Maapallolle syntyy joka päivä 360 000 lasta. Viime sunnuntaina yksi pullahti meidän perheeseen. Uusi elämä on aina ainutlaatuinen, puhdas ja arvokas. Ihmiset ovat nanosekunnin ajan syntymän jälkeen tasa-arvoisia – perspaljaita tähtitaivaan alla.
Oman lapsen näkeminen välittömästi exitin jälkeen on mullistava kokemus. Se on yhtäaikaa innoittavaa ja kauhistuttavaa. Yhdeksän kuukauden aikana kasautunut sietämätön uteliaisuus haihtuu, mutta samaan aikaan realisoituu vastuu pienestä ihmisestä.
Ikiaikaiseen isimoodiin kuuluu jatkuva huoli jokapäiväisten askareiden taustalla. Miten muuten miespuolisten nisäkkäiden karvoituksen harmaatumista ja paikottaista katoa voisi selittää? Yhtä varmasti kuin Kätilöopiston lämmössä on hyvä olla, niin poistuessa sairaalan liukuovista huoli istuutuu harteille, jos se ei pönöttänyt siellä jo valmiiksi. Eikä sillä ole lähtöaikeita.
Aurinko paistaa minulle joka päivä, vaikka tulevana vappuna sataisi räntää niin että otsalohko jäätyy. Sapattilapsemme oli tyylikkäästi myöhässä lasketusta ajasta. Tulee ilmeisesti isäänsä. Äidin puolelta on ropissut pelkkiä hyveitä tähän astisen perusteella. Opettelemme toisiamme.
Suomen syntyvyysaste on tilastoiduista maailman 224:sta valtiosta vasta 166:s. Tosin se on Euroopan huippua. Täällä pääsee alkuun 1,73 lasta per nainen, joka tarkoittaisi pitkällä aikavälillä väestön pienentymistä ilman nettomaahanmuuttoa. Suomeen onkin tullut vuosittain noin 16 000 ihmistä enemmän kuin täältä on lähtenyt valkoisen leivän perään. Länsinaapurissa syntyy hieman vähemmän lapsia, mutta silti väestö kasvaa siirtolaisten ansiosta nopeammin kuin härmässä.
Väestön samana pysymiseen vaaditut 2,1 lasta on vaikea synnyttää kerralla tai täsmällisesti. TELAmies tuntee vastuunsa työvoiman uusintamisesta, vaikka se ei yksin riitä motivaatioksi perheen perustamiseen. Elämä on pyramidipeli siinä mielessä, että olemme aina riippuvaisia siitä, että sukupolvien ketjuun hitsaantuu uusia lenkkejä. Eri asia on, mikä väestön kasvun kulmakertoimen tulisi olla.
Syntyvyys vaikuttaa merkittävällä tavalla koko kansantalouden talouskasvuun ja kokonaistuotannon määrään. Työvoimaa täytyy uusintaa. Ilman tätä vahvaa tuotannontekijää meillä on edessä todella laihoja vuosia. Eläkejärjestelmää koskevissa pitkän aikavälin laskelmissa odotetaan nykyisen kaltaisen syntyvyyden ja maahanmuuton jatkuvan seuraavat vuosikymmenet. Suomen tulevaisuus ei nykyisellä syntyvyydellä ole turvattu ilman siirtolaisuutta.
Kättärillä kerrottiin, että jos onnittelukukat jätetään lähtiessä osastolle, se tarkoittaa, että takaisin tullaan. Jos ruokakuntamme syntyvyys jää 1,0:aan, jonkun jossain täytyy pistää lisää pöhinää pönttöön.
" Suomen syntyvyysaste on tilastoiduista maailman 224:sta valtiosta vasta 166:s. Täällä pääsee alkuun 1,73 lasta per nainen, joka tarkoittaisi pitkällä aikavälillä väestön pienentymistä ilman nettomaahanmuuttoa. "
VastaaPoistaVasta? Syntyvyysaste korreloi hyvinvoinnin kanssa. Tosin niin päin, että pieni syntyvyys ja hyvinvointi kulkevat yhdessä kuin äiti ja lapsi.
Siirtolaisten vanhenemisesta ei ole tarkkoja tilastoja, mutta voidaan arvioida että siirtolaiset vanhenevat suurinpiirtein vuoden vuodessa. Heistä tulee eläkkeen saajia. Pyramidipelin sääntöjen mukaan siirtolaisia tulisi saapua kiihtyvään tahtiin, muuten jää luu käteen tässä laskelmassa.
Nyt nautitaan menneisyyden korkeasta syntyvyydestä, jonka vaikutukset ovat poistumassa. Tuo huono ranking korreloi jatkossa suhteellisen kurjuuden kanssa tyyliin Japani.
VastaaPoistaMiten ratkaisisit itse väestön vanhenemisen ja työikäisen väestön vähentymisen?
En näe työikäisen väestön vähenemisessä ongelmaa jota pitäisi ratkaista.
VastaaPoistaJos nykyinen eläkejärjestelmä ei vastaa Suomessa todellista väestökehitystä, niin mielestäni ongelma on eläkejärjestelmässä, ei suinkaan väestön määrässä tai laadussa. En lähtisi ehdottamaan väestönsiirtoja enkä lisääntymisen sääntelyä. Voisiko järjestelmää korjata vastaamaan todellisuutta?
Japanin suhteellisesta kurjuudesta en ole kuullutkaan. Mistä on kyse? Syntyvyystilaston mallioppilasmaiden Nigerian, Malin, Somalian ja Ugandan absoluuttinen kurjuus sen sijaan tuntuu Euroopassa asti. Osaatko sanoa miksi japanialaiset eivät yritä ratkaista ongelmaansa siirtolaisuudella?
No, kysehän ei ole pelkästä eläkejärjestelmästä, joka pitkän aikavälin laskelmien mukaan kyllä porskuttaa nykyspekseilläkin (syntyvyys, maahanmuutto, yms.), mutta toista ei voi sanoa muusta julkisesta taloudesta.
VastaaPoistaTyöeläkejärjestelmä on varautunut väestömuutokseen osittaisella rahastoinnilla.
Lisäksi työvoiman määrä (ja tehokas käyttö) vaikuttaa kokonaistuotantoon. Tuottavuuden nosto on piinallisen vaikeaa. Huoltosuhteen huonontuminen aiheuttaa kaikenlaista ikävää jäynää taloudelle.
Ei "väestöjä" tarvitse siirrellä, jos ei halua valikoida tulijoita. Rajathan ovat auki EU:ssa ja meillä työvoima liikkuu vapaasti jäsenmaiden välillä, paitsi, että ei tällä hetkellä oikein liiku.
Japanissa vanhuushuoltosuhde lähentelee 40 prosenttia ja talouskasvu on sen mukaista. Toki muitakin ongelmia on.
Japanissa on siis hetkellinen taantuma huoltosuhteessa. Asia korjaantuu itsestään ns luonnollisella tavalla.
VastaaPoistaJos "ongelmaa" hoidetaan tuottamalla maahan uusi "suuri ikäluokka", niin vaippa on lämmin ja olo on mukava sen pienen hetken verran. Toki se joillekin juuri riittääkin.
"Japanissa on siis hetkellinen taantuma huoltosuhteessa. Asia korjaantuu itsestään ns luonnollisella tavalla. "
VastaaPoistaTuohon on lyhyt vastaus: ei. Kyseessä ei ole hetkellinen taantuma vaan huoltosuhde huonontuu vielä noin puoli vuosisataa, jonka jälkeen se myös näyttää jäävän huonoksi Japanissa.
"Jos "ongelmaa" hoidetaan tuottamalla maahan uusi "suuri ikäluokka", niin vaippa on lämmin ja olo on mukava sen pienen hetken verran. Toki se joillekin juuri riittääkin."
Kuka "suurista ikäluokista" on mitään puhunut. Työeläkkeiden pitkän aikavälin ennusteissa odotetaan Suomeen 15 000 hlön nettomaahanmuutto vuosittain, joka paikkaa vanhentuvan väestön huoltosuhdetta, joka taas, kuten aiemmin mainitsin ei ole pikku juttu.