Karhumarkkinoiden vankkureissa Hauholle

Vantaanpuiston kohdalla ja vähän ennen (kyyneleitä) Hämeenlinnanväylän moottoritieosuutta on jo vuosikausia sijainnut eräs kovan onnen tietyömaa. Nopeusmittarin neulan suositellaan liikennemerkeissä pysähtyvän 50 km/h:ssa. Vuodesta toiseen...

Toissa lauantaina oma käytännöllis-kunnollinen ajotapani pelasti minut jälleen sakoilta. Poliisit nimittäin mittailivat keulintaa juuri ennen 120 km/h:n rajoitukseen siirtymistä. Moni narahti. Olen huomannut, että lähes kaikki ajavat kyseisessä kohdassa varsin raskaalla kaasujalla – vähintään päiväsakot tilauksessa. TELAmiehen Auriksen luonto on hurja ja vaatii määrätietoisen ohjastajan.

Hauho (nyk. Hämeenlinnaa) on kaikin mittarein aika pieni paikka, mutta olen jo kerran tänä vuonna vieraillut siellä. Tätä selittää se, että paikkakunnalla on isoja kokouskeitaita ja Vähäjärven lomakoti. Kerta se on ensimmäinenkin, kun luentopyynnön esitti Suomen Työväenpuolueen, Kansan äänen ja EU:n Vastaisen Kansanrintaman syysseminaari. Aurinko nousi lauantaiaamuna siis Vähäjärveltä.

Mustien joutsenten tanssi ja muita faabeleita

Työeläkesijoituksiin on viime päivinä kohdistunut paljon mielenkiintoa. Eurooppalainen velkakriisi jytkäytti liikkeelle epäluottamuksen aallon, vaikka Yhdysvaltain pankkisektorin patojen murtumisen jäljiltä vesi on edelleen varsin korkealla. Työeläkejärjestelmä ei ole immuuni velkakriisin vaikutuksille. Viikon vikatikki valaisee tätä asiaa.

Finanssialalla käytettävä kieli on yllättävän värikästä. Se on pullollaan eläinkuvauksia. Esimerkiksi härkämarkkinoiden nousevien pörssikurssien vankkureissa on hyvä körötellä kohti luvattua maata. Laskukaudella karhumarkkinat taas lyövät sijoittajia koko suurella kämmenellään. Kun lama alkaa, numerot pukeutuvat punaiseen kuosiin. Mustat joutsenet tanssivat harvoin, mutta jälki on pahaa.

Määräaikainen vakavaraisuuslaki 2008

Pientä skismaa tilaisuudessa aiheutti tulkinta vuoden 2008 finanssikriisin vaikutuksilta suojautumiseksi tehdystä työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiin liittyvästä väliaikaista. Miksi, miten ja kenen ansiosta lakimuutos syntyi? Muistijälkiä taitaa olla yhtä monta, kuin on muistelijaakin. 

Miksi-kysymys on ajankohtaisempi kuin miten? Työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuuskriteerit uhkasivat paukkua poikkeuksellisen suuressa kurssilaskussa. Oli vaara, että laskun jatkuminen pakottaa eläkeyhtiöt myymään osakkeita mahdollisimman huonoon aikaan riskien ja vakavaraisuusvaatimusten alentamiseksi. Olisiko esimerkiksi Suomi-salkun osakkeille löytynyt ottajia – ja jos olisi, niin millä hinnoin?

Lakia kuitenkin muutettiin. Poikkeustilanteessa toimintapääomia vahvistettiin ja vastuiden tarkistuksia alennettiin. Määräaikainen laki on voimassa vuoden 2012 loppuun asti. Uutta vakavaraisuuslakia luonnostellaan parhaillaan. Sellaista, joka ei pakottaisi työeläkejärjestelmän toimijoita myötäsykliseen toimintaan eli ohentamaan osakesalkkuja polkuhinnoin, kun mustat joutsenet liihottelevat tasemaailman taivaalla.

Parkkimaksumafia ja Jyväshyvän parhaat puolet

Ajomatka Helsingistä Jyväskylään kireän liikenteen väylän E75:n huomassa alkaa sujua jo jouhevasti. Suurimmat tietyömaat ovat vihdoin paketissa. Kuin heittämällä matka oli yhtäkkiä taittunut Karoliinan kahvimyllyn kohdalle (60 km Jyväskylästä), jossa tapaan virkistäytyä. Tipsi loppukuusta valaisee tarkemmin tätä vakiostoppia.

Jyväskylä on joviaali opiskelijakaupunki. Tämä näkyy kaupunkikuvassa, mutta kuului myös keskustan kävelykadulla sijaitsevan Jyväshovin neljänteen kerrokseen. Seuraavana päivänä Jyväskylän AMK:lla liikkui villejä huhuja miestankotanssista? Vahvistaa kukaan, haluaako kukaan vahvistaa?

Parkkipaikkan etsintä aiheutti jälleen vakiopainetta. Maksutonta pysäköintiä ei oikeastaan enää ole kaupunkien keskustoissa. Sen huolinta on annettu yksityisille parkkifirmoille. Tällä kertaa eurokiimaisen mittarin ohjeistuksessa annettiin ymmärtää, että kännykkämaksu olisi yksi mahdollisuus selvitä sakkovaarasta. Luottokorttikaan ei käynyt ja metalliraha oli vähissä, joten soitin yhtiöön. Puhelinpalvelussa haluttiin myydä minulle kuukausisopimus parkkifirman hallinnoimille paikoille. Jatkuva laskutus maistuu varmasti makealle, mutta pohja se on miunkin säkissä.

Jyväshyvään TELAmiehen vei tietoisku työkyvyttömyyseläkeläisille sekä Akava Camp. Sepänkeskuksen suojissa toimii monia järjestöjä, kuten myös kutsun esittänyt Jyväskylän seudun työkyvyttömyyseläkeläiset ry. JYSKEL. Sen jäsenistöön kuuluu työkyvyttömyyseläkeläisiä työeläkejärjestelmästä sekä kansaneläkkeen ja liikenne- ja tapaturmaeläkkeen saajia. Kaikkia yhdistää yhteinen huoli etuuksissa tapahtuvien muutosten mukana pysymisessä. 

Entisen yrittäjän tuskaa

Pienyrittäjät alivakuuttavat itsensä rankasti suomalaisessa työeläkejärjestelmässä. Yrittäjä maksaa omaa eläkettään, mutta jotkut haluavat pitää maksut täysin minimissä. Moni kertoo minulle hoitavansa eläkeajan toimeentulon "muulla tavalla". Toisaalta mahdollisuudet riittävän YEL-maksun maksamiseen voivat joskus olla huonot. Aloittavalla yrittäjälle annetaan maksualennusta 25 % ensimmäisen neljän vuoden ajan, mutta eurot ovat ensimmäisinä vuosina tiukassa. 

Mikään ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että YEL-maksu on yrittäjän itsensä arvio omasta työpanoksestaan. Lisäksi maksut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Riittävästä panostuksesta omaan eläketurvaan on hyvä pitää huolta. Tästä todisti eräs entinen yrittäjä ja nykyinen työkyvyttömyyseläkeläinen Jyväskylässä. Hän valitteli sitä, että oli pitänyt aikanaan YEL-maksut liian pieninä. Minimimaksuilla oli menty. Sairastuminen tai työttömyys voivat joskus johtaa koko yritystoiminnan lopettamiseen. Päivärahat on sidottu määriteltyyn työtuloon ja YEL-vakuutukseen. Raskaana painaa vastuu yrittäjän harteilla.

Tois puol Jocke

Merilapissa koettiin karvaita pettymyksen hetkiä viime viikolla, kun Fennovoiman ydinvoimahanke kohdentui Simon sijasta Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoelle. Kaikille tämä ei tullut yllätyksenä, sillä paikalliset kertoivat huomanneensa jo vuosi sitten rakennusinvestointien lisääntymisen Pyhäjoen alueella. Torniossa huomiota herätti myös Opetusministeriön avaus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen radikaalista vähentämisestä (-40%).

Haaparannan (os. Haparanda) kaupungin valot kimaltavat toisella puolen Torniojokea Rajalla-ostoskeskuksen pihalta katsottuna. "Tois puol Jocke" vilkuttaa kansankodin huolitellulta rantatörmältä. Rajamuodollisuudet kaksoiskaupunkien välillä on säädetty täysin minimiin: niitä ei ole. Haaparannan puolelta tervehtivät Ica ja Sibylla valomainoksineen, Tornion puolella juhlivat Citymarket ja Hesburger.

Tornion Kaupunginhotelli on ihan ok vaihtoehto yöpymiseen paikkakunnalla – ja ainoa. Sen sokkeloiset käytävät on tapetoitu nostalgisella Lapin Kullan memorabilialla. Maksan muistijälki on pysyvä, vaikka juoman valmistus kaupungissa on lopetettu. Vapaalla olleet onnekkaat harjoittivat yöjuoksua kokolattiamattokunniakujilla aina aamuyön tunneille saakka. Taksin ovet paukkuivat hotellin yökerhon edessä kiitettävästi. TELAmies ei rieku.

                                               Haaparannan houkutukset

Eläkettä Ruotsista

Lauantaiaamupäivä sujui erittäin rattoisasti Suomen lähi-ja perushoitajaliitto SuPerin jäsenten koulutuspäivässä. Torniojokilaaksossa on monenlaista yhteistoimintaa maiden välillä. Poikkinainnin lisäksi monet suomalaiset ovat työskennelleet nuorena Ruotsissa, jossa eläkettä on saattanut kertyä varhaisemmassa iässä kuin Suomessa.

Jos eläkeoikeutta on kertynyt Ruotsista, on tämä työeläke mahdollista saada sieltä maksuun jo 61 vuoden iästä lähtien. Tähän liittyy sudenkuoppa, josta on hyvä olla tietoinen. Jos ulkomaan eläke myönnetään, tippuu Suomessa eläkekertymä työstä 1,5 prosenttiin. Lisäksi mahdollisuutta osa-aikaeläkkeeseen ei ole. Suomi katsoo, että tällöin ollaan vanhuuseläkkeellä!

Mieleen muistuu eräs opettaja, joka haki Ruotsin eläkkeen maksuun ennen kuin hän oli siirtynyt Suomessa vanhuuseläkkeelle. Hän oli suunnitellut jatkavansa 63 ikävuoden jälkeen 4,5 prosentin kannustinkarttumalla, mutta varsin pienen eläkkeen saaminen naapurimaasta romutti nämä suunnitelmat. Suomessa asuvat voivat hakea ulkomaaneläkkeitä samalla kertaa, kun he hakevat eläkettä Suomesta (ks. U-liite), jolloin edellä mainittua ongelmaa ei synny.

Palsanpolulla puoli Lappia

                                           Postikortti-idylli Sodankylästä

Muoniossa on jo satanut ensilumi maahan. Vielä muutama viikko sitten Lapin kierroksella oli tyytyminen jäiseen ja tihkuiseen sumuun. Lapissa kaikki kukkii nopeasti, paitsi huomattavan laajalle levinnyt kuurankukka tietysti hehkuu pitkään, alati kalseassa loistossa. 

Kittilän lentokentältä löytyi TELAmiehen oman Auriksen kanssa samaan sukupuuhun kuuluva Verso, jolla matka taittui Kittilän Levin juureen sekä Sodankylän kupeeseen Luostolle – tunnettua ruskasafarilaidunta. Se, mikä tapahtuu Lapissa, jää Lappiin. Tämä vanha viisaus mielessä kirjoitan tätäkin blogitekstiä Kuopion Puijonsarvessa. Auris on siis syytä jättää pimentoon tästä pienestä nurjasta sivuloikasta toisen menopelin ohjaksiin.

Ajaessani Kittilän kunnan raittia tunsin olevani pakotettu tekemään kurvin edesmenneen Kalervo Palsan Getsemane-ateljeen kohdalla. Kunnan toinen kuvataiteiden suurmies sekä lappilaisen mielenmaiseman kuvaaja oli tietysti Reidar Särestöniemi. Palsa on edelleen näistä kahdesta tuntemattomampi, mutta toisaalta myös vinompi, rivompi ja vähemmän salonkikelpoinen. Hyvin oli edesmenneen kuvataiteilijan ateljee piilotettu, sillä en löytänyt perille edes osoitetiedoilla. Palsanpolku odottaa löytäjäänsä. 

Lasketaanko eläke joskus kahdella eri tavalla?

Levitunturilla Satakunnan STTK:laiset kysyivät: lasketaanko eläkettä tällä hetkellä eri tavoin? Kyllä, mutta tietyin ehdoin ja vain tämän vuoden loppuun saakka. Kyseessä on eräänlainen kahden raiteen malli, joka johtaa juurensa vuoden 2005 eläkeuudistukseen.

Ehtona on, että jäät eläkkeelle vuoden 2011 loppuun mennessä yksityiseltä sektorilta ja tämä nimenomainen työsuhteesi on alkanut ennen vuotta 2005. Lisäksi työsuhteen täytyy jatkua katkeamattomana eläkkeelle siirtymiseen saakka. 

Tällöin käytetään kahta laskentatapaa: vanhaa ja uutta. Eläkeuudistuksessa siirryttiin työsuhdekohtaisesta eläkkeen laskennasta vuosikohtaiseen. Jos vanhojen sääntöjen mukainen eläke on suurempi, erotus lisätään eläkkeeseen. 

Voiko alle 50-vuotias saada leskeneläkettä?

Metallin seminaarissa Luostolla mieltä painoi alle 50-vuotiaan lesken kohtalo. Ensinnäkin on täytynyt olla avioliitossa tai rekisteröityneessä parisuhteessa. Jos yhteisiä lapsia löytyy, leskeneläkkeeseen on vain yksi ehto: avioliitto on täytynyt solmia ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta.

Jos yhteisiä lapsia ei ole, alle 50-vuotiaalla leskellä ei käytännössä ole tällä hetkellä mahdollisuutta saada perhe-eläkettä. Poikkeus kuitenkin löytyy: vähintään kolme vuotta työkyvyttömyyseläkettä saaneella alle 50-vuotiaalla lapsettomalla leskellä voi olla mahdollisuus siihen (katso tarkemmin linkistä).