Kesäeskapismia, byrokraatteja ja Lampaansyöjiä

Ei aivan työkykyinen.

Tällä terminologialla kuvailisin sitä kokemaani äkillistä valaistumisen hetkeä, kun loman jälkeen astuin työhuoneen kynnyksen yli ja arki löi otsalohkoon kuin rautaleka. Jos joutilaisuudesta tulee vapaalla toinen nahka, on kesäeskapismin loppu sitäkin kovempi pala.  

Muistan joskus lukeneeni koululaisten äö:n putoamisesta kesän aikana. Työympäristö toimii varmaan samalla tavalla. Vapaalla taas ei tarvitse ponnistella kuin nostamaan lomarahoja ja kassleria grillihiilten ylle. Mieli samenee, mutta rentoutuu. 

Meidän Suomen heimoon kuuluvien suvinen todellisuuspako on monella tapaa huvittavaa ja järkyttävää samaan aikaan. Ulkomaiset uutisryhmäthän saapuvat aina kesäisin kuvaamaan kansamme riemukkaita irtiottoja muutaman viikon mittaisen ja vähälumisen vuodenajan innoittamana. Huovisen Lampaansyöjien idea pyörii tämänkin blogistin alitajunnassa, tehden vääjäämätöntä työtään. Ehkä ensi vuonna sitten...

Kulunut kesä piti kuitenkin huolen siitä, että nahkaa ei tarvitse luoda kokonaan uudelleen työn taas alkaessa. Eurooppalainen velkakriisi puski läpi kaikissa medioissa. Työasioista vapaa mielenrauha olisi vaatinut uutispimentoa. Tähän ei TELAmies kuitenkaan taivu. Monilta valtion virkamiehiltä "paloivat" myös lomat velkakriisin manageroinnissa. Mitään aivan näin järeää ei tapahtunut eläkealalla.

Jotain uutta EU:n eläkerintamalta

Kesäkuun lopussa pidetyssä valtionpäämiesten huippukokouksessa sorvattiin talousunionin tulevaisuuden visioiden ja rahoituskuvioiden kylkeen jälleen uusi yhteinen sopimus, jolla tähdätään talouskasvuun ja kestäviin julkisiin talouksiin Euroopassa: Kasvu- ja työllisyyssopimus. Paperinivaskassa jäsenvaltiot vakuuttavat juhlallisesti edelleen olevansa aiempien sitoumustensa takana. 

Eläkkeet mainitaan muutamassa kohdassa. Erityistä huomiota on jatkossa kiinnitettävä jäsenvaltioiden vuosittain saamissa maakohtaisissa suosituksissa eläkejärjestelmien kestävyyteen. Komissio yrittää pitää näillä suosituksillaan yllä jäsenvaltioiden budjettikuria ja ohjaa niitä kohti hyvinvoinnin runsaudensarvea eli kasvua ja vakautta. Onkohan ensi vuoden suosituksissa enemmän eläkeasiaa? 

Sopimuksessa kiinitetään huomiota myös unionin alueella työskentelevien rajat ylittävien eläkeoikeuksien ja muiden sosiaaliturvaoikeuksien kehittämiseen. Tämä ilmeisesti tarkoittaa ammatillisten lisäeläkkeiden – joita ei Suomessa juuri ole – siirrettävyyttä koskevaa direktiiviä. Tosin tämä ikuisuusprojekti on ollut käymistilassa jo pitkään. Meillä tämä liippaa osittain eläkesäätiöitä ja -kassoja.

Viimeisimmät Suomen saamat talouskasvua ja työllisyyttä koskevat maakohtaiset suositukset (2012-2013) siunattiin myös alkukesästä. Suomen ajamat muutokset näkyvät lopullisessa muotoilussa. Pitkään tekstissä kummitteli meille annettu suositus nostaa lakisääteistä eläkkeellesiirtymisikää kasvavan eliniän perusteella. Nyt paperissa kehotetaan nostamaan efektiivistä eläkkeellesiirtymisikää. Yksi sana voi merkitä paljon. Suomessa ideana on ollut tavoitella todellista eläkkeellesiirtymisiän nousua, ei pelkästään sen, mikä lukee laissa.

KESÄmiehen moodiin

Työpäivät käyvät vähiin. Loma liukuu liiveihin. Kalenterin päivämäärien alaviitteet täyttyvät aivan huomaamatta, kun joutilaisuudella väritetyt Outlookin sarakkeet huutavat päiviä ja viikkoja: loma, loma, loma! Äkillisestä vapaudesta kumpuavaa epäuskoa on yleensä riittänyt vielä pitkälle ensimmäisen virallisen lomaviikon ylitse. Harmaat aivosolut eivät vielä tajua olevansa lomalla.

Olen ollut huomaavinani, että muillakin mielekästä työtä ja herätysliikkeen työetiikalla arjessa eteenpäin puskevilla on sama ongelma. Työn imussa on vaan niin hyvä olla. Jutun koukku onkin siinä, että lomalta paluu on samalla tavalla hankalaa – vaikka tätä ei vielä haluaisi miettiä. Työstä vieroittuu kuukauden poissaolon jälkeen.

Lomatunnelmiin siirtyminen alkaa habituksen muutoksesta. Pois TELAmies, tilalle KESÄmies! Harvoin kaulaani koristava kravatti naulataan toimiston oveen, teesinä irtiotolle. No, ei eläkesielua pestä pois voi. Kesäkuosiin vaihtaminen ei siis poista täysin vanhoja pinttymiä.

Kampin kasarmi hiljenee heinäkuussa, kun toimisto on kiinni. TELAmiestä taas odottaa Kallion kesä. Enkä nyt tarkoita mitään proosallista viittausta pussikaljaveijarien intiaanikesään Karhupuistossa, vaan urbaania kaupunkilomailua. Muutama ekskursio maalle metsästämään niitä sinisiä hetkiä on tiedossa. Myös penkkiurheilukausi on tänä suvena aika rankka: futiksen EM-kisat, yleisurheilun EM-kisat, Lontoon Olympialaiset.

Uusi saapumiserä ilmestyy parakeille syksyllä, kun uutta verta tulee lisää taloon. Kutsunnat ovat käynnissä. Organisaatiomuutoksen ja toimiston putkiremontin eli henkisen ja fyysisen uusiutumisen täytteinen alkuvuosi saa jatkoa. Pikku hiljaa alkaa näyttää valmiilta.

Eläkemaailmassa tapahtuu kesälläkin kaikenlaista, mitä seurata jalkapallon ohessa. Euroopan valtionpäämiesten huippukokous Brysselissä viikon päästä siunaa Suomen saamat maakohtaiset suositukset, joista jo viime postauksessa kirjoitin. Nyt näyttää siltä, että suositusten sisältö on muuttunut Suomelle mieluisampaan suuntaan. Ylipäänsä EU:n temmellyskentällä pelataan kesän aikana aktiivisesti, mutta ei tästä enempää...

TELAmies toivoo kaikkien kesään miellyttävää ja surutonta ajan tuhlausta! 


P.S blogi palailee jälleen pätkittäin elokuussa