Putkiremontin innoittama muuttolaatikkoleikki työhuoneessani on nyt ohi. Vuosikymmenten saatossa kasaantuneet loputtomat kirjarivistöt, hyllyvät paperikasat ja kirjaimellisesti tuhannet sponssikynät ovat löytäneet viime viikkoina tiensä kaatopaikalle tai uusiin toimistokaappeihin. 70-luvun tulopoliittiset kokonaisratkaisut lähtivät lavalle viimeiselle matkalle (ei poliittinen kannanotto). Jos luonteen pinttymistä vielä löytyy hamsterille tyypillistä keräilyvimmaa – niinkuin löytyy – on totaalinen puhdistus kauhistus.
Koko toimistotilojen kasvojenkohotuksen aiheuttama epämukavuus tosin jatkuu vielä jonkin aikaa, mutta hyvää kannattaa aina odottaa. Purettaessa paljastuu vanhoja ajan kerrostumia. Historia tulee joskus kylään. Remontti otti jokin aika sitten askeleen hasardimpaan suuntaan, kun käytäville ilmestyi varoituksia asbestityöstä. Asbestos oli rakennusalalla 90-luvun alkuun asti parasta mitä vahvalla markalla sai ostettua. Oiva eriste, kuten Harjakainen hehkuttaa, mutta vaarallinen. Työsuojeluvaltuutetun bestis ei ole asbesti! Asiat olivat tässä tapauksessa kuitenkin järjestyksessä.
Vanhojen talojen karisma kumpuaa historiasta; rakennusajan hengestä ja nähdystä elämästä. TELAn toimisto (Lastenkodinkuja 1) sijaitsee perinteikkäässä Västäräkin-korttelissa Kampissa. Paikalla tosiaan sijaitsi lastenkoti noin sata vuotta sitten. Nykyinen toimistorakennus on vuodelta 1966, jolloin työeläkejärjestelmä otti vasta ensi askeliaan ja asbestia käytettiin suunnilleen hammastahnan korvikkeena.
Mutta ei nimi talon mainetta pahenna,
vaikka Wikipedia tietääkin kertoa västäräkistä: ”sen laulu on hiljaista
rupattelevaa lavertelua”. Tämähän ei tunnetusti koske meitä... Eräitä ensimmäisiä vieraita remontoidussa toimistossamme olivat Kokoomusopiskelijat toissaperjantaina.
Tuhat kuntaa...eikun Tuhatkunta!
Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta rantautui kauniina perjantai-iltana TELAn päämajaan Kampin parakeille. Aurinko läikkyi kokoushuoneen ikkunasta sisään. Todistin terassikelien aikaansaamaa exodusta Helsingin kaduilla, kun myöhemmin illalla tallustin kotiin. Kokoomuksen nuoret toivot olivat meidän onneksi yhteiskunnallisten asioiden kimpussa. TELAmies onkin sitä mieltä, että ensin työ ja sitten ylityöt, vai miten se menikään?
Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kertoi aluksi työeläkejärjestelmän traumaattisesta syntyhistoriasta ja sen vaikutuksesta aina tähän päivään saakka. Traumatisoituminen onkin usein hengissä säilymisen kannalta tarpeellinen perusreaktio. Toisaalta tämä saattaa osaltaan selittää työeläkejärjestelmän alhaista kritiikinsietokykyä.
Kun yleisössä oli tulevia eläkkeensaajia, niin omien aktiivisten työvuosien aikana maksettavien eläkevakuutusmaksujen taso kiinnosti erityisesti. Uraa onkin vielä edessä ennen saamapuolelle "joutumista". Keskimääräinen TyEL-maksu yksityisellä sektorilla on tänä päivänä 22,8 prosenttia ansioista. Kunnalla ja valtiolla jonkin verran enemmän. Kirkon työntekijöiden kohdalla maksu on jo nyt jopa kolmannes palkoista.
Optimistijolla, perusjantteri ja patamusta pessimisti
Kysymys kuului: millaiseksi maksutaso muodostuu tulevaisuudessa? Ensin pitää tutkailla omaa sielunmaisemaa. Olenko pessimisti, optimisti vai keskitien tallaaja? Vastaus tähän kysymykseen värittää lopullista vastausta siihen, mihin maksutaso voisi korkeimmillaan nousta. Vakuutusmaksuun vaikuttavat niin monet eri tekijät: syntyvyys, eliniän pidentyminen, työllisyys, efektiivisen eläkkeellesiirtymisiän kehittyminen, palkkasumman kasvuvauhti ja työeläkevarojen tuotto muutamia mainitakseni.
Tähän mennessä vain 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä menot nousevat lähitulevaisuudessa pysyvästi korkeammiksi kuin maksut. Eläkerahastot paikkaavatvajetta.
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan tilanne on ns. päällä vuonna 2030, jolloin huoltosuhde on heikoimmillaan. Optimistijolla kelluu tuolloin noin 23 prosentin pintajännityksessä. Perusjantteri uskaltaa toivoa noin 26 prosentin työeläkevakuutusmaksua ja patamusta pessimisti vajoaa pohjamutiin noin 29 prosentin maksutaakan kanssa.
Olennaista on, mitä nykyiset Kokoomusopiskelijatkin lakisääteisellä maksullaan saavat? Työeläkkeen tehtävänä on tarjota kohtuullinen ansioperusteinen toimeentulo eläkeaikana. Tällä hetkellä työeläkkeen korvaustaso eläkettä edeltäneeseen palkkatasoon on noin 60 prosenttia. Toisin kuin kuulee väitettävän – yleensä yksityisten vakuutuskauppiaiden toimesta – niin tästä ei ole luovuttu. Tosin nyt nuorten täytyy tehdä nykyistä pidempiä työuria saadakseen suhteessa nykyisen tasoisia eläkkeitä. Tämä vaatimus perustuu eliniän pidentymiseen.
Maksutaso on nyt sovittu vuoteen 2017 asti, joilloin se olisi näillä näkymin 24,4 prosenttia palkoista. Jos (ja kun) maksua nostetaan jaetaan kustannukset työntekijän ja työnantajan kesken fifty-fifty. Yleisesti puhutaan 26 prosentin kestävästä maksutasosta, joka turvaisi työeläkkeet nykyisille ja tuleville sukupolville. Tähän on vielä hieman matkaa.
Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kertoi aluksi työeläkejärjestelmän traumaattisesta syntyhistoriasta ja sen vaikutuksesta aina tähän päivään saakka. Traumatisoituminen onkin usein hengissä säilymisen kannalta tarpeellinen perusreaktio. Toisaalta tämä saattaa osaltaan selittää työeläkejärjestelmän alhaista kritiikinsietokykyä.
Kun yleisössä oli tulevia eläkkeensaajia, niin omien aktiivisten työvuosien aikana maksettavien eläkevakuutusmaksujen taso kiinnosti erityisesti. Uraa onkin vielä edessä ennen saamapuolelle "joutumista". Keskimääräinen TyEL-maksu yksityisellä sektorilla on tänä päivänä 22,8 prosenttia ansioista. Kunnalla ja valtiolla jonkin verran enemmän. Kirkon työntekijöiden kohdalla maksu on jo nyt jopa kolmannes palkoista.
Optimistijolla, perusjantteri ja patamusta pessimisti
Kysymys kuului: millaiseksi maksutaso muodostuu tulevaisuudessa? Ensin pitää tutkailla omaa sielunmaisemaa. Olenko pessimisti, optimisti vai keskitien tallaaja? Vastaus tähän kysymykseen värittää lopullista vastausta siihen, mihin maksutaso voisi korkeimmillaan nousta. Vakuutusmaksuun vaikuttavat niin monet eri tekijät: syntyvyys, eliniän pidentyminen, työllisyys, efektiivisen eläkkeellesiirtymisiän kehittyminen, palkkasumman kasvuvauhti ja työeläkevarojen tuotto muutamia mainitakseni.
Tähän mennessä vain 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta maksu on ylittänyt menon. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä menot nousevat lähitulevaisuudessa pysyvästi korkeammiksi kuin maksut. Eläkerahastot paikkaavatvajetta.
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan tilanne on ns. päällä vuonna 2030, jolloin huoltosuhde on heikoimmillaan. Optimistijolla kelluu tuolloin noin 23 prosentin pintajännityksessä. Perusjantteri uskaltaa toivoa noin 26 prosentin työeläkevakuutusmaksua ja patamusta pessimisti vajoaa pohjamutiin noin 29 prosentin maksutaakan kanssa.
Olennaista on, mitä nykyiset Kokoomusopiskelijatkin lakisääteisellä maksullaan saavat? Työeläkkeen tehtävänä on tarjota kohtuullinen ansioperusteinen toimeentulo eläkeaikana. Tällä hetkellä työeläkkeen korvaustaso eläkettä edeltäneeseen palkkatasoon on noin 60 prosenttia. Toisin kuin kuulee väitettävän – yleensä yksityisten vakuutuskauppiaiden toimesta – niin tästä ei ole luovuttu. Tosin nyt nuorten täytyy tehdä nykyistä pidempiä työuria saadakseen suhteessa nykyisen tasoisia eläkkeitä. Tämä vaatimus perustuu eliniän pidentymiseen.
Maksutaso on nyt sovittu vuoteen 2017 asti, joilloin se olisi näillä näkymin 24,4 prosenttia palkoista. Jos (ja kun) maksua nostetaan jaetaan kustannukset työntekijän ja työnantajan kesken fifty-fifty. Yleisesti puhutaan 26 prosentin kestävästä maksutasosta, joka turvaisi työeläkkeet nykyisille ja tuleville sukupolville. Tähän on vielä hieman matkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
TELAmies tarkastaa kommentit ennen julkaisua. Asiattomat sekä muiden oikeuksia ja vapautta loukkaavat tekstit poistetaan.