Akava Camp och TELAmannen i Åbo Akademi: Lars orkar att fråga!

TELAmiehen toinen kotimainen taipuu yleisesti ymmärrettävään muotoon hieman jähmeästi, joten vastaus oheisessa videoklipissä esitettyyn kysymykseen työeläkeotteesta tulee nyt tällä kertaa suomeksi: Larsin pitää ehdottomasti ottaa yhteyttä työeläkeotteen lähettäjään. Mitä nopeammin, sen parempi. Virheet otteella kannattaa ilmoittaa, muuten menetykset tulevassa eläkkeessä voivat olla satoja tai jopa tuhansia euroja (katso tarkemmin linkki). 

Lars ei ole ensimmäinen tapaamani baarimikko, jonka otteesta puuttuu työsuhdetietoja. Rovaniemen leveysasteilla vastaan on tänä syksynä tullut vastaavanlainen tapaus. Tämän opiskelijan kohdalla työpaikkana ollut vastuun väistelijöiden ylläpitämä ravitsemusliike tosin sijaitsi Helsingin Kalliossa. Muistan tämän faktan joka päivä kävellessäni kotikulmilla sijaitsevan pubin ohitse. Vaikkei TELAmies M. A. Nummisen sosiologista klassikkoa mukaillen "baarien mies" olekaan, bar-hopping suoritetaan jossain muualla.

Jos muuten ihmettelette kysyjän habitusta, niin se johtuu ständillä tarjolla olleista naamioitumisvälineistä. Lisää kysymyksiä sekä Akava Camp karavaanin kulkua voi seurata aiheelle pyhitetystä Facebook-ryhmästä.

"Nyt kutsuu mua Kuusamo"

Vaikka TELAmies ei helsinkiläistyneenä sekä toipuvana turkulaisena (recovering åboriginal) allekirjoitakaan Ison D:n legendaarisen aluepoliittisen valitusvirren paatosta vieraantuneesta Helsingin seudusta, matka Kuusamoon innostaa aina.

Uskollisen Auriksen alle vaihdetut talvirenkaat auttoivat väistelemään poroja ja ruskaretkeläisiä matkalla, vaikka lunta ei maassa ollutkaan. Kuuluisille Rukan lumille ei siis ollut mitään asiaa  - tälläkään kertaa. Seurasin huolestuneena paikallisten keskustelua siitä, miten vasahävikki luultavasti vaikeuttaa poron lihan saatavuutta tulevana joulusesonkina.

Pari viikkoa sitten Jyväskylässä Teollisuusalojen ammattiliitto TEAMin jäsenistöstä nousi esiin kysymys siitä, minkä ikäisille eläkeasioista kannattaa alkaa puhumaan? Kohdusta hautaan on TELAmiehen mielestä ihan hyvä kohderyhmä. Nuortenkin on hyvä tietää muutama perusasia (katso aiempi juttu). Kuusamossa tiedotusta vailla oli tällä kertaa kuitenkin eläkeläisistä koostuva yleisö.

Eläkeläiset nuortuvat silmissä

Eläkeläisyleisössä pulssia ei tällä kertaa nostanut indeksikysymys, vaan tilaisuuden jälkeen suoritettava UKK-kävelytesti. Metallin eläkeläiset näyttivät nuorekkailta ja elinvoimaisilta. Esittelyjen jälkeen kävikin ilmi, että monet olivat vielä lisäpäivillä niin sanotussa kassaputkessa ansiosidonnaisen lisäpäivillä ja vasta odottivat vanhuuseläkettä tai olivat siirtyneet työttömyyden kautta eläkkeelle. Kysymys yleisölle vahvisti ensivaikutelman: yli puolet 50 henkilöstä oli tässä tilanteessa!

Kassaputki vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneille sekä työttömyyseläke vuonna 1949 ja sitä ennen syntyneille turvaavat tietyin ehdoin ikääntyneen työttömäksi jääneen toimeentulon eläkkeelle siirtymiseen asti (katso tarkemmin linkistä).

Työllistymismahdollisuudet työuran loppupäässä, erityisesti teollisuudessa sekä kasvukeskusten ulkopuolella, ovat tunnetusti heikot. Lisäpäivien kannustinvaikutukset toimivat moneen suuntaan. Ne vaikeuttavat ikääntyneiden irtisanomista, toisaalta ne voivat vaikeuttaa ”putkeen” päässeiden tulevaa työllistymistä. Jos putkeen pääsyn ehdot eivät täyty eikä työtä löydy, on edessä tippuminen työmarkkinatuelle, jolla toimeentulo on todellista selviytymistä. Tämän on TELAmies kuullut monilta kansalaisilta reissuillaan nykyisen laman aikana.

TELAmiehen lauantai

Kahdeksalta Aurikseen ja yhdeksältä huoltikseen. Se on sellainen TELAmiehen lauantai. Räntäsateessa tai poutasäässä, arkena tai pyhänä: TELAmies ei erottele päiviä eikä horju vakaumuksessaan. Autosteroiden pesään jäänyt Helsinki – Shangri-La poisti viimeiset unenrippeet startatessa, mutta viime lauantaina piti silti hieraista useamman kerran silmiään vain todetakseen ilmeisesti joutuneen keskelle Usva-elokuvan lavasteita.


Poikkeuksellinen sumu siivitti matkaa Poriin. Siellä TELAmies vieraili viimeksi kesällä paikallisen jazzfestivaalin aikaan eräässä SuomiAreenan paneelissa keskustelemassa ajan hengessä työurien pidentämisestä. Katukuvassa näkyi nyt huomattavasti vähemmän helsinkiläisiä. Noormarkkulaiset sen sijaan ovat vuoden alun kuntaliitoksesta lähtien voineet tallustella ympäri keskustoria Porin kaupungin asukkaina. Muut alueen ”Markku-kunnat” ovat vielä omillaan.


Paljon melua elinaikakertoimesta?


Satakuntalaisille eduskuntavaaliehdokkaille pidetyn luennon jo päätyttyä eräs nuori mies yleisöstä rohkaistui kysymään elinaikakertoimesta. Asia oli hänelle ilmeisen uusi. Kertoimen vaikutuksista on TELAmiehen mielestä puhuttu liian vähän työuran pidentämistä koskevassa julkisessa keskustelussa. Kysyjä halusi tietää miten elinaikakerroin vaikuttaa hänen omaan ikäluokkaansa eli 1990-luvulla syntyneisiin?


Elinaikakerroin (katso tarkemmin linkistä) on sopeuttaa kaikkien vuoden 1947 jälkeen syntyneiden ja vuoden 2010 jälkeen alkavat työeläkkeet eliniän kasvuun. Jos suomalaisten elinikä kasvaa olennaisesti nykyisestä, elinaikakerroin alkaa leikkaamaan eläkkeitä elleivät ihmiset jatka työssä nykyistä pidempään.


Eläketurvakeskuksen ennusteiden mukaan (katso tarkemmin linkistä) vuonna 1990 syntyneen elinaikakerroin olisi 0,790, jolla kerrottaisiin tämän ikäluokan edustajan työeläke, jos henkilö jäisi 63-vuotiaana eläkkeelle. Leikkaus olisi siis 21 prosenttia ilman, että henkilö kompensoisi kertoimen vaikutusta jatkamalla työssä. Jatkaminen 66 vuoden ja 6 kuukauden ikään asti puolestaan tuottaisi vuonna 1990 syntyneelle 60 prosentin eläkkeen loppupalkasta. Saatuaan tämän vastuksen nuori mies oli edelleen jotenkin yllättynyt. Elinaikakerroin teki häneen selvästi vaikutuksen.


Kolikon toinen puoli


Elinaikakerroin on otettu käyttöön, koska eliniän pidentyessä myös eläkettä maksetaan aiempaa pidempään. Saadakseen entisen suuruisia eläkkeitä on suomalaisten jatkettava pidempään työssä. Toki jokainen voi ottaa vastaan pienemmän eläkkeen, jos työuraa ei halua jatkaa. Ongelmat nousevatkin lähinnä siitä, että kaikki eivät voi valita omaa joustavaa eläkeikäänsä, jolloin Ihmisiä työnnetään pois työelämästä ennen eläkeikää esimerkiksi työttömyyteen. Jos työkyky kuitenkin on rapautunut, kohtelee kerroin työkyvyttömyyseläkettä lievemmin kuin vanhuuseläkettä.