Kesäloman tahti ja EU-vahti

                                     "Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän..."


Kasarit mainosjinglet kiermurtelivat korvamatoina kesäloman ensipäivinä. Aivopesu on hieman rankempaa toimintaa kuin korvapesu, mutta vähemmän vaivalloista sen kohteelle. Mainossepot tai -liisat ovat ansainneet markkansa kultaisella 80-luvulla.

"Ota suunnaksi visulahti". "Puuhamaa on paras paikka". Ja ennen kuin Tykkimäen huvipuiston lasten ärsykekynnystä ja aikuisten sietokykyä aliarvioiva trance-jollotus lähtee pyörimään, on pakko pakata auto.

Suvinen kotimaanmatkailu on ylentävää – erityisesti kolmikuisen lapsen kanssa. Totta joka sana. Hän oli omassa turvakaukalossaan tyyni ja kuulas kuin Tenojoen pinta yöttömän yön auringossa. Tietoisuus siitä, että pinnan alla väreilee jotain on kuitenkin aina läsnä. Mutta sitä varten on ketjuuntuneita täydenpalvelun kyläkeskuksia sekä metsälampien peesiin unohtuneita pysähdyspaikkoja.

Talousennusteet ovat nyt synkähköjä. Meidän ruokakuntamme road-tripin pääasiallinen tarkoitus ei ollut kotimaisen kulutuskysynnän ylläpito, mutta hotelliöistä, jäätelöpalloista, muikkuröykkiöistä ja petrooliin liuenneista euroista muodostuvat pienet virrat virrat jäivät epäilemättä maakuntien pk-yrittäjien ja osuuskuntien Suomen taseisiin.

Ajatus tästä lämmittäisi karrelle, jos kohta ei tulisi kylmä. Sesonki on lyhyt ja hinnat tapissa. Muoviraha vinkui siis kiitettävästi, vaikka vain perustarpeisiin vastattiin. Ok, se toinen kakkupala Lappeenrannan erinomaisessa ja aitoturkkilaisessa Violet-konditoriassa oli liikaa. Millä määreillä tahansa se oli liikaa. 

Menneellä viikolla on keskusteltu kotimaan matkailusesongin loppumisesta elokuuhun. Tämä lomakulttuurimme piirre on nähty hiukan erikoisena ja turismille haitallisena kansallisena piirteenä. Suomen ja Keski-Euroopan lomat juoksevat epäsynkronissa, joka näkyy myös omassa sähköpostiliikenteessä. Heinäkuun aikana Outlookkiin on sedimentoitunut järkyttävä määrä Brysselin postia.

Eurooppa-neuvoston kokouksessa paluu normaaliuteen... not!

Tekisi mieli sanoa, että kesäkuun lopun Eurooppa-neuvoston kokous ei tarjonnut mitään mullistavia uusia aloitteita tai päätöksiä, mutta eihän se näin ole. Asiat vaan näyttävät taas normaalimmalta, kun maailmanloppua on lykätty. 

Pankkiunioni liikahti uuden askeleen eteenpäin, kun pankkialan elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä päästiin poliittiseen yhteisymmärrykseen, tosin siitäkin on vielä matkaa konkretiaan. Talouskoordinaation ohella pankkiunioni on syventyvän talousunionin pilareista tällä hetkellä vahvimmin paalutettu. Siihen liittyy vähiten poliittisia intohimoja. 

Nuorisotyöttömyyden torjuntaan panostettiin varoja (6 miljardia) nuorisotakuun kaltaisten ohjelmien kautta. EU:n rakennerahastoista voi tippua fyrkkaa, jos ikäryhmän työttömyysluvut tilttaavat yli 25 prosentin. Suomessa ei ole vielä päästy tähän, sillä täällä mennään vasta noin 20 prosentissa. Pk-yritysten vaikeutuneeseen luotonsaantiin räätälöitiin uusi investointiohjelma, jossa rahoitusmahdollisuuksia yritetään parannetaan lähinnä Euroopan investointipankin toiminnan kautta.

Nyt kohdennetut resurssit ovat vähäisiä ja näyttävät jopa marginaalisilta EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä (2014-2020). Tarvetta niille on. Huippukokous vahvisti muodollisesti myös Suomen komissiolta saamat maakohtaiset suositukset, jotka pysyivät eläkkeiden osalta lopulta samana kuin viime vuonna.

Talous- ja rahaliiton sosiaalisen ulottuvuuden syventäminen siirtyi taas. Kuitenkin viimeistään syyskuussa komissio kertoo meille jotain uutta siitä, miten sosiaalipolitiikkaa tuodaan EMUn sisälle. Ulostuloa käsitellään lokakuun ja joulukuun huippukokouksissa. Yhteisvastuullisuutta ja solidaarisuutta sisältävä rahankeräys- ja jakoelementti on se aidon ja syventyvän talous- ja rahaliiton pilari (finanssiunioni), johon liittyy kaikkein eniten jäsenvaltioiden ja EU:n toimivaltaan liittyviä ongelmia. 

Käsittelin talousunionin syventämistä viime viikolla Helsingin sanomissa julkaistussa artikkelissa: "Suomalaisten eläkkeistä pitää päättää kansallisesti".

"Eipä mennä vielä, eipä mennä ihan vielä"

Nyhdän vasaran haaralla luterilaisen työetiikan teesejä pois työhuoneen ovesta. No niin, irtosihan se huonon omantunnon päre. Eihän tässä kalvinisteja olla, mutta silti teesinpätkiä maailmallisen elämän – erityisesti työn – autuudesta roikkuu oven karmeissa riveiksi ja sarakkeiksi asti. Jätetäänpä tuo "uutteruus" vielä paikalleen.

Sillä ensi viikonloppuna iloisessa Joensuussa järjestetään Perussuomalaisten kokoontumisajot, jonne ohjautuu myös TELAmies. Viime kesän puoluekokousrintamalla vihersi, nyt Itä-Suomessa sinertää.

Odotan puoluekokousta intomielellä, varsinkin puolueen aktiivien kohtaamisia. Puoluesihteerin valinta herättää luonnollisesti yleistä mielenkiintoa, mutta sen sijaan jo ennen kokousta julkaistun vaihtoehtoisen valtiontalouden kehyksen eli "viiden kohdan paketin" työuralinjaukset kiinnostavat erityisesti. Muistakin ilmoitusluontoisista ulostuloista on huhuiltu. Valmistautuminen EU-vaaleihin taas on ajankohtaista kaikille. Olisi myös hubaa vääntää illan tunteina eläkekatosta, joka on aina silloin tällöin putkahdellut esiin puheissa.

Auris kehrää niin ikään malttamattomana. Joensuu on muuten ensi viikonloppuna piukassa hotellien ja varmasti kaiken muunkin suhteen. Oma kortteeri löytyi lopulta hieman kaupungin ja maailman laidalta. Kyllä matkustajalle aina koti löytyy, kunhan nimikyltissä ei vain lukisi "Bates".

Loma ui liiveihin ensi viikolla. Saatan päivittää blogia heinäkuunkin aikana. Kotimaan työeläkerintamalla on kesällä hiljaista. Syksyllä onkin varmaan jo enemmän actionia, kuten koko yhteiskunnassa, eikä vähiten työmarkkinakentällä. Kannattaa kuitenkin huomioida SuomiAreenassa Allianssin työura- ja eläkekannanotto nuorten sukupolvien näkökulmasta. En tiedä mitä se sisältää, mutta suosittelen silti seuraamaan. 

Euroopan tasolla valtionpäämiesten huippukokouksessa (27-28.6) keskustellaan parhaillaan
talous- ja rahaliiton syventämiseksi laaditusta tiekartasta. Pelkkä talousohjaus ei enää näytä riittävän EMU 2.0 -suunnitelmissa, vaan yhteisvastuullisuutta halutaan lisätä. Se toisi myös sosiaalipolitiikan uudella tavalla talouspolitiikan rinnalle. Tähän liittyy merkittäviä EU:n ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon liittyviä ongelmia.

Ai niin, jätän sinne työhuoneen oveen naulattujen teesien kokoelmaan myös joviaalin olutkulttuurin ylistyksen, luterilaisessa hengessä. Jos vaikka saisin "kodin korkeimmalta oikeudelta" lupalapun Ruisrockiin.

Kesäeskapismia, byrokraatteja ja Lampaansyöjiä

Ei aivan työkykyinen.

Tällä terminologialla kuvailisin sitä kokemaani äkillistä valaistumisen hetkeä, kun loman jälkeen astuin työhuoneen kynnyksen yli ja arki löi otsalohkoon kuin rautaleka. Jos joutilaisuudesta tulee vapaalla toinen nahka, on kesäeskapismin loppu sitäkin kovempi pala.  

Muistan joskus lukeneeni koululaisten äö:n putoamisesta kesän aikana. Työympäristö toimii varmaan samalla tavalla. Vapaalla taas ei tarvitse ponnistella kuin nostamaan lomarahoja ja kassleria grillihiilten ylle. Mieli samenee, mutta rentoutuu. 

Meidän Suomen heimoon kuuluvien suvinen todellisuuspako on monella tapaa huvittavaa ja järkyttävää samaan aikaan. Ulkomaiset uutisryhmäthän saapuvat aina kesäisin kuvaamaan kansamme riemukkaita irtiottoja muutaman viikon mittaisen ja vähälumisen vuodenajan innoittamana. Huovisen Lampaansyöjien idea pyörii tämänkin blogistin alitajunnassa, tehden vääjäämätöntä työtään. Ehkä ensi vuonna sitten...

Kulunut kesä piti kuitenkin huolen siitä, että nahkaa ei tarvitse luoda kokonaan uudelleen työn taas alkaessa. Eurooppalainen velkakriisi puski läpi kaikissa medioissa. Työasioista vapaa mielenrauha olisi vaatinut uutispimentoa. Tähän ei TELAmies kuitenkaan taivu. Monilta valtion virkamiehiltä "paloivat" myös lomat velkakriisin manageroinnissa. Mitään aivan näin järeää ei tapahtunut eläkealalla.

Jotain uutta EU:n eläkerintamalta

Kesäkuun lopussa pidetyssä valtionpäämiesten huippukokouksessa sorvattiin talousunionin tulevaisuuden visioiden ja rahoituskuvioiden kylkeen jälleen uusi yhteinen sopimus, jolla tähdätään talouskasvuun ja kestäviin julkisiin talouksiin Euroopassa: Kasvu- ja työllisyyssopimus. Paperinivaskassa jäsenvaltiot vakuuttavat juhlallisesti edelleen olevansa aiempien sitoumustensa takana. 

Eläkkeet mainitaan muutamassa kohdassa. Erityistä huomiota on jatkossa kiinnitettävä jäsenvaltioiden vuosittain saamissa maakohtaisissa suosituksissa eläkejärjestelmien kestävyyteen. Komissio yrittää pitää näillä suosituksillaan yllä jäsenvaltioiden budjettikuria ja ohjaa niitä kohti hyvinvoinnin runsaudensarvea eli kasvua ja vakautta. Onkohan ensi vuoden suosituksissa enemmän eläkeasiaa? 

Sopimuksessa kiinitetään huomiota myös unionin alueella työskentelevien rajat ylittävien eläkeoikeuksien ja muiden sosiaaliturvaoikeuksien kehittämiseen. Tämä ilmeisesti tarkoittaa ammatillisten lisäeläkkeiden – joita ei Suomessa juuri ole – siirrettävyyttä koskevaa direktiiviä. Tosin tämä ikuisuusprojekti on ollut käymistilassa jo pitkään. Meillä tämä liippaa osittain eläkesäätiöitä ja -kassoja.

Viimeisimmät Suomen saamat talouskasvua ja työllisyyttä koskevat maakohtaiset suositukset (2012-2013) siunattiin myös alkukesästä. Suomen ajamat muutokset näkyvät lopullisessa muotoilussa. Pitkään tekstissä kummitteli meille annettu suositus nostaa lakisääteistä eläkkeellesiirtymisikää kasvavan eliniän perusteella. Nyt paperissa kehotetaan nostamaan efektiivistä eläkkeellesiirtymisikää. Yksi sana voi merkitä paljon. Suomessa ideana on ollut tavoitella todellista eläkkeellesiirtymisiän nousua, ei pelkästään sen, mikä lukee laissa.

KESÄmiehen moodiin

Työpäivät käyvät vähiin. Loma liukuu liiveihin. Kalenterin päivämäärien alaviitteet täyttyvät aivan huomaamatta, kun joutilaisuudella väritetyt Outlookin sarakkeet huutavat päiviä ja viikkoja: loma, loma, loma! Äkillisestä vapaudesta kumpuavaa epäuskoa on yleensä riittänyt vielä pitkälle ensimmäisen virallisen lomaviikon ylitse. Harmaat aivosolut eivät vielä tajua olevansa lomalla.

Olen ollut huomaavinani, että muillakin mielekästä työtä ja herätysliikkeen työetiikalla arjessa eteenpäin puskevilla on sama ongelma. Työn imussa on vaan niin hyvä olla. Jutun koukku onkin siinä, että lomalta paluu on samalla tavalla hankalaa – vaikka tätä ei vielä haluaisi miettiä. Työstä vieroittuu kuukauden poissaolon jälkeen.

Lomatunnelmiin siirtyminen alkaa habituksen muutoksesta. Pois TELAmies, tilalle KESÄmies! Harvoin kaulaani koristava kravatti naulataan toimiston oveen, teesinä irtiotolle. No, ei eläkesielua pestä pois voi. Kesäkuosiin vaihtaminen ei siis poista täysin vanhoja pinttymiä.

Kampin kasarmi hiljenee heinäkuussa, kun toimisto on kiinni. TELAmiestä taas odottaa Kallion kesä. Enkä nyt tarkoita mitään proosallista viittausta pussikaljaveijarien intiaanikesään Karhupuistossa, vaan urbaania kaupunkilomailua. Muutama ekskursio maalle metsästämään niitä sinisiä hetkiä on tiedossa. Myös penkkiurheilukausi on tänä suvena aika rankka: futiksen EM-kisat, yleisurheilun EM-kisat, Lontoon Olympialaiset.

Uusi saapumiserä ilmestyy parakeille syksyllä, kun uutta verta tulee lisää taloon. Kutsunnat ovat käynnissä. Organisaatiomuutoksen ja toimiston putkiremontin eli henkisen ja fyysisen uusiutumisen täytteinen alkuvuosi saa jatkoa. Pikku hiljaa alkaa näyttää valmiilta.

Eläkemaailmassa tapahtuu kesälläkin kaikenlaista, mitä seurata jalkapallon ohessa. Euroopan valtionpäämiesten huippukokous Brysselissä viikon päästä siunaa Suomen saamat maakohtaiset suositukset, joista jo viime postauksessa kirjoitin. Nyt näyttää siltä, että suositusten sisältö on muuttunut Suomelle mieluisampaan suuntaan. Ylipäänsä EU:n temmellyskentällä pelataan kesän aikana aktiivisesti, mutta ei tästä enempää...

TELAmies toivoo kaikkien kesään miellyttävää ja surutonta ajan tuhlausta! 


P.S blogi palailee jälleen pätkittäin elokuussa

"Kesäloma on aina kesällä"

Se on täällä taas. Aurinko ei pääse pilkuistaan. Varmoja vuodenajan merkkejä ovat tutut uutiset kotikulmilta. Tokoinrannassa on jälleen käynnissä vuosittainen pelastajien ja "rantojen miesten" keskinäinen hevostelu. Kisaa käydään siitä, kuinka nopeasti Karhupuiston brankkarilta ehditään Hakaniemeen noukkimaan rantatörmäpudokkaita. 

TELAmieskin saa vihdoin mahdollisuuden irtautua eläkejärjestelmän jalkasotilaan arjesta Kampin kasarmeilla. Matkasaarnaus on kuitenkin sen verran ehdollistunutta toimintaa, että täydellinen irtiotto ei valitettavasti taida olla mahdollista. Viime kesän katkaisi Porin Jazzien oheistuote Suomi-Areenan paneelikeskustelu. Tänä vuonna Seinäjoen Vauhtiajojen yhteydessä ollaan vailla päivittäistä eläkeleipää. 

Eipä silti, kesälomalla on hyvä välttää kuoliaaksi asti rentoutumista. Jos kuuntelee päihdeasiantuntijoita – en tarkoita puistonpenkkikemistejä – mökkimoodiin ajautuminen saattaa olla vaarallista. Laiturin nokassa vaanii monia houkutuksia! Hanapakkausviinit ovat monille kohtalokkaita ja A-klinikat täyttyvätkin aina lomien jälkeen. Meitä on myös opetettu karttamaan auringon UV-säteilyä ja pallogrillin ympärille keskittyvää harrastustoimintaa. Pekka Puska taitaa tosin olla turhaan huolissaan karsino-kabanossien rasvojen laadusta, sillä ruokapöydässä makkarat ovat yleensä jo muuntuneet hiileksi.

Ajan henkeä etsimässä 

Miltä TELA eläketiedotuksen maailma näyttää nyt puolivuotisella mittauspaikalla ennen kesälaitumia? Yli 25 000 ihmistä on osallistunut lähemmäs 650 tilaisuuteen. Suomea on samottu kaikkiin ilmansuuntiin maalla, merellä ja ilmassa. Tällä vauhdilla viime vuoden tilaisuuksien määrä saavutetaan hyvissä ajoin ennen vuoden loppua. 

Huhtivaaleissa toteutunut jytky näkyi reissun päällä torikäräjillä ja työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa hankalasti määriteltävänä innostuksena. Iso osa Suomesta ei ole selvinnyt vielä 90-luvun lamastakaan, mikä unohtuu helposti kehä III:n sisällä. Muutoshalukkuus ei toistaiseksi ole yltänyt eläkejärjestelmän pitkään linjaan millään tavalla. Indeksimiehet ja yltiöpessimistitkin ovat vähemmistössä. Tosin Kauppalehden foorumeilla taivas putoaa niskaan harva se päivä. Kreikan painolasti arveluttaa.

Moni on huomannut eläkeaiheisilla jutuilla olevan aina paljon kuulijoita niin vaalivankkureissa kuin nettifoorumeilla. Vakavasti otettavat argumentit nivoutuvat detaalien sijaan yhä enemmän työurien pidentämiseen sekä valtion talouden kestävyysvajeeseen. Vaikka "interweb" on täynnä tietoa, perustiedot eivät silti välttämättä ole aina kohdallaan.

Toivon kaikille blogin lukijoille lämpimiä päiviä, kylmiä juomia ja virkistävää kesää! TELAmies puhdistetaan naftaliinista kesän loppupuolella....