Itärajalla vihertää

                                          Karjalasta kajahtaa teekupponen!


Aito karjalainen tunnelma tiivistyy, ei pullo kerrallaan, vaan kilometrien käydessä lyhyiksi matkalla Lappeenrantaan. Poikkeuksellinen auringonpaiste lämmitti uskollisen Auriksen mustan kuoren alla hengittävää voimanlähdettä. Kalsan Kallion talven koettelemusten jälkeen auto suorastaan kehräsi oktaaniauvoisissa tunnelmissa. Tiedä sitten olisiko Vihreiden puoluekokoukseen pitänyt mennä Valtion Rautahevosella.  

Yhtä kaikki, lupsakkuus tarttuu. Pääkaupunkimme kiireiseen elämäntapaan ja penseään etäisyyteen tottuneen TELAmiehen otsarypyt oikenivat viimeistään itärajan puolustuslinnoitus Salpalinjan kohdalla. Yhtäkkiä aikaa löytyy joviaaliin jutusteluun vastaantulijoiden kanssa. Aikaa pitäisi tuhlata useammin.  

Venäjä on meitä lähellä. Rajan ylityksen jälkeen moni naapuri suuntaa ensimmäisenä Lappeenrannan kaduille. Yli miljoona visiittiä vuodessa kertoo matkailuinnosta. Puoluekokouksen tervehdyspuheenvuoroissa Lappeenrannan apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski muistutti vierailijoiden tuomista korvaamattomista rahavirroista. Turistiruplat on tarkoitus pysäyttää suunnilleen vanhan Salpalinjan kohdalle – aivan kuin ennenkin. 

Lappeenranta Vihreiden kokouspaikkana ei muuten ole lainkaan niin omituinen valinta kuin ensi kuulemalta voisi päätellä. Kaupunkihan vihertää aina vaakunaa myöden.

                            Haavisto lauteilla puoluekokouksen lähtölaukauksessa

Vihreiden puoluekokouksen satoa

Heti kokouspaikan kokolattiamatolle astuttuani vaikutuksen teki puoluekokousedustajien keski-ikä, joka on väestöpyramidiprofiililtaan terveen alapainoinen. Vihreät hurrasivat näkyvästi eutanasialle ja kaivosveroaloitteelle. Nämä eivät kuulu TELAmiehen repertuaariin, joten ei niistä enempää. 

Eläkkeet, allekirjoittaneen intressissä olevat työeläkkeet, eivät olleet suoranaisesti esillä puoluekokousaloitteissa, periaateohjelmassa tai kokousedustajien puheissa. Kokouksessa esiteltiin kuitenkin periaateohjelma, jossa mainitaan epäsuorasti: "väestön ikääntymiseen on vastattava tavalla, joka ei ole kohtuuton millekään ikäryhmälle".

TELAmies komppaa tätä ideaa. Näkisin asian myös "kestävän kehityksen" näkövinkkelistä: idealismia olisi se, että työeläkejärjestelmä siirtyisi sukupolvelta toiselle vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin he sen itse saivat. Pragmatismia taas on, että mikään sosiaaliturvajärjestelmä ei voi pysyä muuttumattomana ajassa. Kun työeläkkeitä sopeutetaan mm. väestön vanhenemiseen, on sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta silti pidettävä kiinni!

Periaate-epistolasta löytyy yksi lause, missä mainitaan konkreettisesti sana eläke: "Päätöksiä kaikkia koskevista asioista, kuten eläkkeistä tai sosiaaliturvasta, ei saa antaa vain etujärjestöjen päätettäviksi". Komppikitarani ei säestä tässä kohtaa – ainakaan työeläkkeiden osalta.

Rahoitusmarkkinavero (EU FTT) ja työeläkejärjestelmä

Aloituspuheenvuoroissaan EU-parlamentaarikko Satu Hassi ja puheenjohtaja Ville Niinistö puhuivat ns. transaktioveron puolesta, joka verottaisi rahoitusmarkkinoilla tapahtuvia osto- ja myyntitapahtumia. Euroopan parlamentissa äänestettiin viime viikolla kyseisestä rahoitusmarkkinaverosta. Jos aloite etenee suunnitellusti, niin vuoden 2014 alusta lukien EU:lla on oma vero: 0,1 prosenttia osakkeille ja joukkovelkakirjoille ja 0,01 % johdannaisille.

Komission ehdotukseen tehtiin muutamia merkittäviä muutoksia. Veroa on nyt tarkoitus ryhtyä perimään kaikista Euroopassa liikkeelle lasketuista rahoitusvälineistä. Tärkeää oli, että parlamentti jätti eurooppalaiset eläkerahastot pois tämän  transaktioveron soveltamisalasta. Poikkeuksen sääntöön muodostavat todennäköisesti myös suomalaiset työeläkevakuuttajat – toistaiseksi. Tosin EU:ssa eläkerahastoilla tarkoitetaan yleensä II-pilarin ammatillisia eläkkeitä. Suomalainen mallihan on EU:ssa poikkeus muutenkin ja harvalla I-pilarin eläkejärjestelmällä on muualla yhtä laajaa rahastointia. Olin huomaavani komission perusteluissa pientä haparointia pilarijaon suhteen...

Neuvosto tekee asiasta lopullisen päätöksen. Monta vääntöä on vielä edessä ennen sitä, sillä mm. Iso-Britannia ja Ruotsi vastustavat ehdotusta. Ongelmia syntyy, jos ja kun jotkut maat jäävät ulkopuolelle. Länsinaapurillamme on omakohtaista kokemusta (80-luvulla) vastaavan tyyppisestä verosta, jonka lopputulokset eivät olleet rohkaisevia. Tosin Ruotsissa vero oli osakkeiden kohdalla parhaimmillaan/pahimmillaan jopa kymmenkertainen EU:n malliin nähden. Britit taas pelkäävät rahoitusmarkkinoiden yleisesti viilentyvän ja toiminnan siirtyvän muualle.

Eläkerahastojen poikkeus on säilytettävä lopullisessakin muotoilussa. TELAssa on laskettu, että Suomessa lakisääteisen eläkevakuutuksen toimialalla veron kustannus olisi arviolta 450-530 miljoonaa euroa vuodessa, jos poikkeusta sääntöön ei tehtäisi. EU:n suunnittelema keinottelulla rahastaminen voisi siis pahimmillaan iskeä myös sosiaalivakuutusta hoitaviin eläkejärjestelmiin.

Erittäin mielenkiintoista on fundeerata, miten ja mihin oletettua tuottoa eli Unionin äyrejä lopulta käytettäisiinkään...