Eläkesielun omaavan TELAmiehen moraalinen tuki, bestis ja lohdun lähde – työeläke – täyttää siis armon vuonna 2012 heinäkuun ensimmäisenä päivänä pyöreitä vuosia. Kultainen keski-ikä on täällä! Sosiaalivakuutuksen ympyrä tuskin sulkeutuu em. päivämäärän jälkeen. Ikävaiheeseen kuuluvia kuumia aaltoja hohkaa nytkin monelta suunnalta, kun kolmikanta vääntää pakettia kasaan työuraneuvotteluissa.
Eläketurvakeskus järjesti viime perjantaina Heurekassa juuri painosta tullutta työeläkkeiden historiateosta käsittelevän seminaarin: Mitä voimme oppia menneestä? Matti Hannikaisen ja Jussi Vauhkosen monumentaalisen työn tulos on muuten nimetty varsin osuvasti: Ansioiden mukaan. Eläketurvakeskuksen johtaja Jukka Rantala veisteli tilaisuuden aluksi historiikin olevan varsinainen häräntappoase. Opus kieltämättä on aikamoinen tiiliskivi (553 sivua), mutta eihän suurta tarinaa pienempiin kansiin saa mahtumaankaan?
Kirjoittaja Matti Hannikainen
ja Ilmarisen Jaakko Kiander
pitävät (kirjaimellisesti) järjestelmää pystyssä.
Seminaariin oli valittu kolme erilaista tulokulmaa menneisiin vuosiin. Historioitsija Hannikainen vei meidät aikamatkalle, jossa pääsimme aina 1800-luvun syytinkivuosista työeläkejärjestelmän kasvuvuosiin ja lopulta nykyiseen globaalin sopeutumisen aikaan. Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander varoitteli maalaamasta liian synkkiä uhkakuvia työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyydestä: Suomessa kriisitietoisuus talousmyllerryksen keskellä on huipussaan, vaikka emme ole esimerkiksi Kreikan nykytilanteen kaltaisessa alhossa.
Sanotaan, että se, joka ei tunne historiaa on tuomittu toistamaan sitä. Historia 50 vuoden ajalta on kuitenkin kunniallinen tämän päivän näkökulmasta: työeläkkeelle asetettu tehtävä toteutuu hyvin. Eläketurva on silti aina muuttunut ajan hengen vaatimusten mukana, kuten historiiikista nähdään. Työeläke-etuuksien kivijalkaan, kuten ansiosidonnaisuuteen ja etuusperusteisuuteen ei kuitenkaan ole koskettu. Kerran valitulta tieltä onkin vaikea tehdä radikaaleja syrjähyppyjä. Ilmiölle löytyy hienompikin termi: polkuriippuvuus. Tehdyt järjestelmävalinnat ohjaavat tulevia valinnanmahdollisuuksia.
Helsingin Sanomien politiikantoimittaja Teija Sutinen puolestaan puhui median ja työeläkejärjestelmän välisestä suhteesta. Hän valitteli eläkeasioiden yleistä monimutkaisuutta ja sitä, että alan asiantuntijoiden ulkopuolelta tulevia mielipiteitä lyödään joskus "Pentikäisen vakuutusoppaalla" päähän. Sutinen kertoi myös median tiedonvälitystehtävästä ja elinaikakertoimesta, jonka viestimisessä suurelle yleisölle ovat toimittajat yleisesti hänen mielestään epäonnistuneet. Toimittajan vinkkelistä myös uudenlaisen avoimuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden vaatimukset koskettavat yhä enemmän myös työeläkealaa – kuten olemme viime viikoina saaneet Helsingin Sanomistakin lukea.
Kuulen aika usein kommentteja työeläkeasioiden monimutkaisuudesta. Alan syvällinen ymmärtäminen vaatiikin monen asiakokonaisuuden hallintaa. Paljon on myös merkitystä sillä, miten puhutaan. Joskus menneinä vuosina eläkeasiantuntijoiden kielenkäytön koukeroisuutta on verrattu munkkilatinaan tai muinaiskreikkaan. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa – eläkeslangi on paljon vaikeaselkoisempaa. Tässäkin on viime vuosina tapahtunut huomattavaa edistystä.
Kansalaisten mahdollisuudet saada tietoa työeläkejärjestelmän toiminnasta tai omista eläkkeistään ovat parantuneet huimasti. Tänä päivänä tietoverkot pullistelevat eläkeinformaatiota! Työeläkejärjestelmän ja verkon käyttäjien tuottamaa materiaalia. Lähdekritiikkiä voi harjoittaa kummassakin tapauksessa, jos siltä tuntuu. Tämän vuoden aikana suomalaiset saavat myös ensimmäiset koko työuran käsittävät työeläkeotteet. Jokainen meistä voi koska tahansa tarkastaa omat tietonsa nettipalvelun kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
TELAmies tarkastaa kommentit ennen julkaisua. Asiattomat sekä muiden oikeuksia ja vapautta loukkaavat tekstit poistetaan.