettuna?

Kutsuilloissa on erillisiä luentoja työttömille työnhakijoille, yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöille.Viimeisen työnantajan mukaan. Yllättävän moni ei tiedä missä on vakuutettuna. Täytyy kuitenkin muistaa, että julkisella sektorilla esimerkiksi entisten valtion toimintojen muuttaminen liikelaitoksiksi on sekoittanut pakkaa. Toisaalta Valtion (VaEL) ja kunnan (KuEL) eläkelaeissa on myös jaotteluita iän perusteella.

Kommentti yleisöstä: rahanarvoisia luentoja!

Muutamien kysymysten ja alkuverryttelyiden jälkeen oikea luento on lähes poikkeuksetta löytynyt ja asiaan on päästy. Kajaanissa peruskoulun ja lukion opettajat saatiin lopulta kuntapuolelta luennolta valtion eläkeluennolle, jossa KEVAn Minna Koskela kertoi valtion eläketurvan erikoisuuksista.

Luennon jälkeen yleisöstä kuului huojentunut lausahdus: tämähän oli rahan arvoinen luento! Maksua ei peritty, mutta jaettu tieto oli kuulijan mielestä ollut arvokasta. Julkisella sektorilla on mahdollista tehdä isojakin lovia omaan eläketurvaan, jos jää "väärään" aikaan eläkkeelle. Vaikka meillä on yleinen joustava eläkeikä 63-68 ikävuoden välillä, jatkaminen esimerkiksi julkisen puolen omaan henkilökohtaiseen eläikään (63-65 välillä) tuottaa paremman eläkkeen kuin varhaisempi vanhuuseläkkeelle siirtyminen. 

Tottakai myös yksityisellä sektorilla on omat asiansa, mitkä kannattaa eläkeiän valinnan kynnyksellä tietää. Karavaani jatkaa tänään Nivalaan...