tiistai 24. toukokuuta 2011

Kosher-kelpoista tiedotusta Kanta-Hämeen kehdossa

Sunnuntaiaamu nostaa TELAmiehestä aina esille täyden tehon latingin. Näin kävi myös viime viikonloppuna matkalla Hämeen ytimeen. Eläkeasiat ovat niitä oransseja ajatuksia, jotka ovat illalla viimeisenä ja aamuna ensimmäisenä mielessä. Erästä keskisuomalaista absurdin filosofian ja mäkihypyn lahjakkuutta mukaillen: eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistus on aina mielessä, mutta tiedotetaan nyt ensin. 

Lautsian lomaresortti ja kyläaktivismin keskus Hauholla toimi Tampereen kirjatyöntekijöiden seminaariviikonlopun kohtauspaikkana. Liiton lakkovalmistelut olivat lykänneet luennon lauantailta sunnuntaiksi, vaikka lopulta kävi niin, että lakonuhka väistyi juuri TELAmiehen kosher-kelpoisenkin sapattitiedotuksen alta. 

Kuntien välisten naimakauppojen seurauksena Hauho on nykyisin varsin läheisessä kanssakäymisessä Hämeenlinnan kanssa. Paikkakunta sai ensimmäisen merkintänsä historian kirjoihin jo vuonna 1329, kun Vatikaani julisti natiivit pannaan. Hämäläiset esi-isät nimittäin kieltäytyivät maksamasta veroja. ALV oli tuolloin kaiketi vielä tuntematon käsite, mutta oravannahat olisivat kelvanneet paaville vaihdonvälineenä. Vanhassa vaakunassa olikin kvartetti kurrennahkoja muistuttamassa veronapinasta. 

Työeläke könttäsummana kouraan, kiitos!

Aikaisesta aamusta huolimatta kirjatyöntekijät heittivät TELAmiehen pureskeltavaksi mielenkiintoisia kysymyksiä mm. perhe-eläkkeestä, kannustinkarttumasta ja osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Eräs hieman harvemmin kuultu kysymys/toivomus jäi vaivaamaan vielä kotimatkallakin. Mieshenkilö halusi tietää, miksi työeläkettä ripotellaan hänelle aikanaan kuukausittaisena maksuna, eikä esimerkiksi kertakorvauksena puhtaana käteen periaatteella, kun eläkkeelle siirtyminen koittaa? 

Työuran aikana maksettu lakisääteinen eläkevakuutusmaksu on nimenomaan vakuutusmaksu, joka vakuuttaa meidät pääasiassa vanhuuden köyhyysriskin ja työkyvyttömyyden varalle. Riskit joko realisoituvat tai sitten eivät. Joku kuolee heti eläkkeelle siirtymistä seuraavana päivänä ja joku toinen elää 102-vuotiaaksi. Kaikille maksetaan hamaan loppuun asti työeläkettä. Vakuutusmekanismi tasaa riskejä yksilöiden välillä.

Tästä vakuusmatematiikan ikiliikkujasta itsensä ulosostaminen (opt out) ei onnistu Suomessa. Australian eläkejärjestelmässä työeläkettä vastaava etuus kuitenkin on mahdollista saada itselleen jopa yksittäisenä kertakorvauksena. Kuinka hyvin tämän kaltainen malli sitten toimii? Ilmeisesti könttäsumman nostaminen on maailman toisella laidalla suhteellisen yleistä, jolloin tilille napsahtaa eläkeiässä enemmänkin kuin kourallinen Australian dollareita. Yleistä on myös "tili tuli, tili meni" tyyppinen hummaus, jonka seurauksena tämän tien valinneet "Ozziet" palaavat jossain vaiheessa rahojen loputtua lakisääteisen minimieläkkeen (takuueläke Suomessa) varaan. Minimiturva puolestaan rahoitetaan yleensä suoraan valtion verotuloista, joten kaksinkertaisesta eläkkeiden maksustakin voidaan puhua.

                     Mamma Mia on lopettanut. Toivottavasti Hämeenlinnan 
                     kirkkopuistosta saa jatkossakin yhtä hyviä jäätelöherkkuja...
                               

maanantai 16. toukokuuta 2011

Yöperhosia ja korkeakoulupolitiikkaa lakeuksilla

Törnävän penger tulee ensimmäisenä vastaan saavuttaessa Duudsonsvilleen Helsingin suunnasta. Kulttuurimaisema vie ajatukset Seinäjoen Elävän musiikin yhdistyksen alkukesäiseen rock-kansan herätysjuhlaan Provinssirockiin. Festarimoodi iskee päälle ja tunnen itseni pakoitetuksi laittamaan ensi kesän pääesiintyjän System of Downin lätyn soimaan. TELAmies ei taivu tangoon. 

Ammattikorkeakoulupäivät järjestetään vuosittain ja viime viikolla oli Seinäjoen vuoro tarjota komiat puitteet tapahtumalle. Kaikenlainen isännöintihän on luontevaa pohojalaasen mentaliteetin sisäistäneille. Maakuntalehti Ilkka puolestaan tiesi kertoa, että jo nyt labyrinttimaisen AMK-kampuksen uusin lisäys eli Framin F-rakennus ruostuu jo rakennettessa. Julkisivu tosin on suunnitellusti ruostuvaa terästä. 

Paula Koivuniemi esiintyi AMK-väen ratoksi. Aikuisten naisten ja kaikkien sellaisiksi haluavien yöperhosten suosikki totesi lavalla erään hittirallinsa tulleen monelle tutuksi 70-luvulla, johon eturivin opiskelijaneidot huomauttivat etteivät he olleet vielä syntyneet tuolloin. Tämä herätti artistissa hämmennystä ja kysymyksen: milloin te sitten olette syntyneet? Noh, monet heistä edustivat 90-luvun alussa syntyneitä "pieniä ikäluokkia". 




"Ei menny niinku Strömsössä"

TELAmies päivysti vierailevana eläkeoraakkelina STTK:n ständillä, jossa messuvieraat saivat esittää mieltä painavia työelämään liittyviä kysymyksiä nyt myös tekstiviestein, jotka näkyivät vastauksineen koko seminaariväelle giganttisesta taulutelevisiosta. Eräs mielenkiintoinen kysymys koski työkyvyttömyyseläkkeitä: mitä nuorelle paljon investoineelle maatalousyrittäjälle käy työkyvyttömyyden sattuessa? Avainsana on PALJON investoineelle eli velkaiselle maatalousyrittäjälle.

Ensinnäkin kyse on siitä, mikä on johtanut maatalousyrittäjän työkyvyttömyyteen: sairaus, työtapaturma tai vaikkapa liikennetapaturma? Toisaalta kuinka vakavasta ja pitkäaikaisesta työkyvyn menetyksestä on kyse? (ks. tarkemmin linkistä). Maatalousyrittäjillä on oma työeläkelakinsa MYEL ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA

Jos vakuutusvelvollisuus on hoidettu ja työkyky alentunut, lakisääteinen työeläke- ja tapaturmavakuutus korvaa toimeentulon menetystä. Myös mahdollisuudet kuntoutukseen selvitetään MELAssa. Mutta mitä tapahtuu, kun pankin jalkasotilaat saapuvat mittailemaan tiluksia velkojen maksuun? Yksityiseltä sektorilta voi hankkia itselleen erilaisia yritystoiminnan keskeytysvakuutuksia, jotka tietyin ehdoin turvaavat yrityksen toiminnan jatkuvuuden ongelmien sattuessa kohdalle. Yleisesti ottaen myös henkivakuutuksesta on hyvä pitää huolta, jos asiat eivät aina mene niin kuin Strömsössä.





perjantai 6. toukokuuta 2011

Päivävuorossa eläketiedon "sentraalisantrana"

Uuden entistä ehomman takapuskurin (ei tästä enempää) saanut uskollinen Auris on levännyt tällä viikolla tavallista pidemmän ajan autotallissa, koska TELAmies on päivystänyt poikkeuksellisesti toimistolla puhelintyössä eläketiedon oraakkelina. Tavoitteena on ollut yhdistää ihmiset omaan palveluntarjoajaan eli eläkevakuuttajaan ja löytää vastauksia kansalaisten joskus varsin erikoisiinkin ongelmiin. Kysyvä löytää, jos tietää mistä kysyä? Noh, tulihan sitä käytyä Tampereella ja Lahdessa, mutta näin vaatimattomia siivuja ei lasketa. 

Työnumero saattaa eksyä hyvinkin eksoottisille soittolistoille. Jokin aika sitten eräs yritteliäs jamppa halusi Sveitsistä käsin toimittaa aitoja pakasta vedettyjä Sveitsiläisiä boksereita ja vielä ilmaiseksi? Ilmaisia lounaita ei ole eikä varsinkaan alushousuja. Kelloihin hurahtaneena TELAmies tunnistaa kuuluisan sveitsiläisen laadun aikaraudoissa, mutta paikallinen osaaminen alusasuissa ei ole tiedossa. Laadusta ja osaamisesta puheenollen: alla olevassa kuvassa on nykyinen vai pitäisikö sanoa "entinen" luottonokialainen.

                       Näppäimistö on varsin yliarvostettu ominaisuus puhelimessa

Päivästä päivään: työttömyyseläke ja kassaputki

Työuran loppupuolella työttömäksi joutumisesta kysytään TELAmieheltä erittäin usein. Työttömyyseläke on eläkemuotona loppumassa ja jäljelle jää ns. "kassaputki" eli työttömyysturvan lisäpäivät. Vuonna 1949 syntynyt ikäluokka on viimeinen, joka voi vielä siirtyä työttömyyseläkkeelle. Vuosina 1950-54 sekä vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneille on ainakin vielä toistaiseksi jäljellä kaksi eri reittiä työttömyysturvajärjestelmän kautta eläkkeelle.

Päivystykseen soitti vuonna 1949 syntynyt pitkän työuran tehnyt nainen ja kysyi mitä tapahtuu, kun hänen ansiosidonnaisen päivärahakausi (500pv) loppuu ensi kesänä? Tuolloin hän on jo täyttänyt 62 vuotta. Nainen oli huolestunut, koska hän oli saanut työ- ja elinkeinotoimistosta sellaisia neuvoja, että vain yleisen joustava vanhuuseläkeiän (63-68) alaikäraja olisi hänen kohdallaan mahdollinen.

Kysyjä täyttää iän sekä työhistorian (15 vuoden aikana vähintään 5 vuotta ansiotyötä) puolesta vanhan työttömyyseläkkeen ehdot, mutta hänelle onkin oikeus siirtyä suoraan vanhuuseläkkeelle, kun päivärahakausi yli 62-vuotiaana loppuu ja työttömyys jatkuu. Eläkkeeseen ei myöskään tuolloin tehdä varhennusvähennystä, joka normaalisti tehdään 62-vuotiaana eläkkeelle siirtyvälle. Lisäksi eläkettä on aina haettava omalta eläkevakuuttajalta, jonne TELAmieskin yhdisti huolestuneen soittajan.