TELAmiehen poroerotus kaamoksen keskellä

                                              Liikenneruuhka Ivalontiellä

Monesti kuulee sanottavan, että talvi on valkoisen lumipeitteen takia Lapissa itse asiassa valoisampi ajanjakso kuin etelän räntäsateen piiskaama ja usein etäisesti vihertävä vuodenaika. Ei ole. Kaamos on raukea, lannistava ja totaalinen kokemus. Napapiirin tuolla puolen tätä pimeyden juhlasaattoa riittää aina pitkälle ensi vuoden puolelle asti. Ivalon suunnalla riitti eilen myös poroja – kuten tavallista.

Pohjoiskalotin tabloidikokoon taittunut äänenkannattaja Lapin Kansa kertoi sympaattisten porostelijoiden karkoittimeksi tarkoitetun kanankakkakokeilun epäonnistumisesta. Tokka jos toinenkin tepasteli nytkin aina välillä tien poikki. Lapin Ely-keskuksen mukaan porokolarit lisääntyvät tänä vuonna, joka johtuu osittain mm. poron kesyyntymisestä. Kunnon välimerellinen tööttäyskohtaus ratin takana ei saanutkaan aikaan toivottua singahdusta tangentin suuntaan.

Lentokentältä hätävaraksi napattu ja saksalaisen insinöörin mielikuvituksen äärirajoilla syntynyt Kansanauto puikkelehti kiitettävällä tarkkuudella jolkottelevien Petteri Punakuonojen ohitse. Sen verran saamelaisverta virtaa TELAmiehenkin suonissa, että mieleen nousi ajatus painaa kaasupedaali pohjaan ja hankkia joulupaistit kiihdyttämällä seuraavan tunturin laelle suopunki ikkunasta ulkona. Poroerottelu suoritettiin kuitenkin vasta seuraavalla huoltoasemalla – kahvinporojen! 

Mistä muodostuu poronhoitajan eläketurva?

Tämän viikon alkupuolella puhun Kittilän, Ivalon ja Inarin alueen eri ammattioppilaitoksissa työelämästä ja siihen olennaisesti nivoutuvasta työeläketurvasta OSKUn RoadShow -kiertueella. Tiistaina vuorossa oli Saamelaisalueen koulutuskeskus (SOGSAKK). Matkalla poroja väistellessä mieleen nousi tietysti poronhoitajien eläkevakuutus. Ei siis vuokra-auton omavastuu.

Poronhoitajien lakisääteistä Maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaista eläkevakuutusta hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos – Mela. Maatalousyrittäjän eläke kertyy määritellyn työtulon mukaan. Työtä poronhoitaja voi tehdä omaan ja/tai paliskunnan lukuun. Tämä työtulo määritellään varsin laajasti lukuporojen, poronhoitotyöpäivien sekä tarhauspäivien mukaan.
 
Yksi niin sanottu lukuporo on tällä hetkellä työtulona 27,64 euroa ja yksi työpäivä 55,27 euroa. Vakuutus on pakollinen jos työtulo poroelinkeinosta on vähintään 3 448 euroa/vuosi. Mahtuuhan tuohonkin jo aika monta poroa?

Taival lie hankala – olkoon vaan!

                            Maaginen iltaruskon hetki paluumatkalla (Seitenjärvi)

Erämaa... ei armoa anna villi maa. Viitostien pitkä automarssi Kainuuseen sujuu harvoin täydellisessä kelissä. TELAmies on erimies, mutta sen verran urbaani eläkealan asfalttisoturi ettei luonnonvalinta ole hänelle erämiehen haarniskaa jättänyt. Selviytymistaidot periytyvät Ihmemies MacGywerin käyttämättä jääneistä nikseistä.

Onneksi uskollinen Auris pitää tiellä. Näkyvyydessä oli viime perjantaina toivomisen varaa, kun rullasin kohti Suomussalmea tielle laskeutuneen sakean usvapilven lävitse. Tuntuma se on perstuntumakin, johon vain piti luottaa, jos halusi päästä eteenpäin. 

Viikonloppuna satoi lunta tupaan isossa osassa maata. Kainuun perukoilla olikin varsin talvinen tunnelma. Muutama sentti nuoskaa vaikuttaa kummasti mielialaan. Aika takavasemmalta tuo joulufiilis kuitenkin tuli, sillä Helsingin humussa ja sumussa tähän vuodenajan juhlaan olennaisesti kuuluva hiljentymisen idea ei ole vielä kirkastunut. 

Korkeasti koulutetut ja työssä jatkaminen

Akavan Pohjois- ja Itä-Suomen aluetoimikunnat järjestivät Suomussalmella Puolen Suomen menestys -seminaarin, jossa käsiteltiin korkeasti koulutettujen elämisen edellytyksiä milenkiintoisesta alueellisesta näkökulmasta. Kokonaisuudessaan hieno seminaariohjelma sekä yleisö oli saatu koottua vasta avattuun Teatteri Retikkaan.

Oman puheenvuoroni aikana käytiin vilkasta keskustelua mm. eläkeiästä. Työeläkejärjestelmä palkitsee 63 vuoden jälkeen työssä jatkamisesta kannustinkarttumalla: eläkkeen kertymäprosentti yli kaksinkertaistuu. TELAn viimeisimmän 2011 asennetutkimuksen mukaan korkeakoulutetuista jopa 43 % piti todennäköisenä omaa jatkamistaan yli 63-vuotiaana. Toisaalta he kaipaavat muita vähemmän juuri taloudellisia kannustimia ja enemmän työelämän laadun parantamista.

   
Onko eläkkeelle jäätävä 63-vuotiaana, jos työnantaja vaatii?

Ihannetilanne olisi, että jokainen voisi itse valita varsinaisen eläkeikänsä työkyvyn ja työmotivaation mukaan 63–68-vuotiaana. Yleisöstä kommentointiin, että monet eivät tiedä mahdollisuudesta kerryttää työeläkkeen "superkarttumaa" 63 ikävuoden jälkeen.

Useissa tämän syksyn tilaisuuksissa on myös kysytty, miten pitäisi suhtautua siihen, että oma esimies pitää eläkkeelle siirtymistä täysin läpihuutojuttuna, kun 63 vuotta on tullut täyteen? Tämä on tietysti niin väärin kuin vain voi olla! Ikä ei pääsääntöisesti voi olla irtisanomisperuste 63-vuotiaana. Joissain harvoissa ammateissa saattaa edelleen olla eroamisikä, kuten esimerkiksi armeijassa tai poliiseilla, mutta tavallista yksityisen sektorin työntekijää tämä ei kosketa.

Mesikämmenen syleily Pohjanmaan porteilla

Vaikka TELAmiehen pysyvä residenssi on Helsingin Kalliossa, niin oikeastaan koti on siellä, missä S-card vinkuu. Matkalla on tullut vastaan kaikenlaisia kortteereita aina ketjuhotelleista hämyiseen Bates Motel -tunnelmaan. Mielellään sitä tietysti yöpyisi edellisen lämmössä kuin jälkimmäisessä. Nipponin tyyliin tuntitaksalla raksuttavia kapselihotelleja ei ole toistaiseksi näkynyt.

Aina silloin tällöin kotimaanmatkailu jaksaa vielä yllättää. Ähtärin Eläinpuiston kupeeseen louhitussa pesässä lepää Suomalaisen veljesten suunnittelema Hotelli Mesikämmen, joka tippuu yöpymispaikkojen luokituksessa segmenttiin: 70-luvun arkkitehtoniset uroteot. Töölön Temppeliaukion kirkko on niin ikään lähtöisin veljesten valopöydältä. 

Valtava kylpylähotellikompleksi lomittuu useammassa kerroksessa peruskallion railoihin. Kokonaisuus on vaikuttava, kun jalkojen alla on kilometreittäin kokolattiamattoa ja ympärillä kuutiotonneittain betonia sekä kalliota. Kun sunnuntaina saavuin perille, oli hotellin käytävillä oudon aavemainen tunnelma – ilmeisesti olin ainoa yöpyjä! Kubrickin Hohto -elokuva tai James Bond -pahisten tyylikkään suuruudenhullut päämajat tulivat ensimmäisinä mieleen. Kaiken kaikkiaan hieno kokemus!

                           Oskun pirteät Road-Show nomadit Ähtärissä

Taipaleesta jok´on sun ja mun

Ähtäriin Etelä-Pohjanmaan portteja kolkuttelemaan sekä Kauhajoelle johdatti Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry:n Road-Show -kiertue. Ammattikoululaisten ikäisille nuorille puhuminen ei ole niitä maailman helpoimpia tehtäviä – varsinkaan työelämästä ja eläkeasioista. Ainakaan heti aamusta ne eivät ole ensimmäisenä eivätkä vielä toisenakaan asiana mielessä.

Lakeuksien taipale kahdessa opinahjossa meni lopulta kuitenkin aika kiitettävästi. Mielenkiintoa siis riitti myös omaan eläketurvaan ja erityisesti siitä huolehtimiseen. Vaikka monilla yleisöön kuuluvista oli toivottavasti eläkeikään vielä paljon matkaa, on siitä, mitä matkan aikana tapahtuu, hyvä olla tietoinen.

Ammattikoululaiset valmistuvat ja aloittavat työuransa muita ikäisiään nuorempana. Heti, kun 18 vuotta on mittarissa, alkaa eläkettä kertyä tehdystä työstä, jonka lisäksi ammatillisesta perustutkinnosta on vuodesta 2005 alkaen kertynyt pikku eläkepotti. 

Omat eläketiedot pitäisi tarkastaa, joka vuosi työeläkeotteesta. Jos virheitä löytyy, asiasta on hyvä tehdä ilmoitus otteen lähettäjälle. Ammattikoululaiset työllistyvät duuneihin, joissa joskus saatetaan valitettavasti harrastaa "luovaa kirjanpitoa" ja jättää maksut maksamatta. Esimerkiksi hotelli- ja ravintola-alalla sekä rakennusalalla oman työeläkeotteen säännöllinen tarkastaminen on erityisen fiksua.

TELAmiehen tipsi #6: kahvipannun lämmössä

Lupailin lokakuun loppuun mennessä lisävalaistusta Karoliinan Kahvimylly -nimisestä tienvarsikahvilasta Joutsassa. TELAmiehen tipsiluokitus napsahtaa kuitenkin vasta nyt. Ei siis valitettavasti yhtä nopeasti kuin varsinaissuomalainen ruokosokeri sulaa pahvikupposeen Kulta-Mokkaa Veijon Esson baarissa.

Auton aineenvaihduntaa Kahvimyllyssä ei voi vahvistaa, mutta kuljettajan tankkaus luonnistuu. Tarjontaan kuuluu ns. perinteistä kahvilasortimenttiä. Paikan erikoisuuksiin kuuluvat mehevät kakkulieriöt, joiden kokoluokka painii monia kuppiloita raskaammassa sarjassa. Annostelu tapahtuu luultavasti muurarin lastalla – vaikuttava ilmestys. Laadustakaan ei löydy moitteen sijaa.

Keskellä paussipaikan pihaa möllöttää valtava vanhaa kahvilaestetiikkaa edustava kuparipannu. Tästä oli oikein valokuvakin, mutta oma Nokian E75 työkännykkäni lakkoilee taas – toisaalta lakkosyksyhän on nyt käsillä. 

Jyväskylän suunnasta tultaessa (E75) tienvarressa majakan virkaa hoitava kahvipannu osoittaa tien. Toisesta suunnasta minä en ainakaan löytänyt reittiä Kahvimyllyn lämpöön. Destia on myös motittanut sen tietöillään ihailtavan tehokkaasti pienen matkan teon päähän. Matka kannattaa kuitenkin tehdä, jos "tauko paikalla" huuto kaikuu päässä. Myös matkailulehti Mondo näytti tapetoineen paikan ulko-oven suositustarroillaan.