Direktiivi, joka tunnettiin ennen nimellä "portability"

Onhan se helppoa hypätä Berliinin päärautatieasemalta junaan, kun jo kolmen tunnin köröttelyn jälkeen voi siemailla sitä alkuperäistä Budvaria Prahan goottilaisten holvikaarien katveessa. Tai reissata yhdestä Keski-Eurooppalaisesta metropolista toiseen. No, Helsingistäkin pääsee kätevästi Tallinnaan ja Pietariin. Tornionjokilaakson rajat ovat aina olleet häilyviä, kuten ihmisetkin.

Luulisi, että työvoima liikkuisi ainakin EU:n sisämarkkinoilla kuin pullonkerääjät kesäfestareilla: liukkaasti ja tehokkaasti. Mutta ei, ei se liiku sittenkään. EMU ei ole optimaalinen rahaliitto tästäkään syystä. Kysyntä ja tarjonta eivät tasapainotu ja resurssit allokoidu parhaalla mahdollisella tavalla, tosin työn tarjontaa taitaa olla monella nurkalla liiankin kanssa.

Unioni ei ole "Euroopan Yhdysvallat" kulttuurisesti. Vanhalla mantereella asuu varsin kirjava popula erityisesti kielenkannoiltaan. Vuonna 2008 vain 0,18 % EU-27:n asukeista muutti toiseen maahan. Viime vuosien merkittävimmät muuttoliikkeet ovat olleet Itä-Euroopan maista, kuten Puolasta, Länsi-Eurooppaan ja aina Britanniaan asti. Pendelöinti eri maissa kodin ja työpaikan välillä on sekin yllättävän vähäistä (alle 1 %).

EU on sisämarkkinaprojekti. Liikkuvuuden esteet halutaan aina pyyhkäistä pois. I-pilarin eläkkeiden kohdalla sosiaaliturvan koordinaatio pelittää hyvin esim. työeläkepuolella, joten ihmiset voivat helposti vaihtaa työpaikkaa esimerkiksi Suomen rajojen sisällä tai toiseen EU-maahan ilman menetyksiä.

Muualla Euroopassa yleisten työpaikka- ja ammattialakohtaisten lisäeläkkeiden kohdalla työpaikan vaihto ei tältä osin ole aina yksinkertaista. Se voi johtaa menetyksiin omassa eläkkeessä. Usein vaaditaan monen vuoden työskentely samalle työantajalle, jotta eläkeoikeudet säilyvät. Karenssiajat ovat pisimmillään jopa 15 vuotta. Standardit vaihtelevat.

Tämän hetkistä siirrettävyysdirektiiviä halutaan nyt päivittää työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi. Ihmiset voisivat jatkossa hankkia ja säilyttää eläkeoikeuksia nykyistä iisimmin. Viimeisimmän ehdotuksen mukaan päivitys tulisi koskemaan vain maiden välistä työvoiman liikkuvuutta, ei sisäistä. Direktiivin oikeusperusta on kiinnitetty työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen. Positiivista syrjintää saa tämän puitteissa harjoittaa. Jos työntekijä vaihtaa jäsenvaltiota 2 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, on eläkeoikeuksien kertymiselle ja säilymiselle määritelty vähimmäisehdot.

Kuulen harmaiden aivosolujenne synapsien napsuvan: missä se siirrettävyys on? No, sitä ei enää ole mukana. Kannansiirto eläkerahastosta toiseen ei sovellukaan lainkaan eläkerahastojen luonteeseen yritys- tai ammattialakohtaisina etuuksina. Myös jäsenvaltion sisällä työpaikkaa vaihtavien tilanteeseen ei tule suoraa sääntelyä. Vain suositus noudattaa samaa kuin rajat ylittävissä tapauksissa.

Funk- ja tilaihme Princen innoittamana voidaan puhua "direktiivistä, joka tunnettiin ennen nimellä portability". Se on ollut niin pitkään valmistelussa, että vanha nimi on jäänyt päälle, kun pitäisi oikeastaan puhua minimisäännöistä eläkeoikeuksien kerryttämiselle ja säilyttämiselle. Se on aika pitkä termi, joten suosittelen komissiota ottamaan käyttöön "symbolin", kuten Prince aikanaan teki oman nimensä kohdalla.

Mutta kas kummaa, kun komissio laittoi jokin aika sitten ammatillisten eläkerahastojen yhteisen vakavaraisuussäännöstön kehittämisen toistaiseksi jäihin (IORP II:n I-pilari), niin siirrettävyysdirektiivi sai tuulta purjeisiin. Voi olla, että puhuri vie direktiivin satamaan asti, sillä siitä on saatu viime viikolla Coreperissa kompromissiehdotus. Asia ratkennee ehkä jo tällä viikolla ministerineuvostossa, jonka jälkeen parlametti äänestää vielä asiasta.

Maksupalautus työntekijöille työsuhteen päättyessä, vaikka karenssiaika ei olisikaan täynnä, on vain yksi tekijä, jonka määrittely monimuotoisella ammatillisten eläkkeiden kentällä tulee olemaan vaikeaa. Direktiivi nostaa kustannuksia niissä maissa, joissa nykymalli poikkeaa merkittävästi ehdotetusta. Toisaalta se parantaa ainakin lyhyellä aikavälillä työntekijöiden asemaa, kun yhä useammat pääsevät etuuksien piiriin, mutta vain siis rajat ylittävissä tapauksissa. Kannustinvaikutukset näkyvät pitkässä juoksussa. Direktiivillä ei oleteta olevan merkittävää vaikutusta Suomen eläkesäätiöihin ja -kassoihin.