Kreikkalainen salaatti härskiintyy Kyprussialla

Oliivipuun varjossa on kuuma. Lomaresortissa nahka tummuu asbestin valkoisen, mutta polttavan rantahiekan hivellessä jalka-anturoita. Läikkyvän turkoosi ja Välimeren kokoinen kahluuallaskaan ei tarjoa helpotusta. Jos takapihalla on lunta kurkunpäähän asti, tuntuu em. katteeton konttorieskapismi ainoalta lohdutukselta.

Aurinkokohteen estetiikka on aina liittynyt Kyprokseen. Nyt on kuitenkin jo niin paahtavaa, että lehvät kaartuvat karrelle. Viime viikkoina epätoivoisten ihmisten kiemurtelevat jonot pankkiautomaateilla, turhautumisesta kertovat herjakyltit mielenosoituksissa – ja aivan puskista Venäjä – ovat nousseet entisen haavemaailman tilalle.

Noin 40 vuotta sitten Turkki kuumotti kreikkalaistaustaisia saarelaisia valtaamalla maan pohjoispuolisen osan. Kypros on 90-luvulla vapaaehtoisesti asemoinut itsensä talouden kautta maantieteellisesti kaukaisempaan itänaapuriimme. Paikalliset olosuhteet: holding-yhtiöiden kasvualusta, verosopimus maiden välillä sekä inhimillisen tekijän puolella miellyttävä välimerellinen ilmasto ovat epäilemättä suosineet slaavilaisen rahan ohjautumista maahan. 

Kreikkalainen salaatti härskiintyy auringossa. Kyproksella on läheinen suhde Kreikkaan. Viime päiviin asti se on välttänyt kantahellenian syvän laman. Tilanne on muuttumassa. Kyproslaiset pankit maksavat nyt luottamuksesta Kreikan valtion velkakirjoihin ja yksityiseen velkaan. Uskoa koeteltiin jo pari vuotta sitten (2011) valtion velkakirjojen vaihto-ohjelmalla, jossa niiden nimellisarvosta höylättiin reilulla kädellä pois noin 100 miljardia euroa.

Kyproksen massiiviseksi paisuneen pankkisektorin ongelmat johtuvat osin riskienhallinnan pettämisestä. Talouskasvun pysähtyminen toi rakenteelliset ongelmat esiin. Valtio on myös isona omistajana ongelmapankeissa, joiden rakenteita järjestellään nyt uusiksi. Troikan (komissio, EKP, IMF ) nyt lupaamassa noin 10 miljardin euron pelastuspaketin ehdoissa toteutuu omistajien ja lainoittajien vastuu, mutta myös suurtallettajien pankkiriski. Tämä on uutta ja ratkaisumallin vaikutukset nähdään lähiviikkoina. Komission jatkossa vaatimat rakenteelliset uudistukset ovat niin ikään vasta edessä. Lisäksi Kyproksen pitää vielä kantaa kortensa kekoon haalimalla itse kokoon 6 miljardia.

Pelastuspaketin kokoluokkaa kuvaa, että koko maan kansantuote oli viime vuonna noin 18 miljardia euroa. Mistä fyrkkaa? "Tavallisia tallettajia" ei nyt kuriteta, mikä olisikin ollut poikkeuksellista. Venäjä on pakollista retoriikkaa lukuun ottamatta ollut yllättävän hiljaa suurtalletusten (yli 100 000€) verottamisesta, joiden joukossa on miljardeja venäläistä rahaa. Maiden välisen verosopimuksen osin mahdollistaman veronkierron hillitseminen onkin Kremlin intressissä. Medvedevin sanoin: "varastetun rahan varastaminen vain jatkuu".

Ensimmäisissä pankkikriisin ratkaisuehdotuksissa Kypros aikoi uhrata maan lisäeläkerahastot ja jopa ortodoksisen kirkon pöytähopeat kattaakseen oman rahoitusosuutensa pelastusoperaatiossa. Samantyyppistä lyhytnäköisyyttä on harrastettu eräissä Itä-Euroopan maissa, joissa on sosialisoitu eläkerahastoja valtion velan maksuun – ja ties mihin.

Troikka tyrmäsi eläkerahastojen käytön vakuutena uudelle liikkeelle laskettavalle valtiolainalle. Euroopan sosiaalisesta mallista pidettiin tältä osin kiinni. Jatkossa ongelmaksi saattaa sen sijaan muodostua, että monet eläkerahastot ovat ilmeisesti tehneet merkittäviä käteistalletuksia maan pankkeihin. Espanjalaiset eläkerahastot ovat muuten viime aikoina sijoittaneet eräänlaisena poikkeustoimenpiteenä mojovasti oman maansa velkakirjoihin. Riskien kasautuminen yhteen kekoon hirvittää napapiirillä asti.