Näytetään tekstit, joissa on tunniste Akava Camp. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Akava Camp. Näytä kaikki tekstit

maanantai 19. marraskuuta 2012

Tervetuloa ikämiesliiga!


Nyt ei enää lasketa. Kronologisen iän mittari hyppäsi asteikolta, kun 35 vuotta tuli täyteen. Vedin viimeisiä nuoruuden henkosia viime tiistaina. TELAmies pelaa nyt virallisesti ikämiesliigan väreissä. Tässä vaiheessa yhteiskunnan normit tuottavat yleensä potkut kaikesta nuoruuteen viittaavasta. En aio tunnustaa kuluvalla pelikaudella vain harmaata väriä. Toisaalta, löytyyhän siitäkin eri sävyjä. 

Osa X-sukupolven vertais-gubbeista jatkaa nuoruuttaan aiempaa pidempään. Keski-ikäistyminen ja -luokkaistuminen eivät oikein tahdo päästä hyvään alkuun. Opiskelut venyvät, työ ei uraudu ja kaikki toiminta keskittyy torjumaan sitä "vääjäämätöntä". Enkä puhu nyt vain hiusrajan vetäytymisestä. 

Välitilassa hallitsee epävarmuus. Hipsterin yöunet vie silti tavallisuus. Itse taas olen huutanut (sisäänpäin) jo vuosia keskiluokan kutsuhuutoa. Missä on mun keskellä peltoa tönöttävä valmistalopaketti ja perhe sekä sen johdannaiset? Mahtuisi se kääpiökaniinimäyräkoirakin Auriksen takapenkille.

Kaikkea tätä odotellessa astuin tiistaisen merkkipaalutuksen pohjavireessä Turun junaan. Edessä oli Akava Camp -iltama ylioppilaskunnan tiloissa. Paluujunassa oli muuten poikkeuksellisen paljon iloluontoisia eläkeläisiä. Äänitapetin muodosti oluttölkkien avaamisen tasainen naksahtelu. Kultaiset linjat olivat ilmeisesti saapuneet jälleen Turun satamaan.

Setämiehen liikutus

Ihailen erilaisissa luottamustehtävissä vaikuttavien työetiikan yhteiskunnallista ulottuvuutta. Erityisesti nuorten. Mikään toimi ei näytä tuntuvan liian vähäpätöiseltä tai toisaalta liian suurelta ja työläältä täytettäväksi. Luottamustoimet näyttävät kasaantuvan usein samojen tyyppien harteille: politiikassa, opiskelijatoiminnassa, ammattiliitoissa, harrastuksissa jne.

Setämies liikuttuu kollektiivisesta ja utilitaristisesta toiminnasta. Turun keskusteluiltaan saapui monella penkillä (tukevasti) istuvia aktiiveja. Ajankohtaisten eläkemaksuvääntöjen ja eläkeikäproblematiikan ohella globaalit työmarkkinat puhuttivat. Kyllä muuten huomasi, että on "Movember". Ironisia ja "torellisia" viiksiä näkee nyt siis muuallakin kuin Siltasen tiellä. 

Tänä syksynä olen kohdannut monia Suomesta lähtöä suunnittelevia. Erikoisin uuden elämän kaukokohde on ollut Senegal. Vähemmän eksoottista, mutta takuuvarmaa "luvattua maata" edustaa Saksa. Turussakin ulkomaat houkuttivat. Ainakin EU:n sisällä työvoiman on tarkoitus liikkua sisämarkkinoilla, mutta miten käy tuolloin työhön olennaisesti kiinnittyvälle eläketurvalle?

Eläkkeet kansainvälisillä työmarkkinoilla

Suomesta on aina lähdetty ulkomaille, kun näköalat ovat kaventuneet. Laajoja muuttoliikkeitä on ollut eri ajanjaksoina. Euroopassa finanssi- ja velkakriisin muovaamista maista lähdetään nyt luontevasti Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan. Pohjois-Ruotsista taas on lyhyt matka Norjaan. Tällä hetkellä Suomeen muutetaan enemmän kuin täältä lähdetään.

Meillä työeläkelakien piiriin kuuluneiden osalta asiat järjestetty on hyvin. Kertynyt eläkepotti maksetaan aikanaan kaikkiin maailman maihin kansallisuudesta riippumatta. Muiden maiden kohdalla kyse on siitä onko niillä sosiaaliturvasopimus Suomen kanssa. Yleisesti ottaen eläkettä kertyy aina työntekomaan lakien mukaan, mutta poikkeuksiakin löytyy mm. lähetettyjen työntekijöiden kohdalla.

Sosiaaliturvaa (I-pilarin eläkkeitä) koordinoidaan EU:ssa. Muualla Euroopassa eläketurvaa on kuitenkin monesti järjestetty myös ammatillisten, työpaikkakohtaisesti tai ammattialan mukaan sponsoroitujen järjestelmien kautta (II-pilari). Niissä vaaditaan usein pitkäkin vakuutusaika ennen kuin eläkeoikeudet säilyvät, jos työpaikka jossain vaiheessa vaihtuu. Komissio haluaisi mm. parantaa ammatillisten eläkkeiden siirrettävyyttä ja rajat ylittävää toimintaa EU:n sisällä, jotta ne eivät muodostuisi esteeksi työvoiman liikkuvuudelle (siirrettävyysdirektiivin päivitys). Ikuisuusprojektista saattaa kuulua jotain uutta vielä tämän vuoden puolella. 

Eri maiden eläkejärjestelmät vaihtelevat suuresti rahoituksen ja etuuksien suhteen. Muualle suuntaavan on hyvä ottaa tämä huomioon. Vaikka eläke ei olisikaan ensimmäisenä eikä vielä toisenakaan asiana mielessä uudessa kulttuurissa, niin se on pohjimmiltaan elinkaarisäästämistä, josta kannattaa pitää ajoissa huolta. Kuulostipa tämä nyt jotenkin yksityisen eläkevakuutuksen myyntipuheelta... Tarkoitan myös sitä, että asioista kannattaa aina ottaa selvää ja esim. säästää sosiaaliturvatunnukset, kun maa ja työpaikka vaihtuvat. Jatkossa ihmisten liikkuvuus tulee vain lisääntymään ja todennäköisesti myös mahdollisuudet siihen: "kun on hyvä hevonen alla, niin maisema nopeasti vaihtuu".


maanantai 24. lokakuuta 2011

Parkkimaksumafia ja Jyväshyvän parhaat puolet

Ajomatka Helsingistä Jyväskylään kireän liikenteen väylän E75:n huomassa alkaa sujua jo jouhevasti. Suurimmat tietyömaat ovat vihdoin paketissa. Kuin heittämällä matka oli yhtäkkiä taittunut Karoliinan kahvimyllyn kohdalle (60 km Jyväskylästä), jossa tapaan virkistäytyä. Tipsi loppukuusta valaisee tarkemmin tätä vakiostoppia.

Jyväskylä on joviaali opiskelijakaupunki. Tämä näkyy kaupunkikuvassa, mutta kuului myös keskustan kävelykadulla sijaitsevan Jyväshovin neljänteen kerrokseen. Seuraavana päivänä Jyväskylän AMK:lla liikkui villejä huhuja miestankotanssista? Vahvistaa kukaan, haluaako kukaan vahvistaa?

Parkkipaikkan etsintä aiheutti jälleen vakiopainetta. Maksutonta pysäköintiä ei oikeastaan enää ole kaupunkien keskustoissa. Sen huolinta on annettu yksityisille parkkifirmoille. Tällä kertaa eurokiimaisen mittarin ohjeistuksessa annettiin ymmärtää, että kännykkämaksu olisi yksi mahdollisuus selvitä sakkovaarasta. Luottokorttikaan ei käynyt ja metalliraha oli vähissä, joten soitin yhtiöön. Puhelinpalvelussa haluttiin myydä minulle kuukausisopimus parkkifirman hallinnoimille paikoille. Jatkuva laskutus maistuu varmasti makealle, mutta pohja se on miunkin säkissä.

Jyväshyvään TELAmiehen vei tietoisku työkyvyttömyyseläkeläisille sekä Akava Camp. Sepänkeskuksen suojissa toimii monia järjestöjä, kuten myös kutsun esittänyt Jyväskylän seudun työkyvyttömyyseläkeläiset ry. JYSKEL. Sen jäsenistöön kuuluu työkyvyttömyyseläkeläisiä työeläkejärjestelmästä sekä kansaneläkkeen ja liikenne- ja tapaturmaeläkkeen saajia. Kaikkia yhdistää yhteinen huoli etuuksissa tapahtuvien muutosten mukana pysymisessä. 

Entisen yrittäjän tuskaa

Pienyrittäjät alivakuuttavat itsensä rankasti suomalaisessa työeläkejärjestelmässä. Yrittäjä maksaa omaa eläkettään, mutta jotkut haluavat pitää maksut täysin minimissä. Moni kertoo minulle hoitavansa eläkeajan toimeentulon "muulla tavalla". Toisaalta mahdollisuudet riittävän YEL-maksun maksamiseen voivat joskus olla huonot. Aloittavalla yrittäjälle annetaan maksualennusta 25 % ensimmäisen neljän vuoden ajan, mutta eurot ovat ensimmäisinä vuosina tiukassa. 

Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että YEL-maksu on yrittäjän itsensä arvio omasta työpanoksestaan. Lisäksi maksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Riittävästä panostuksesta omaan eläketurvaan on hyvä pitää huolta. Tästä todisti eräs entinen yrittäjä ja nykyinen työkyvyttömyyseläkeläinen Jyväskylässä. Hän valitteli sitä, että oli pitänyt aikanaan YEL-maksut liian pieninä. Minimimaksuilla oli menty. Sairastuminen tai työttömyys voivat joskus johtaa koko yritystoiminnan lopettamiseen. Päivärahat on sidottu määriteltyyn työtuloon ja YEL-vakuutukseen. Raskaana painaa vastuu yrittäjän harteilla.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Viitostien Top Gun

Maanantai alkoi niin kuin mikä tahansa reissupäivä. "Eipä tiennyt TELAmies". Auris lähti valumaan tottuneesti pitkin Lahdenväylää kohti Etelä-Savoa päämääränään Akava Camp Kuopiossa. Heinolan Lusin kohdalla tuli stoppi. 

Viitostien tai Suomi-EU-Suomi sanakirjan mukaan TEN-kehitysverkko Kansallisväylän ajomukavuus on tätä nykyä muutenkin kyseenalainen. Lukuisat Destian projektityömaat haittaavat kulkua. Ajattelin, että ohjaus sivutielle on tälläkin kertaa tätä autoilijan jokapäiväistä kauraa.

Kiertotie mutkitteli kummallisia pikkuteitä ja reittiä koko matkalta reunustanut suojateippi tuntui ylilyönniltä. Seuraavaksi ohi alkoi vilahdella täydessä tällingissä olevia varushenkilöitä armeijan syyskauden väreissä eli maastopuvussa. Taivaalta kuulunut matala moniääninen jyrinä terävöitti aistit. Auris lipui varovasti pitkin asfaltin pintaa, tarkkaillen.

Ilma oli sakeana F-18 Hornet -nimisiä lennokkeja. Hävittäjät laskeutuivat suljetulle viitostien pätkälle. Mietin hiljaa itsekseni: eihän vallankaappaus voi alkaa Lusin kylästä Heinolasta? Ajatus kumouksellisesta toiminnasta väistyi lopulta, sillä kyseessä oli  puolustuvoimien masinoima rauhanajan lentoharjoitus. Tämä varmistui Ylen uutispalvelusta. Monisatapäinen yleisö seurasi koneiden nousua ja laskua maanantaina, mutta myös paluumatkalla keskiviikkona. Lusin suoran läheisyyteen oli syntynyt jopa markkinahumua trad. makkarakojuineen.


                       Nyt taitaa automaattisen nopeusvalvonnan kamera välähtää

Lentäjien eläkeikä Suomessa

Hypnoottista nousujen ja laskujen sarjaa tuijottaessa ajotie meinasi välillä unohtua. Mieleen nousi myös ajatus lentäjien eläkeiästä tai oikeastaan eroamisiästä. KEVA hoitaa tätä nykyä puolustusvoimien ja rajavartiolaitosten henkilökunnan työeläkeasioita (ks. esite). Eläketurva määräytyy edelleen valtion eläkelain (VaEL) mukaan. Eroamisikä yksityisellä sektorilla sen sijaan riippuu yrityskohtaisista työehtosopimuksista.

Puolustusvoimien sotilasviroissa lentäjän tehtävissä toimivien eroamisikä on porrastettu 45–55 vuoden ikään. Vastaavasti rajavartiolaitoksessa eläkepäivät kutsuvat lentäjiä 50-vuotiaana. Yksityisellä puolella eroamisiät vaihtelevat yhtiökohtaisesti ja ne ovat olleet viime vuosina nousussa. 

perjantai 9. syyskuuta 2011

Muistoja Pohjolasta VII: päivä napapiirin sankarina

                          Neljän tuulen tienviitta ohjaa aina Petsamoon saakka

Norwegian lennättää etelän ihmisiä Lapin porteille Rovaniemeen muutamalla hassulla kympillä eurovaluuttaa. Norjalainen halpalentoyhtiö taitaa tällä hetkellä olla paras vaihtoehto matkustaa välillä Helsinki-Rovaniemi, jos vain aikataulu natsaa. Valtion viralliset siivet, eli Finnair, on siipeillyt itsensä pienelle siivulla mukaan toimintaan. 

TELAmies odotti alkuviikosta näkevänsä Lapissa jälleen tutun syksyisen väriloiston, mutta se loistikin poissaolollaan. Hämmästys oli suuri: ruskaa ei ollut nähtävissä muualla kuin Alkon hyllyillä. Kyseinen virikejuoma tosin on muiden kuin eläkealan ammattilaisten kurkunkostuketta.

Palloilumiehenä olen hämmästyksellä seurannut skandaalia legendaarisen Rovaniemen palloseuran väitetyistä sopupeleistä ja vedonlyöntivilungista. Muutama kuukausi sitten lähes koko RoPSin avauskokoonpano odotti kauden alkua tutkintavankeudessa. Vanhan koulukunnan sanonta oli: Rops ei tipu koskaan. Vaan saapa nähdä, joukkue lepää nyt Veikkausliigan viimeisellä sijalla.

Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus eläkejärjestelmässä

Rovaniemi cityyn vei tällä kertaa vuoden 2011 Akava Camp -kiertue, jossa Työeläkevakuuttajat TELA on jälleen mukana yhteistyökumppanina. Syksyn "pitkän marssin" aikana TELA vierailee karavaanin mukana yli kymmenessä kaupungissa ja korkeakoulussa. Päivällä työelämätietoa jaetaan ständillä ja illalla tavataan Kreisi-illoissa paikallisia akavalaisten liittojen aktiiveja, ylioppilas- ja opiskelijakuntien toimijoita sekä poliittisten nuorisojärjestöjen edustajia. 

Aktiivinen on aikamoista vähättelyä kuvaamaan iltamiin osallistuneiden yhteiskunnallista repertuaaria, niin monessa he ovat mukana. Kokkareiden teemana on tänä vuonna sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus työelämässä ja eläkejärjestelmässä. TELAn osuus käsittelee asiaa sattumalta juuri eläkkeiden näkökulmasta. Jos Osku Pajamäeltä kysytään, aiheen esille ottaminen työeläkejärjestelmän edustajana vastaa suunnilleen omaan jalkaan ampumista – luulo ei kuitenkaan ole tiedon väärti!

Myös pienet ikäluokat voivat luottaa saavansa järjestelmästä eläkeaikanaan kohtuullisen toimeentulon. Jos suomalaisten elinikä kuitenkin pitenee, pitää myös työuriin löytyä lisää pituutta, jotta nykyisen tasoisiin eläkkeisiin päästään. 15-vuotiaan työssäoloajan odote pyörii meillä noin 34 vuodessa. Harrastustoiminnallekin jää siis aikaa. Monen nuoren ongelma tällä hetkellä on: mistä löytäisi sen työuran? 

Myös korkeakoulutetuilla työllistyminen on lievästi sanottuna haastavaa. Akavalaisilta aloilta eniten työttömiä löytyy insinöörien joukosta. Kohtuullisiin työeläkkeisiin pitää päästä myös kohtuullisin maksuin, johon on huomattavasti yleisesti luultua paremmat mahdollisuudet.

TELAmies ja Akava Camp -kiertue jatkavat ensi viikolla Ouluun...