Miljardipilkintää heikoilla jäillä

Pilkkiminen on tähän vuoden aikaan jo hieman riskaabeli harrastus. Auton ikkunasta voi silti nähdä röykkiöittäin pettävälle jäälle ja kevätaurinkoon unohtuneita haalarikeskittymiä. Olen sen verran mukavuudenhaluinen, että jäät on mukavia grogilasissa, mutta muuten ei. Toisenlainen pilkkiminen sen sijaan on TELAmiehellekin tuttu ilmiö: seminaaripilkkiminen. 

Ei niin, että itse antautuisin kokouksissa silmäluomien lepuuttamiselle, mutta omilla luennoillakin tapaa joskus pilkkimoodissa olevia – onneksi harvemmin. Jokainen tietysti toivoo, että oma show olisi sen verran valovoimainen, että uni ei houkuttelisi, mutta pitkän päivän iltana pieni herpaantuminen on oikeastaan jokamiehenoikeus.

Kokemukseni mukaan harrastus on suosittu myös muualla europilkkimisen muodossa. Viime viikolla nähtiin EU:n parlamentissa kuitenkin toisenlainen tajunnan herpaantuminen, kun varapuhemies Georgios Papastamkos pyörtyi kesken EU:n budjettikiistan ja maatalousrahojen käsittelyn. Kyseessä ei ollut ns. pystypilkki. Plenaarisessio otti epäilemättä koville valtapolitiikan ja rahapanostusten kohdentumisen ristipaineessa. Parlamentti ei toistaiseksi hyväksynyt ehdotettua pitkän aikavälin menokehystä.

Viikko sitten tehtiin myös muita "kovan kaliiberin" päätöksiä, kun yhteisesti sovittuja hyvän taloudenpidon sääntöjä uudistettiin jälleen. Kyseessä oli tietysti sopu Two-pack -asetuksista, joiden lopullinen lainopillinen muotoilu on tosin vielä neuvoston sinettiä vailla. Kotimaisessa yleisössä on tämän uudistuksen osalta vaivuttu varsinaisiin miljoonapilkki-tunnelmiin vai pitäisikö puhua miljardipilkinnästä? 

Säädöspaketin sivuun nivottiin parlamentissa myös komission nimeämän asiantuntijaryhmän perustaminen, jonka tarkoituksena on tutkia osittaiseen yhteisvastuuseen siirtymistä siltä osin, kun maan julkinen velka ylittää 60 prosenttia bkt:sta. Jo vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan valtion velka ei saa ylittää tätä maagista lukua, mutta harvat ovat sitä noudattaneet. Voidaan miettiä, mitä kannustinvaikutuksia tällä olisi velan ottoon...

Tällä kertaa talouskoordinaatio eteni normaalin lainsäädäntömenettelyn eikä poliittisen sopimisen kautta, joka oli virkistävää. Mitä sovittiin ja miten, on näin läpinäkyvämpää. Uudet säännökset rakentavat Vakaus- ja kasvusopimuksen sekä sen päivitysten päälle. Talouskurivaatimuksista ei hevin saa irti keynesiläistä ideologiaa. Elvytysvarasta onkin väännetty viime viikkoina peistä erään komissaarin ja erään nobelistin välillä. 

Euroalueen jäsenvaltioiden budjettien seuranta vahvistuu eli valvontaa sekä ohjausmekanismeja lisätään. Two-packin budjettiseuranta on ennaltaehkäisevää siinä mielessä, että se koskee aivan kaikkia eurossa mukana olevia valtioita. Lisäksi ongelmiin ajautuneiden maiden valvontaa lisätään ja menettelytapoja selkeytetään.

Jo ensi vuodesta eteenpäin euroalueen jäsenvaltiot toimittavat aina lokakuun 15. päivään mennessä budjettisuunnitelmansa tulevalle vuodelle ja komission punakynän alle. Budjetit syynätään marraskuun loppuun mennessä. Komissio myös konsultoi jäsenvaltioita toivotuista korjaustoimenpiteistä, jos sovittuja julkisen talouden tavoitteita rikotaan – ja niitähän rikotaan.

Budjettivedosten aikaraja kulkee vuoden lopussa, jonka jälkeen pyörähtää taas käyntiin eurooppalainen lukukausi eli ohjausjakso (tammi-kesäkuu). Brysselin kirjekurssille lähetettäviä budjettisuunnitelmia tarkistetaan vakaus- ja kasvusopimuksen pohjalta, jolloin toistuvissa ennaltaehkäisevien tavoitteiden tai liiallisten alijäämien tapauksissa sanktiona on rahallisia talletuspakkoja, lopulta sakkoja. Niissä mitataan myös rakenteellista alijäämää, johon lasketaan mukaan mm. työeläkerahastojen jäämä.

Avainkysymys on, miten säädöksiä rikottaessa päästään takaisin kestävälle uralle? Vakavien alijäämien tapauksissa voidaan vaatia rakenteellisiakin uudistuksia, jotka ylittävät pelkän budjettitarkastelun! Käytännössä kyse on kansallisten ja komission ratkaisutapojen sekä niiden taustalla olevien ideologioiden yhteensovittamisesta. Myös jäsenvaltioiden "vertaistuella" neuvostossa on merkitystä suositusten kohdalla. Parlamentin näkökulmasta mahdollisilla leikkauslistoilla ei saisi taittaa orastavan talouskasvun mahdollisuuksia eikä puuttua olennaisiin sosiaalisiin investointeihin. 

Kuuminta hottia eurojargonissa onkin tällä hetkellä talous- ja rahaliiton sosiaalisen ulottuvuuden fundeeraus. Siihen liittyy myös yhteisvastuullisuuden lisääminen ja jäsenvaltioiden väliset solidaarisuuden osoitukset. Kun talous- ja rahaliitto syvenee, miten koordinoidaan jäsenvaltioiden erilaisia sosiaaliturvamalleja? Tästä lisää jo seuraavassa blogitekstissä...  

Numerologiaa ja kovaa dataa Brysselistä

                                                  "Pic and it DID happen"       

  
Tiedätte varmaan sen tunnelman, kun asiat lähtevät luisumaan pieleen. Sen hetkellisen selkeyden tilan, jossa tiedostaa siitä hetkestä eteenpäin elämän vaikeutuvan. Siinä se osui näkökenttään hotellinhuoneen oven vieressä: Ilmestyskirjan pedonluku, siihen "mustempaan metalliliittoon" kuuluvien henkilötunniste ja minun huoneeni 666. 

Omassa maailmanjärjestyksessäni numeroilla ei ole muuta merkitystä kuin asema matematiikan rakennuspalikoina, joten en viittaa numerologiaan. Brysseli nyt vaan oli edellisviikolla kuhiseva eurokraattien, valtionpäämiesten ja virkavallan mehiläispesä, kun huippukokouksessa neuvoteltiin EU:n lähivuosien rahoituskuvioista. Joten mikä olikaan sen sopivampaa, kun TELAmies saapuu Brysseliin...

Yhteisymmärrys rahoituksesta syntyi – eikä synnytystä täytynyt edes käynnistää luonnottomasti. Menot vähenivät edelliseen kauteen nähden, mikä oli historiallista. Nyt pitäisi vielä muistaa mitä esimerkiksi tarkoittikaan budjetin eurosyöppö "älykäs ja osallistava kasvu"?  

Istuin muuten lopulta Brysselin liikenneruuhkassa (lue kaaoksessa) samaan aikaan, kun paluulentoni saavutti jo Suomineidon helmaa.

"Two-Pack" tulee, oletko valmis?

Osallistuin itsekin samaan aikaan huippukokouksen kanssa kokoustalouden pyörittämiseen, joskin astetta pienimuotoisempaan tapaamiseen työmarkkinaosapuolten hallinnoimien eläkejärjestelmien kattojärjestö AEIP:n katon alla. Olimme saaneet komission edustajan paikalle kertomaan taloussääntelyn seuraavasta askeleesta EU:ssa.

Six-pack säädöskokoelma ja Finanssipoliittinen sopimus vahvistivat vuoden 2013 alusta lukien vanhaa vakaus- ja kasvusopimusta. Ne määrittelivät uudet tiukemmat kehykset koko julkiselle taloudelle ja esittelivät painavampia korjausmekanismeja sekä sanktioita. Uudella sääntelyllä on rajapinta myös suomalaiseen työeläkejärjestelmään. Seuraavana tulee Two-pack -säädös! Mistä näitä muuten oikein tulee? Rap-artistien hylkäämät alteregot otetaan käyttöön lainsäädännön lempiniminä.

Tätä juttua kirjoittaessani komissio ja parlamentti tekivät diilin seuraavasta kiristyvän taloussääntelyn vaiheesta. Suunnitellun Two-packin kantavana ajatuksena on, että kaikkien EU-maiden kansalliset budjettisuunnitelmat tulisi toimittaa vuosittain (lokakuussa) komissiolle tarkastettavaksi Silloin tsekataan ovatko ne linjassa sovittujen talouskurivaatimusten kanssa.

Kansallisten budjettien valvonta lisääntyy jatkossa myös niillä, jotka eivät ole talouskurimuksessa. Toisaalta kun Suomi ja muutama harva maa otetaan pois laskuista, niin ketkäpä eivät olisi ongelmissa jo sovitun kanssa? Puututaanko Two-packissa sitten eduskunnan budjettivaltaan? No, komissio vain konsultoi, ei siis käske, mutta se saattaa myös suosittaa, mitä pitäisi tehdä, jotta vakavista taloudellisista ongelmista päästään kestävälle uralle. Niiden painoarvo kasvaa talousvaikeuksissa. Budjettisuunnitelmat nivoutuvat eurooppalaisen lukukauden jatkoksi – eräänlaiseksi syystentiksi.

Parlamentti on kiinnittänyt prosessissa huomiota siihen, miten suosituksia ja julkisen talouden sopeutusta tultaisiin jatkossa tekemään. Ideana on estää talouskasvulle (myös koulutus ja terveydenhuolto) haitallisten leikkausten tekeminen vain, jotta talouskriteerit saavutettaisiin. Myös komission valvontaoikeuksien valvonnasta on puhuttu. Lisäksi Two-pack -diilin yhteyteen on koplattu eräänlaisen asiantuntijaryhmän perustaminen, joka selvittäisi jäsenvaltioiden siirtymistä osittaiseen yhteisvastuuseen valtion velan suhteen. 

Nyt tehdyn sopimyuksen sisällön lopullinen muotoilu vahvistuu jo maaliskuun aikana. Kaikkea ei vielä tiedetä. Toivottavasti tästä kaikesta käydään myös Suomessa aktiivista yhteiskunnallista keskustelua – vähintään yhtä voimallista kuin viime päivinä on käyty mehiläisille vaarallisista kasvinsuojeluaineista.