Muistoja Pohjolasta osa V: pelkoa ja pyramidipeliä Oulussa

Suomen kunnat käyttävät imagonrakentamiseen ja muuhun vastaavaan vaakunan kiillottamiseen vinon pinon euroja vuosittain. Monesti kaupunki tai kunta kuitenkin muistetaan jopa triviaalista tai sattuman kautta tarttuneesta mielikuvasta. Kouvola esimerkiksi taistelee edelleen Pahkasian Savo-Karjalan matkaoppaassa lanseerattua julistusta "Kouvola on Suomen turhin kaupunki" vastaan.

Oulu puolestaan on pitkään ollut tunnettu jo 80-luvulla maalatusta graffitista tai paremminkin töherryksestä: "paska kaupunni". Tänä päivänä kaupunki syleilee ironisella otteella tätä kadunmiehen synkkänä hetkenä leimahtaneen itseilmaisun tulosta ja sieltä löytyy mm. tämän niminen ravintola, kulttuuriyhdistys ja nyt Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki osallistuvat Paras Paska Kaupunni -nimisellä kampanjalla kuntamarkkinoinnin SM-kilpailuihin. Kyllä, kyseinen kisailu todellakin on olemassa.  

Ouluun TELAmiehen vei menneellä viikolla PAMin jäsenten eläkekoulutus sekä Akavan työelämäkiertue 2011, jonka ohessa järjestettiin jälleen vaalipaneeli paikallisille nuorille ehdokkaille, joita grillattiin mm. korkeakoulutettujen työllistymisestä ja työurien pidentämisestä.

                                   Oulun yliopiston kampus goes Brasileirinho

Yllätys odottavalle äidille – lastenhoidosta eläkettä!

Oulun yliopiston kampuksen sokkeloisilla ja Brasilian väreissä juhlivilla käytävillä näytti tiistaina olevan työelämäkiertueen patteriston lisäksi myös vaihteleva joukko eduskuntavaaliehdokkaita ääniä kalastelemassa. Mieleen kuitenkin jäi erityisesti tulevaa väestön harmaantumista henkilökohtaisesti torjuva nuori opiskelija, joka odotti ensimmäistä lastaan. Hänelle tuli täytenä yllätyksenä, että omien lasten hoidosta kertyy nykyisin eläkettä (ks. tarkemmin linkistä). Äitiys-, isyys- ja vanhempairaha sekä alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuki ovat vuodesta 2005 alkaen kerryttäneet eläkettä.

Oulun vaalipaneelissa "rommattiin"

Akavan ja TELAn nuorten ehdokkaiden vaalipaneeleissa on nähty hyvin värikästä kekustelua. Viime tiistaisessa Oulun kaupungin kirjastossa järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin ehkä jopa koko kiertueen kärjekkäimpiä näkymyksiä mm. luottamuksesta työeläkejärjestelmän tulevaisuuteen. Keväinen marssi muuten päättyy ensi viikolla Rovaniemelle, jossa arktisen hysterian lähteillä Arktikumissa järjestetään viimeinen paneeli ennen huhtivaalien kliimaksia. 

Hallinnollisen vanhuuseläkeiän nostamisen suhteen ehdokkaat jakautuivat aika tarkkaan fifty-sixty. Kannatustakin siis löytyi. Muutamat muistivat tuoda esiin myös puolueensa vaaliohjelmassa esiintyvän vaatimuksen indeksimuutoksesta. Tätä varmasti tivataan ostareilla ja vaaliständeillä myös nuorilta ehdokkailta. Vaatii rohkeutta puolustaa tässä asiassa pienten ikäluokkien näkökulmaa. Olen huomannut, että tällaistakin pokkaa löytyy. Indeksikeikauksen maksaisivat pienet ikäluokat – ainakin jos työeläkeindeksiä muutettaisiin kustannusneutraalisti huonontamalla palkkakerrointa.

Eräillä ehdokkailla oli aivan selvät tuomiopäivän sävärit kommenteissaan eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Nettifoorumeilta tuttua rommausta eli romahdusta ennustettiin. Sitä saakin odotella. Asiat eivät ole työeläkejärjestelmässä lainkaan niin huonolla mallilla kuin jotkut esittivät, eikä kyse myöskään ole pyramidihuijauksesta. Olemme jokainen vuorollamme sekä maksajana että saamapuolella. Tulevaan väestön harmaantumiseen on varauduttu. Jostain syystä vallalla kuitenkin oli käsitys siitä, että eläkemenot pitäisi olla rahastoituna 100-prosenttisesti. Työeläkejärjestelmä on pääasiassa jakojärjestelmä, jossa on osittain rahastoiva elementti.

                                                   Oulun paneelin oktetti