Tampere, tuo industriaaliromantiikan kehto – enkä tarkoita nyt metallimusiikin erästä alalajia – näytti parhaita puoliaan, kun toimihenkilöliitto Jytyn seniorit kokoontuivat viettämään koulutuspäivää keskustan Scandic-hotelliin. Erilaiset eläkeläisjärjestöt ja kolmannen iän puuhaporukat kutsuvat TELAmiestä yhä enenevässä määrin puhumaan, erityisesti eläkeindeksi kiinnostaa. Näyttäisi myös siltä, että ammattiliittojen eläkeläisjäsenten määrä kasvaa.
Ennen indeksikatekismuksen alkeita seniorit saivat koulutusta sosiaalisen median käytöstä. Esitys sisälsi terveitä muistutuksia itse kullekin siitä, kuinka kuvauksellista aineistoa kannattaa julkaista tai paremminkin jättää julkaisematta. TELAmies ei harrasta herutusta!
Kävin pikavisiitillä Särkänniemessä. Osallistuva havainnointi kasvatti myötäelämisen kykyä. Säälien katsoin niitä isejä kalpeine kasvoineen, jotka nousivat jälkikasvunsa kanssa aina yhä uudestaan huvipuiston varsin kekseliäisiin kieputtimiiin. Laattalinkojen aateliksi osoittautui Tornado-vuoristorata.
Paljon melua... indeksistä
Yleisöstä esitettiin useita kysymyksiä työeläkeindeksistä eli siitä mekanismista, joka pitää huolta työeläkkeiden ostavoimasta. Joidenkin toiveena oli nykyisen pääasiassa hintojen kehitykseen pohjautuvan mallin muuttuminen enemmän palkkojen kehitystä huomioivaksi. Ajattelun taustalla on, että eläkkeet nousisivat nykyistä enemmän joka tammikuisessa eläkkeiden indeksitarkistuksessa.
Ottamatta tällä kertaa kantaa siihen, kuka indeksikeikauksen maksaisi ja miten, niin ensi vuonna tilanne saattaa hyvinkin olla se, että nykyinen työeläkeindeksi (80/20) tarjoaa korkeamman korotuksen työeläkkeeseen kuin paljon intoiltu puoliväli-indeksi (50/50).
Tilastokeskuksen inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtinen pohjustaa tätä ajatusta artikkelissaan euromaiden tekemien välillisten verojen korotusten inflaatiovaikutuksista. Ruuan, energian ja asumisen hinnoissa on nousupaineita. Lehtinen ennustaa, että Suomessa tämän hetkisten näkymien mukaan nykyinen "taitettuindeksi" nousisi 1.1.2012 runsaat 3,5 prosenttia, kun palkkojen vuosimuutos olisi samaan aikaan vain noin 2–2,5 prosenttia.
Katsottaessa taaksepäin talouden lainalaisuuksiin on kuulunut se, että pitkällä aikavälillä palkat nousevat aina nopeammin kuin hinnat. Nyt näköpiirissä on kuitenkin jälleen ainakin yksi vuosi, jolloin saattaa käydä päinvastoin. Viimeksi vuonna 2008 kävi niin ikään samalla tavalla. Jos palkat jäävät useampana vuotena ja pysyvästi hintojen kehityksestä jälkeen, löytyy kyseiselle ilmiölle toinenkin termi: sisäinen devalvaatio eli D-vitamiinin annostelu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
TELAmies tarkastaa kommentit ennen julkaisua. Asiattomat sekä muiden oikeuksia ja vapautta loukkaavat tekstit poistetaan.