Jääkautta odotellessa: Jyväskylä maanantaina
Perille tultaessa japanilaisen insinöörityön opinnäyte oli muuttunut jäätävän sateen piiskaamana mustanpuhuvaksi pakasteeksi. Jyväskylä pysyy TELAmiehen mielessä aina ensisijaisesti opiskelijakaupunkina. Kortepohjan ylioppilaskylässä 60- ja 70-lukujen itäsaksalaisen rakennustaiteen perintöhelmet on nyt huomioitu. Korttelikapakki Rentukan taloa on haettu suojelun kohteeksi. Opiskelijoilta siis löytyy estetiikan ymmärrystä – ja huumorintajua myös.
Indeksiasiaa ja vähän muutakin
Paikan päällä opiskelijoita ei näkynyt. Monet kysyivät neuvoa omissa eläkeasioissaan, kuten esimerkiksi perhe-eläkkeen määrästä. Kaikkein eniten keskustelua kuitenkin käytiin – ei aivan yllättäen – työeläkeindeksin painottamisesta nykyistä enemmän palkkojen suuntaan. Eläkkeiden indeksointi nostattaa paljon tunteita. Joskus tuntuu, että moni poistaa varmistimen retoriikastaan kuullessaan sanan: indeksi.
"Väliaikaista kaikki on vaan?"
Vuosittain tammikuussa kaikkia työeläkkeitä tarkistetaan pääasiassa hintojen kehityksen mukaan: työeläkeindeksi huomioi kuluttajahintojen kehitystä 80 %:n ja palkkojen 20 %:n painolla. Nykyinen indeksi on ollut voimassa vuodesta 1996 lähtien. Tätä aiemmin käytettiin 50/50 painotusta ja ennen vuotta 1977 eläkkeiden tarkistuksessa käytetty indeksi pohjautui kokonaan palkkaindeksiin. Nykyistä lainsäädäntöä ei ole tehty väliaikaiseksi, kuten usein kuulee väitettävän. Väliaikaisille laeille asetetaan voimassaoloaika, jonka jälkeen palataan entiseen tai keksitään jotain uutta. Vuoden 1996 lakimuutokselle ei tuolloin asetettu määräaikaa.
Pienet ikäluokat maksumiehinä?
TELAmiehen muistin laidallla sijaitsevan taloustieteen lyhyen oppimäärän mukaan palkat nousevat (tai ovat nousseet) pitkällä aikavälillä hintoja nopeammin. Nykyinen työeläkeindeksi on siis hillinnyt eläkemenojen kasvua. Eläkkeiden ostovoima kuitenkin on pysynyt hintojen nousun yläpuolella, joskin hieman jälkijättöisesti.
Jos työeläkeindeksiä muutettaisiin, kustannukset kohdistuisivat tällä hetkellä ja hamassa tulevaisuudessa työssäkäyville eli "pienille ikäluokille". Indeksikorotukset maksetaan kerätystä työeläkevakuutusmaksusta. TyEL-maksu on nyt vuonna 2011 hieman alle 23 prosenttia palkasta, kun TEL-maksu vuonna 1962 oli 5 prosenttia. Rahastoista huolimatta nousupainetta on yhä, koska eläkeläisten määrä lähitulevaisuudessa kasvaa räjähdysmäisesti.
Indeksikaappaus söisi rahastot jo ennen kuin niitä todella tarvitaan
Indeksikaappaus söisi rahastot jo ennen kuin niitä todella tarvitaan
Työeläkkeet maksetaan meillä pääasiassa vuosittain kerättävillä maksuilla. Pieni osa kerätystä maksusta kuitenkin säästetään ja sijoitetaan – ja hyvä näin. Syyskuun lopussa (Q3) eläkevarallisuutta oli kasautunut 133,8 miljardia euroa.
Ilman niitä nykyisiä eläkkeitä ei pystyttäisi maksamaan, kun Suomen väestö vanhenee maailman nopeinta vauhtia. Monet muut Euroopan maat eivät ole rahastoineet latiakaan ja joutuvat vielä leikkaamaan eläkkeitä. Meillä rahastot purkautuvat, kun sovittu eläkemaksu ei enää riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. Ja näin tulee "saletisti" käymään!
Ai niin, "viikon vikatikissä" on käyty em. aiheesta keskustelua jo jonkin aikaa...
Ilman niitä nykyisiä eläkkeitä ei pystyttäisi maksamaan, kun Suomen väestö vanhenee maailman nopeinta vauhtia. Monet muut Euroopan maat eivät ole rahastoineet latiakaan ja joutuvat vielä leikkaamaan eläkkeitä. Meillä rahastot purkautuvat, kun sovittu eläkemaksu ei enää riitä kattamaan maksussa olevia eläkkeitä. Ja näin tulee "saletisti" käymään!
Ai niin, "viikon vikatikissä" on käyty em. aiheesta keskustelua jo jonkin aikaa...
Eläkerahoitus on hallinnassa Eläketurvakeskuksen mukaan, pitääkö paikkansa? Eläkeläisten määrä ei voi olla yllätys, eikä räjähdys, ne syntyivät jo sodan jälkeen..
VastaaPoistaSuuria ikäluokkia, huoltosuhdetta ja väestön ikääntymistä käsitellään mediassa oudolla tavalla, ikään kuin ilmiö olisi tullut puskasta. Suuret ikäluokat syntyvät sotiemme veteraanien perheisiin heti sodan jälkeen ja sen noteerasivat myöhemmin eläkesuunnittelun asiantuntijat vuonna 1962 kun työeläkelaki laadittiin. Tämä ikäluokka oli helppo huomata, olivathan he jo silloin koulussa.
Myöhemmin tämä porukka teki töitä niin, että suomesta tuli hyvinvointivaltio. Mitään syytä ei ole syyllistää nykyistä seniorisukupolvea, monet ovat tehneet yli neljänkymmenen vuoden työuran, johon nykyään ei enää yletytä koska työnteko aloitetaan aiempaa myöhemmässä vaiheessa. Suuret ikäluokat ovat eläkkeensä ja terveydenhoitonsa työuransa aikana tienanneet ja nyt eläkkeellä voivat hyvällä omallatunnolla niistä nauttia.
Tervehdys Esko,
VastaaPoistaYli 65-vuotiaiden västöosuus tulee kasvamaan voimakkaasti, mutta yllätys tämä ei ole. Toisaalta suomalaisten eliniän pidentymistä kylläkin on viime vuosikymmeninä aliarvioitu rankasti! Ihmiset elävät yhä pidenpään - ja hyvä niin.
Toisin kuin monissa muissa EU-maissa, meillä väestön harmaantumiseen on valmistauduttu. Nousupainetta TyEL-maksussa on yhä.
Jos nyt kuitenkin aletaan syödä kuormasta, tilanne muuttuu. Mahdollinen indeksimuutos näkyy voimallisesti vuoden 2030 tienoilla. Horisontti täytyy ulottaa pidemmälle kuin ensi vuoteen.
Syyllistämistä kirjoituksesta saa hakea... Tosiasiat täytyy kuitenkin tunnustaa: elatussuhde on tulevaisuudessa nykyistä huomattavasti heikompi. Syntyvyyden tasainen kasvu tai maahanmuutto voivat sitä vielä muuttaa.
Onneksi vanhusten tilanne on noussut esille. Tämä on varsin tärkeä kysymys, mutta yhtä tärkeä on koko eläkeasiakysymys, jotta mahdollisimman harva joutuisi liittymään eläkeläis- ja vanhuusköyhällistöön ja toisten armoille. Kunniallinen toimeentulo antaa eväät myös parempaan vanhuuteen ja hyvinvointiin.
VastaaPoistaKöyhyys sairastuttaa. Tämän päivän Suomessa ei elä 700e eläkkeellä varsinkin jos asuu vuokralla. 1990-luvun lama ja leikkaukset kyykyttivät monia nyt eläkkeellä olevia.