Vauhtiajojen jälkipoltto

                 Kim Il Sungin ratsastajamonumentin kadonnut osa on löytynyt!

                         

TELAmiehen kesäkauden säilöntäprosessi on vaikea. Miellyttävää lankutusasentoa ei tahdo löytyä millään. Tyyli ei istu, joutilaisuus ei maistu. Kitkerä Atamonin maku suussa pudistelen koipallot pois lomauniformusta ja suuntaan kohti Pohjanmaan aakeita laakeita. Aivan kuin automaagisesti uskollinen Auris lähtee rullaamaan kohti määränpäätä. Moottoritie on kuuma.

Suomi on kesätapahtumien luvattu maa. Ei taida löytyä niemeä, notkoa tai kylän raittia, jossa ei juhlita tätä ainakin menneinä vuosina lyhyenä ja kylmänä tunnettua vuodenaikaa kevään ja syksyn välissä. Ja hyvä näin! Savonlinnassa operoidaan korkeakulttuurin akselilla, useammissa muissa mennään hieman maanläheisemmissä tunnelmissa. Yhteistä kaikille tapahtumille kuitenkin on, että niissä kirkastetaan. Joko kunnan vaakunaa tai juhlamieltä. Ne "aidot" kirkastusjuhlat löytyvät Aitoosta.

Seinäjoen vauhtiajot heinäkuun loppupuolella kokosivat yhteen moottoriurheilun ystäviä. Tangon eli latinalaisamerikkalaisen lähituntumalajin kisailut käytiin jo hieman aikaisemmin pois alta. Auris ei päässyt ajoihin, vaan joutui murjottamaan Jouppiskan rinteen parkkipaikalla, kun TELAmies puhui paikalle saapuneille Metallin nuorille. Samaan aikaan Kapernaumin kaupunginosassa kaahattiin mini 1000 -sarjassa. Kuin mustan pellin alla sydän pakahtunut ois...

Kuinka paljon on tarpeeksi?

Tilaisuudessa käytiin paljon keskustelua eläkkeiden tasosta. Moni mietti, millä itse tulisi toimeen ja onko asuntolainaa vielä jäljellä kolmannessa iässä? Vaikka asia oli suurimmalle osalle vielä hyvin kaukainen, kiinnosti eläkeajan toimeentulon suuruusluokka. Olihan lähes kaikille varmasti jossain vaiheessa myyty jo yksityistä eläkevakuutusta, PS-tiliä tai muuta pitkäaikaissäästämistuotetta. Myyntipuheissa saattaa vaan yleensä korostua pelolla myyminen: pienille ikäluokille ei muka maksettaisi eläkkeitä?

Työeläkkeen tehtävä on turvata kohtuullinen toimeentulo, joka korvaa myös työuran aikana saavutettua kulutustasoa. Suomessa ei ole eläkekattoa. Eläke on aina suhteessa ansiotasoon ja työuran pituuteen. Lisäksi suomalaisten elinikä on viime vuodesta lähtien vaikuttanut elinaikakertoimen kautta jokaisen 1947 jälkeen syntyneen ikäluokan eläkkeen määrään.

Eläkkeen määrä – prosentteja ei voi syödä?

Katsottaessa tilastoja, päästään meillä eläkkeissä noin 60 % korvausasteeseen, jos eläkettä verrataan vuosipalkkaan ennen eläkkeelle siirtymistä. Kun vielä otetaan verottajan ansiokas toiminta huomioon, niin nettokorvausasteissa jopa tämän ylitse. Mitä pidempään pystyy jatkamaan työssä, sitä korkeampi on korvausaste. TELAmiehen aloitellessa tiedotushommia joku tosin huomautti, että prosentteja ei voi syödä!

Niin tai näin, euromääräisesti vuonna 2010 työeläkejärjestelmästä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskieläke kuukaudessa oli 1687 euroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle lähdetään noin kymmenen vuotta aikaisemmin, jolloin heidän kuukausittaiseksi keskieläkkeeksi muodostui 966 euroa. Kelan kansaneläke ja takuueläke täydentävät pieniä eläkkeitä. Jos yksinasuva saa tänä vuonna työeläkettä alle 1212,21 €/kk, täydentää kansaneläke toimeentuloa. Parisuhteessa olevalla raja on tätä matalampi. Kaikkein pienimmissä eläkkeissä voi olla oikeus myös asumistukeen.

Yleisössä moni alkoi arvioida mielessään omaa palkkakehitystään ja laskeskella em. 60 prosenttia loppupalkasta. Täytyy kuitenkin muistaa, että saadakseen nykyisen tasoisia eläkkeitä täytyy nuorten todennäköisesti työskennellä nykyistä pidempään. Karkeasti ottaen, jos elinikä pitenee tulevaisuudessa, noin puolet siitä olisi käytettävä työntekoon.