Tiisereitä vauvasta komission aikamiehiin

Pakko tunnustaa: nyt jännittää. Tunne ei ole pelonsekainen, vaan enemmänkin pinnan alla kytevä ja kihelmöivä odotus. Luulen, että tässä vatsanpohjasta sieppaavassa fiilarissa kyse on meidän ruokakuntamme odottamasta lisäyksestä, ei erään lounaspaikan hasardista Kung-Po -kanasta. Työnimi "Zlatanin" laskettu aika on enää päivien, tuntien ja piiiiitkien tovien päässä.

Vauvan tiiseri päättyy kohta ensi-iltaan. Kaikki on mennyt hyvin. Erityisen ilahtunut olen ollut hyvinvointivaltion tarjoamasta "tiekartasta" matkalla ensiultrasta synnytyssalin loisteputkien alle. Odotusaiheisilla nettifoorumeilla pahaa oloa levittäviltä trolleilta puuttuu perspektiivi ja kyky kiitollisuuteen. Virtuaaliseen vertaistukeen ei voi luottaa.

Olen TELAmies myös siviilissä. Eläkejutun juuri tempaistaan aina esiin, jos oma taustani tulee esille. Näin käy lähtökohtaisesti mitä oudoimmissa tilanteissa, kuten Myllypuron uuden terveysaseman neuvolassa. 

Terhakkaasti pamppailevat sydänäänet muodostivat iloisen Bounce-biitin, jonka rytmissä puimme neuvolatädin eläkkeelle siirtymistä. Julkisella sektorilla pitkän työuran tehneillä on vielä monilla henkilökohtaisia- tai ammatillisia eläkeikiä, jotka rajoittavat jonkin verran ihmisten valintoja. Kaikkien joustavaa eläkeikää lähellä olevien tulisi aina miettiä työn ja eläkeajan risteyskohtaa etukäteen ja harkiten, eräänlaisen eläketiiserin muodossa.

Lähdön aikaan huomasin, että metroaseman välittömässä läheisyydessä, kuten jostain syystä kaikissa risteysasemissa, otettiin päivän alkuun toisenlaisia tiisereitä: puliköörin prinssieverstit pokkuroivat toisilleen ikuisen ruskan aukiolla.

Komission tiiseri vapaaottelusta

Jos sallitte aasinsillan: Suomi sai eilen (10.4) komissiolta koko kansantalouden taloudenpitoon liittyvän tiiserin eli eurooppalaisen lukukauden välitodistuksen. Lukukausi ohjaa jäsenvaltioita budjettikurin ja kilpailukyvyn parantamisen suuntaan. Kansantalouksien tunnusluvuista louhitaan tässä vaiheessa lukukautta tietoja, jotka ennaltaehkäisisivät tulevia talouskriisejä hälytysmekanismilla (MIP). Hälytyskellot soivat Suomelle myös viime vuonna. Komission mukaan maa on taas "makroekonomisessa epätasapainossa" – ei tosin vakavassa sellaisessa.

Lukukauden aikana (tammi-kesäkuu) Suomi esittää mm. vastineensa keinoista, joilla laskennallisen epätasapainon muuttuminen vakavaksi voidaan estää. Hälytysjärjestelmän ja erilaisten selvitysten tuloksia käytetään lopulta kesäkuussa ilmestyvissä komission maakohtaisissa suosituksissa jäsenvaltioille. Ennaltaehkäisevät sekä myös korjaavat toimenpiteet perustuvat nyt kasvu- ja vakaussopimuksen Six-Pack -päivitykseen, jolloin niitä perustellaan talous- ja rahaliiton vakaudella. 

Suomen lisäksi myös kymmenen muuta maata saivat muistutuksen komissiolta, josta muodostuukin vähän vaille "Likainen tusina". Liialliseksi tilanne katsottiin vain Espanjassa ja Sloveniassa, jotka pääsevät jumppaamaan muita huolellisemmin korjaavia toimenpiteitä (EIP). Merkittäviin julkisen talouden alijäämiin  (EDP) tai jopa holhoukseen ajautuneet maat, kuten Kreikka eivät osallistu hälytysharjoituksiin, koska sauna paloi jo. Toisaalta "korjaava käsi" on tuossa tilanteessa ankarampi. Annettujen suositusten huomiotta jättämisestä ja/tai korjaustoimenpiteiden toistuvasta laiminlyönnistä voi kuitenkin rapsahtaa sakkoja myös ennaltaehkäisevässä ohjauksessa (EIP).

Kotimaan kansantalouden tasapainoa uhkaavia sisäisiä tekijöitä olivat erityisesti kotitalouksien velkaantuminen ja ulkoisia kilpailukyvyn huonontuminen. Myös pankkisektorin tilaan kiinnitettiin huomiota. Lääkkeiksi komissio tarjoaa mm. palkkamalttia, asuntolainaehtojen sääntelyä ja tuotekehittelyyn panostamista. Myös eläkeiän sitominen eliniän pidentymiseen pyörii sivulauseissa, joissa viitataan myös kansainväliseen arvioon Suomen työeläkejärjestelmästä.

Suomi näyttää pärjäävän talousohjauksessa suhteellisen hyvin, koska me noudatamme sääntöjä. Vaikeitakin päätöksiä on pystytty tekemään myös muuten kuin pakon edessä. Lähes kaikilla muilla jäsenmailla menee huomattavasti huonommin. Pointti onkin se, että kansantalouden sparraus muuttuu aika nopeasti tositilanteeksi, jos tiukentuneita talouskurin sääntöjä rikotaan. Holhoukseen joutuneet pistetään vapaaottelukehään.