Eläketiedotuksen saaga 2010

TELAmies nostetaan taas telakalle odottamaan ensi vuoden koitoksia. Pitkiä siivuja läpi maakuntien, joissa kuulijat odottavat jo kuumeisesti eläkeasiain ilosanomaa – Meidän asiaa.

Hän on hukassa joululoman ensimmäiset päivät. Kaasujalka taputtaa lattiaa hermostuneesti aattoiltaan saakka – keikalle pitäisi päästä. Toimeton peukaloiden pyöritys vaihtuu hiljalleen kuitenkin olennaiseen: rauhaisaan joulunajan viettoon perheen ja ystävien kanssa. 

Vuosi 2010 numeroina

TELAnaiset ja TELAmiehet ovat jälleen ahkeroineet vuoden edunvalvonnan ja tiedotuksen parissa. Kuluva vuosi on ollut historiallisen vilkkaan eläkekeskustelun vuosi. Joskus on tuntunut siltä, että päivääkään ei uutisrintamalla ole kulunut ilman eläkeaiheita. Ensi vuosi huhtivaaleineen tuskin on tältä osin yhtään erilaisempi vuosi.

Tiedottajat olivat mukana yli 1000 tilaisuudessa, joihin osallistui noin 49 000 henkilöä. Siihen joukkoon mahtuu paljon kysyttyjä kysymyksiä ja onnellisia vastauksen saaneita, mutta myös karuja kertomuksia viimeisimmästä lamasta vasta nousemaisilllaan olevasta Suomesta. Yt-neuvottelujen keskellä suoritettu tiedotustoiminta näkyy toivottavasti myös työssäjatkamisluvuissa tulevina vuosina.

Nettimaailmassa työeläkestudio sai uuden kodin – ja hienoa sisältöä myös. Viikon vikatikki -blogi puolestaan alkoi ruotimaan vilkkaana käyneessä eläkekeskustelussa esiintyneitä virheitä.

Tulee se joulu TELAmiehellekin

Joulun odotus vaihtuu kuitenkin jo kohta aattoillan kliimaksiin ja lopulta vuoden taitteeseen. Talven selkä tuskin vielä taittuu, ainakaan sääennusteiden mukaan. Toivotaan, että TELAn toimisto (6 ja 7 krs.) Kampissa ei ole lomilta palatessa hukkunut lumeen.

TELAmies palaa sorvin ääreen jälleen tammikuun alussa. Alkuvuoden aikana Blogiin ilmestyy näillä näkymin myös radiojuttuja kentältä... 

Toivotan yhteistyökumppaneille, kuulijoille, blogin lukijoille ja itse asiassa kaikille vuoden aikana työssä sekä työn ulkopuolella tapaamilleni ihmisille virkistävää joulunaikaa.

Toivottavasti näemme taas ensi vuonna! 

Pikavisiitti valkoisen leivän maahan

Varsinais-Suomen alueen Metallin risteilyn seminaariosuudessa oli viikonloppuna väkeä kuin pipoa, vaikka vuonna 1986 kölinlaskunsa kokeneella lounaissaariston lauttaveteraanilla M/S Amorellalla tunnelma oli näin pikkujoulujen alla kokonaisuudessaan yllättävän väljän oloinen. Tyylipuhdas "kasarikauden" viikinkivene navigoi tuttuja vesireittejä Ruotsiin.

TELAmies oli katsonut parhaaksi jättää oman rakkaansa kotiin – sen verran kovia tanssittajia on joukossa joskus aikaisemmin ollut  mukana. Seiskakannen kujanjuoksusta jäi kuitenkin haaviin geneerisiä tuliaisia kotiintuomisiksi.   

Elinaikakerroin pienten ikäluokkien tietoisuuteen?

Eräs yleisön edustaja ilmaisi huolensa nuorten vähäisestä tietotasosta elinaikertoimeen liittyen. Mieleltään nuoria kommentoija tuskin tarkoitti. TELAmies on jo pidemmän aikaa – koko työeläkejärjestelmän ohella – viestinyt elinaikakertoimen luonteesta ja ideasta niin sanotuille pienille ikäluokille, joihin elinaikakerroin alkaa ennusteiden mukaan vasta todella vaikuttaa (katso lisää aiemmasta blogikirjoituksesta).

Tietävätkö nuoret sitten mikä elinaikakerroin on ja miten se toimii? Tämä eläkelaskentaan vaikuttava automaattinen mekanismi on TELAmiehen nuorisotilaisuuksissa ainakin käsitteenä joillekin tuttu. Mitä nuorempiin ikäluokkiin mennään, sitä harvemmille se kuitenkaan on tuttu edes käsitteenä. Monille 18-vuotiaille oma tuleva eläke ei ole se ensimmäinen asia mielessä – eikä taida olla vielä toinenkaan. 

Tällä hetkellä kotiin vuosittain lähetettävässä työeläkeotteessa on ainakin muistutus elinaikakertoimesta. Voi olla, että monen kannattaisi paneutua siihen vähän tarkemmin. Kerroin on myös vielä varsin uusi keksintö: vuonna 2005 voimaantullut ja vuonna 2010 ensimmäisen kerran käyttöön otettu. Vaikka elinaikakertoimesta on hyvä olla tietoinen, sen vaikutukset erityisesti nyt nuoriin ovat pelkkiä ennusteita. Toisaalta menneinä vuosina eliniänodotetta koskevissa ennusteissa on rankasti aliarvioitu eliniän pidentymisen nopeus.

Eläkkeen kertyminen kuntoutustuesta?

Myös eläkkeen kertymisestä esitettiin kysymys: kuulija halusi tietää miksei hänen saamastaan kuntoutustuesta kertynyt eläkettä, vaikka ammatillisen kuntouksen ajalta kuntoutusrahasta sitä kyllä kertyy (katso tarkemmin linkistä)?

Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Tästä eläke-etuudesta itsessään ei kerry enää lisää eläkettä. Työeläkejärjestelmästä maksettavat eläkettä kartuttavat kuntoutusetuudet ovat kuntoutusraha, kuntoutusavustus, osakuntoutusraha ja osakuntoutusavustus.

Normirakkautta työeläkekoulun penkillä

Ensi vuosi on vaalivuosi. Huhtivaaleissa 2011 valitaan maallemme uusi eduskunta. Työeläkevakuuttajat TELA järjesti tänä syksynä tuleville eduskuntavaaliehdokkaille työeläkekoulun. Tilaisuuksiin kutsuttiin puolueiden ehdotusten perusteella edustakuntavaalien ensikertalaisia päivittämään tietojaan eläketurvasta. 

Yhden illan aikana käytiin läpi eläkejärjestelmän menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kun tämä tiivistettiin kahteen tuntiin, itse TELAmieskin tunsi välillä joutuneensa aikapyörteeseen, jonka lakipisteessä sijaitsee ehtoja asettelematon normirakkaus työeläkejärjestelmää kohtaan – miten kaunista!

TELAmiehet ja TELAnaiset jalkautuivat kahdeksaan paikkakuntaan ympäri maata: Jyväskylään, Helsinkiin, Kuopioon, Tampereelle, Turkuun, Kouvolaan, Vaasaan ja pohjoisimpana Ouluun. Vaasassa eläkeasioihin paneuduttiin kahdella kielellä. Tapahtumiin ilmoittautuneiden kohdalla näkyi ajan henki: Perussuomalaisten osallistumisaktiivisuus oli huippuluokkaa.

Kättä pidempää turuille ja toreille

Tarkoitus ei ollut käännyttää tai ujuttaa herätyksen hengessä "meidän asiaa" ehdokkaille, vaan tarjota relevanttia ja konkreettista tietoa työeläkkeistä. Asioista, joista puhumista moni pitää, niiden väitetyn monimutkaisuuden vuoksi, muinaisheprean kuuloiselta bamlaukselta.

Medialla ja kaupallisilla toimijoilla on valtava merkitys siihen, mistä puhutaan, kun puhutaan eläketurvasta ja erityisesti työeläkkeistä. Luotuja mielikuvia on hankala muuttaa, vaikka faktat olisivat joskus toimittajillakin hakusessa (katso joulukuun viikon vikatikki). Pienessä maassa tuntuu myös mahtuvan vain yksi asia kerrallaan agendalle.  

Yleisesti ottaen, tilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa eivät nousseet esiin työeläkkeiden indeksointia, eläkevakuutusyhtiöiden kokouspalkkioita tai eläkekattoa koskevat teemat. Sen sijaan perustiedolle työeläkkeiden kertymisestä ja eläke-etuuksista oli selkeästi tarvetta. Kiihkotonta faktaa, jonka pohjalle voi perustaa omat ajatuksensa esimerkiksi siitä, miten suomalaisten työuria saadaan pidennettyä.