Muistoja Pohjolasta osa IV: arktista hysteriaa E63:lla

                            TELAmiehen uskollisen Auriksen "extreme makeover"

Ruka-Kuusamo, Kemi, Oulu, Kuopio... Siinä tulevan viikon eläketiedotuksen savottaa. TELAmies katsoo aina eteenpäin. Hotellikuolema ei ehdi iskeä tällä pohjoisten maakuntien kierroksella. Koti on siellä missä takin jättää narikkaan. 

Arktisten leveysasteiden tammikuinen sää näytti lannistavimman puolensa matkalla Kuusamoon, kuten ylläolevasta kuvasta voi päätellä. C-autoluokan ylisuorittaja, jota Aurikseksi kutsutaan, sai ylleen lumenvalkoisen viitan. Maastoutuminen ei kuitenkaan ollut päällimmäisenä mielessä. Pyytämättä ja yllättäen matkan aika kerääntynyt painolasti piti ajopelin mukavasti tiessä kiinni. Tuulenpesä olisi aivan hyvin voinut olla luonnonoikun sijasta Antoni Gaudin tyylinäyte.

Jytinää Rukalla 

Toimihenkilöliitto Jytyn Ruka-seminaari kokosi yhteen iloisen ja "Onnen Päivät" teeman mukaisesti trendikkään fiftarityylisen joukon Oulun alueen toimijoita. Kuntakentän tulevaisuutta valotettiin eri puheenvuoroissa myös ministerivoimin. Jytyn jäsenet työskentelevät kunnan, kuntayhtymän, seurakunnan ja yksityisen sektorin palveluksessa.

Kunnalla, valtiolla ja kirkossa työskentelevien työeläkeasioiden hoidossa onkin vuoden vaihteessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Nyt näiden kaikkien eläkelaskenta ja eläkepäätösten tekeminen keskitettiin samaan paikkaan: Kevaan.

Entä jos?

Perhe-eläkkeestä esitettiin useita kysymyksiä. Aina eivät asiat mene aivan juuri niin kuin on suunniteltu. Kuolemantapauksessa perhe-eläke turvaa aina alle 18-vuotiaiden lasten, mutta tietyin ehdoin myös lesken toimeentuloa tragedian jälkeen.

Esimerkiksi avoliitossa leski ei voi koskaan saada perhe-eläkettä. Vain avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolella voi olla oikeus siihen (katso tarkemmin). Eräs kuulija halusi tietää koskeeko sama sääntö myös yrittäjän puolisoa? Lyhyesi sanottuna: kyllä koskee.

Yleisöstä kysyttiin myös milloin perhe-eläke on tullut voimaan? TELAmiehen muistin laidalta ei välittömästi löytynyt kyseistä eläkelainsäädännön triviatietoa, joten tässä vastaus kysymykseen jälkikäteen: perhe-eläke liitettiin työeläkejärjestelmän etuihin vuonna 1967. 

                                            Sää selkeni lopulta

Aallot TELAmiestä keinuttaa

                                           Tukholman tyylinäyte: jättekiva

TELAmies löysi itsensä maanantaiaamuna harhailemasta pitkin Tukholman tyhjiä katuja. Aivan päämäärätöntä haahuilu ei ollut, sillä tiukka aikataulu piti luentojen välisen shoppailun kurissa – ja luottolimiitti myös.

Suomen valtion ja Helsingin Kallion kansalainen oli ihmeissään katujen avarasta ilmeestä: joutotilasta. Hämeentiellä talvi on mennyt lähinnä katujen "normaaleja" sijainteja etsiessä, ylenmääräisten ja useiksi kuukausiksi teille unohtuneiden lumimassojen varjossa.

Elämää ja edunvalvontaa

 

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK starttasi oman edunvalvonnan täyteisen vuotensa uusien opiskelija-aktiivien ja vaikuttajien legendaarisella Lähtölaukaus-risteilyllä. Puhuin sosiaalipolitiikan alan seminaarissa siitä, mikä nykyisen opiskelijan odotettavissa oleva eläkeikä mahdollisesti tulee olemaan. Monen kuulijan mielestä ylipäänsä  työuran alun löytyminen on tämän hetken taloustilanteessa kaikkein haastavinta. 

Elinaikakerroin ei kuitenkaan vienyt yöunia AMK-opiskelijoilta, vaikka ilmeisen myöhään M/S Mariellan (Wärtsilä Meriteollisuus -laatua) käytävillä teemana olleet "Kuuban tunnelmat kylmässä Itämeressä" jaksoivat nuoria innoittaa. TELAmiehen tuoppi sen sijaan on jo puoliksi täynnä.

Artisti maksaa? 

 

Yleisön joukosta mieleen jäi muusikkona leipäänsä ansainnut nykyinen opiskelija. Hänen työeläkeotteensa oli jo nyt kaksikymppisenä Uuden Testamentin paksuinen. Kertyneestä eläkkeestä oli kuitenkin joskus puuttunut työsuhteita. 

Jokainen tehty palkallinen keikka saattaa muodostaa muusikon kohdalla oman työsuhteensa, josta tilaisuuden järjestäjä tai esim. ohjelmatoimisto maksaa TyEl-maksun. Toisaalta, jos muusikko on ryhtynyt yrittäjäksi, vastaa hän itse Yel-maksun hoitamisesta. Artistin piikkiin menee, jos otetta ei tarkasta huolella ja hoida mahdollisia virheitä. Sama tarkastusvelvollisuus koskee myös kaikkia yksityisen sektorin työntekijöitä (katso aiempi kirjoitus).

 

 

Kovaa peliä Jyväskylässä

 

Jääkautta odotellessa: Jyväskylä maanantaina

 

TELAmiehen uskollinen Auris on kaikkiruokainen. Uusi E10-pohjainen ruokavalio ei vaikuttanut menoon. Eläketiedotuksen kutsuhuuto tuli viikon alussa Jyväskylästä, jossa Suomen Senioripuoleen järjestämässä yleisötilaisuudessa taitettiin peistä – tosin hyvässä hengessä – taitetusta indeksistä.

Perille tultaessa japanilaisen insinöörityön opinnäyte oli muuttunut jäätävän sateen piiskaamana mustanpuhuvaksi pakasteeksi. Jyväskylä pysyy TELAmiehen mielessä aina ensisijaisesti opiskelijakaupunkina. Kortepohjan ylioppilaskylässä 60- ja 70-lukujen itäsaksalaisen rakennustaiteen perintöhelmet on nyt huomioitu. Korttelikapakki Rentukan taloa on haettu suojelun kohteeksi. Opiskelijoilta siis löytyy estetiikan ymmärrystä – ja huumorintajua myös. 

Indeksiasiaa ja vähän muutakin

Paikan päällä opiskelijoita ei näkynyt. Monet kysyivät neuvoa omissa eläkeasioissaan, kuten esimerkiksi perhe-eläkkeen määrästä. Kaikkein eniten keskustelua kuitenkin käytiin – ei aivan yllättäen – työeläkeindeksin painottamisesta nykyistä enemmän palkkojen suuntaan. Eläkkeiden indeksointi nostattaa paljon tunteita. Joskus tuntuu, että moni poistaa varmistimen retoriikastaan kuullessaan sanan: indeksi. 

"Väliaikaista kaikki on vaan?"

Vuosittain tammikuussa kaikkia työeläkkeitä tarkistetaan pääasiassa hintojen kehityksen mukaan: työeläkeindeksi huomioi kuluttajahintojen kehitystä 80 %:n  ja palkkojen 20 %:n painolla. Nykyinen indeksi on ollut voimassa vuodesta 1996 lähtien. Tätä aiemmin käytettiin 50/50 painotusta ja ennen vuotta 1977 eläkkeiden tarkistuksessa käytetty indeksi pohjautui kokonaan palkkaindeksiin. Nykyistä lainsäädäntöä ei ole tehty väliaikaiseksi, kuten usein kuulee väitettävän. Väliaikaisille laeille asetetaan voimassaoloaika, jonka jälkeen palataan entiseen tai keksitään jotain uutta. Vuoden 1996 lakimuutokselle ei tuolloin asetettu määräaikaa. 

Pienet ikäluokat maksumiehinä?

TELAmiehen muistin laidallla sijaitsevan taloustieteen lyhyen oppimäärän mukaan palkat nousevat (tai ovat nousseet) pitkällä aikavälillä hintoja nopeammin. Nykyinen työeläkeindeksi on siis hillinnyt eläkemenojen kasvua. Eläkkeiden ostovoima kuitenkin on pysynyt hintojen nousun yläpuolella, joskin hieman jälkijättöisesti.

Jos työeläkeindeksiä muutettaisiin, kustannukset kohdistuisivat tällä hetkellä ja hamassa tulevaisuudessa työssäkäyville eli "pienille ikäluokille". Indeksikorotukset maksetaan kerätystä työeläkevakuutusmaksusta. TyEL-maksu on nyt vuonna 2011 hieman alle 23 prosenttia palkasta, kun TEL-maksu vuonna 1962 oli 5 prosenttia. Rahastoista huolimatta nousupainetta on yhä, koska eläkeläisten määrä lähitulevaisuudessa kasvaa räjähdysmäisesti. 

Indeksikaappaus söisi rahastot jo ennen kuin niitä todella tarvitaan

Työeläkkeet maksetaan meillä pääasiassa vuosittain kerättävillä maksuilla. Pieni osa kerätystä maksusta kuitenkin säästetään ja sijoitetaan – ja hyvä näin. Syyskuun lopussa (Q3) eläkevarallisuutta oli kasautunut 133,8 miljardia euroa.  

Ilman niitä nykyisiä eläkkeitä ei pystyttäisi maksamaan, kun Suomen väestö vanhenee maailman nopeinta vauhtia. Monet muut Euroopan maat eivät ole rahastoineet latiakaan ja joutuvat vielä leikkaamaan eläkkeitä. Meillä rahastot purkautuvat, kun sovittu eläkemaksu ei enää riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. Ja näin tulee "saletisti" käymään! 

Ai niin, "viikon vikatikissä" on käyty em. aiheesta keskustelua jo jonkin aikaa...

                             

TELAmies Simo pitkänmatkalaisena Saksassa

Myyttisen TELAmiehen kollega TELAmies Simo kertoo reissustaan hansakaupunki Lyypekkiin:

”Mä oon rekkamies, keikalla alas, tonneja takana, rautaa alla. Jo poikana päätin, mä oon rekkamies, vaikka moni saa puuronsa helpommalla”. Näin laulaa Matti Esko vuonna 1986 levyttämässään uransa tunnetuimmassa laulussa Rekkamies. Kappaleen ovat säveltäneet ja sanoittaneet parivaljakko Esa Nieminen ja Juha Tapaninen.

Matka Lyypekkiin alkoi lauantaina 27.11.2010 Helsinki-Vantaan Lentoasemalta, mistä allekirjoittanut TELAn tiedottaja Simo Hynninen ja AKT:n aluetoimitsija Ari Lehtola Lahden aluetoimistosta suuntasivat matkansa Hampurin kautta kohti Lyypekkiä. Tarkoituksenani oli tiedottaa eläkeasioista cemt-kuskeille ja muille rekkamiehille kansalaisuuteen katsomatta. Kun puhutaan cemt-kuljettajista, ei kyse ole aivan tavallisesta porukasta. Kuljettajat asuvat pohjoisessa Saksassa, mutta ajavat pääasiassa suomalaisten työnantajien kuljettajina EU:n alueella eli ovat cemt-kuljettajia. Nimitys on peruja EU:n liikenneministereiden kokouksesta, jossa aikoinaan sovittiin, että kolmannessa maassa rekisteröity auto voi hoitaa kahden maan välisen kuljetuksen.

Ne kuljettajat, joita tulisimme kohtaamaan, hakevat kuormansa lähinnä Lyypekin ja Travemünden satamista ja ajavat sen johonkin määränpäähän EU:n alueella. Paluumatkalla tuodaan pohjoiseen päin huolintaliikkeen toinen kuorma. Suomalaisia cemt-kuljettajia on arviolta noin 60.

                                                 Ei muuta kuin työn ääreen!

  

Eläketiedotuksen kokoontumisajot Autohoffilla

Suomen eläkejärjestelmä ei ole kaikista helpoimpia. Lyypekissä tunsi olevansa hyvin tarpeellinen, kun selvitti innokkaalle kuulijakunnalle. miten eläkettä kertyy ja milloin sen saa maksuun. Postissa monelle tullut työeläkeote kaipasi tuekseen myös selittämistä. 

Pekka Virtanen ihmetteli, miksi julkisella sektorilla tehty työ ei näy otteella. Kerroin, että vuonna 2012 tulee ote, missä on mukana myös julkisen sektorin työsuhteet ja niistä kertyneet eläkkeet.

                                                   

Suomi-kodilla CEMT -mohikaaneja tapaamassa.

Jatkoin illalla eläketiedottamista Suomi-kodilla, mikä on suomalainen rekkamiesten keidas Lyypekin vanhassa kaupungissa sataman läheisyydessä. Se on levähdys- ja kokoontumispaikka raskaanliikenteen kuljettajille, Lyypekin alueen suomalaisille ja muille matkalla oleville.

Suomi-koti tarjoaa saunan, suomalaista ruokaa ja suomalaisia tuotteita ja myös monenlaista apua käytännön asioissa. Suomi-koti on Hampurin Merimieskirkon ja Suomen Kansainvälisen Rekkakirkko r.y.:n yhteistyöprojekti. Rekkakirkon jäseninä on useampia yhteisöjä, kuten Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT), Ulkomaan- ja sopimusliikenteen harjoittajat (USL Kuljetusyrittäjät ry), Rahtarit, Suomen Kuljetus ja Logistiikka (SKAL), Suomen Merimieskirkko, Kirkkohallitus jne. Suomi-kodin toimintaa johtaa Lyypekissä sosiaalikuraattori Mia Nordström

Rekan nuppi toimii monelle kuskille asuntona ja keittiönä

Suomalaisilla liikennöitsijöillä. joilla on rekkoja CEMT'issä. on palveluksessaan virolaisia, unkarilaisia ja venäläisiä kuljettajia. Allekirjoittanut kahden virolaisen kuljettajan seurassa. Suomalaisen työeläkejärjestelmän piirissä ansaitut eläkkeet maksetaan mihin maahan tahansa.

Matkakumppania Ari Lehtolaa kiittäen Simo Hynninen

Pukki – kuitilla vai ilman?

Joulunajan herkut ja uuden vuoden lupaukset on syöty viimeistään nyt loppiaisviikolla. TELAmies ei tosin lupaile turhia, vaan tekee. Armon eläketiedotusvuosi 2011 nytkähti liikkeelle luottonokialaisen tauottomassa soitannassa. Sähköposti tulvi niin ikään yli äyräiden –  ja hyvä näin. Tänäkään vuonna TELAmiehen ei siis tarvitse möllöttää toimettomana toimistolla Nastolan Matka -projektin työpajasta viime syksynä lahjaksi saatu nimikoitu mölkky kädessä, vain muistot seuranaan.

Ai niin, TELAn toimisto Kampissa (6:s ja 7:s kerros) ei ollut, kaikkia ennusmerkkejä uhmaten hukkunut joululoman aikana lumeen, kuten edellisessä blogimerkinnässä epäilin – ainakaan vielä. 

"Kun joulupukki työeläkkeen sai"

Tuttavani tilasivat kotiinsa aatoksi joulupukin, kuten lapsiperheissä usein on tapana. Vaikka TELAmies oli ns. siviilissä joulunpyhät, niin neuvoin heitä leikkimielisesti tässä asiassa. Periaatteessa pukin tilaaminen ei poikkea mistään muusta kotitalouden ostopalvelusta, joten esimerkiksi viime vuonna Työntekijän eläkemaksu (TyEL) oli maksettava jos palkat ylittivät 51,57 euroa kuukaudessa. Tänä vuonna tuo raja menee 52,49 eurossa.

Jos pukki ei ole Rare exports -tyyppinen yrittäjäpukki, kotitalous huolehtii TyEL-maksun pidättämisen ja tilittämisen eteenpäin työeläkevakuutusyhtiölle (esim. palkka.fi). Toisaalta riskinä on aina se, että kun pukkikokelaan kanssa ennakkoon sovitusta palkasta vasta aattoiltana höylätään osa verokiilaan, voi pukille tulla mieleen kiittää velvoitteiden säntillisestä noudattamisesta perhettä ja erityisesti sen joulun taiasta huumaantunutta pikkuväkeä tekoparta väärällä puolen päätä.